Lapsiasiavaltuutettu on arvioinut julkaisussaan Eriarvoistuva lapsuus (2014:3) Suomen nuorison hyvinvointia laajan tilastoaineiston avulla. Hyvinvointi on määritelty perustuen YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Kansainvälisesti vertaillen Suomen lasten hyvinvoinnin vahvuuksiksi nousevat materiaalinen elintaso, pienten lasten terveys sekä oppimistulokset.

Tilastojen valossa enemmistö lapsista ja nuorista voi hyvin. Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä ja yhä useampi yläkoululainen kertoo pitävänsä koulusta. V. 2012 pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten

määrä laski ensimmäisen kerran alle 10 % sitten vuoden 2000. Positiivista on myös se, että nuorten humalajuominen on viime vuosina vähentynyt. Julkaisun mukaan hyvinvointi Suomessa kuitenkin eriarvoistuu. Enemmistö nuorista voi hyvin, mutta pienellä osalla ongelmat helposti kärjistyvät. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Suomessa alle 18-vuotiaiden poikien itsemurhaluvut ovat OECD-maiden korkeimpia. Hätkähdyttävää on, että yläkouluikäisistä ja vanhemmista tytöistä jopa 20–30 % kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Julkaisussa todetaan, että perheille suunnatuissa palveluissa ei ole kyetty vastaamaan ajoissa perheiden pahoinvointiin. Hallituksen rakenneuudistuksen keskeinen tavoite onkin juuri peruspalvelujen vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Eri päätösten lapsivaikutukset tulisi osata arvioida ennakkoon nykyistä paremmin. Ensisijaisesti lasten hyvinvointia eivät ratkaise kuitenkaan palvelut, vaan pysyvät ihmissuhteet. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat kansakuntamme tärkein pääoma.

Päivi Räsänen

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 25.9.2014