”Tarkoittaako saattohoito sitä, että potilas siirretään osaston varastohuoneeseen, eikä anneta hänelle ruokaa eikä juomaa?” Sain yhteydenoton naiselta, jolle olisi ilmoitettu puolisolle aloitettavasta saattohoidosta. Samana päivänä potilas oli siirretty ylipaikalle varastohuoneeseen.
Länsimaissa suurin osa sairauksiin kuolevista viettää elämänsä viimeiset päivät sairaalassa. Sairaaloiden valmiudet vastata kuolevan ja hänen läheistensä tarpeisiin vaihtelevat. Puutteellisesti järjestetty saattohoidon koulutus ja hoidon organisointi lisäävät kansalaisten epätasa-arvoa. Laadukas saattohoito tulee turvata lainsäädännön keinoin kaikille sitä tarvitseville niin sairaala-, laitos- kuin kotihoidossa.
Suomessa arviolta 12 000 potilasta tarvitsisi vuosittain erityisosaavaa saattohoitoa. Saattohoidon tavoitteena on, että parantumattomasti sairaan ihmisen kuolema olisi arvokas, kivuton ja turvallinen. Kuolema on aina myös yhteisöllinen asia ja siksi ihmisarvoinen saattohoito on tärkeää paitsi potilaan myös hänen läheistensä kannalta.
Saattohoitopalveluiden riittävyyden ja laadun parantaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Suomessa toimii tällä hetkellä viisi saattohoitokotia, joissa hoidetaan vuosittain noin 3 000 saattohoitoa tarvitsevaa. Tasokkaassa saattohoidossa hallitaan kipua, poistetaan pahoinvointia ja lievitetään tarvittaessa mielialahäiriöitä. Saattohoidossa on mahdollista käyttää myös sedatointia, eli vaikeasti oireilevan, kuolemaa lähestyvän potilaan uneen vaivuttamista, mikäli muut keinot eivät auta. Eutanasia ei kuulu, eikä sen tule kuulua, hyvän saattohoidon keinovalikoimaan.
Keneltäkään ei saa riistää elämää tahallisesti, sanotaan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Belgian parlamentti päätti kuitenkin jatkaa eutanasian edistämistä ja laajensi eutanasian aikuisista sairaisiin lapsiin. Eutanasiakuolemat ovat olleet Belgiassa jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2003 Belgiassa suoritettiin 235 eutanasiaa, mutta viime vuonna luku oli jo 1780. Hollannissa 2,8 % kuolemista tapahtuu eutanasian kautta. Näistä 79 % koskee syöpäpotilaita. Eutanasian osuus syöpäkuolemista on 7,6 %. Luvuista voi tehdä sen johtopäätöksen, että eutanasialla korvataan saattohoitoa sekä Belgiassa että Hollannissa.
Maailman lääkäriliiton mukaan eutanasia on ristiriidassa lääketieteen eettisten periaatteiden kanssa ja lääkärien tulisi pidättyä siitä, vaikka se olisi laillistettu. Hippokrateen valassa vakuutetaan: ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, jos minulta sellaista pyydetään, enkä mitään neuvoa sen valmistamiseen.”
Suomessa Hollantia vastaava eutanasiakuolleisuus tarkoittaisi vuosittain 1500 eutanasiaa, joista noin tuhat tehtäisiin syöpäpotilaille. Luku on korkea. Käytäntö muuttaisi sairaaloiden toimintakulttuuria ja lääkärin työnkuvaa. Ihmiselämän kunnioituksen periaatteen murtuminen olisi lääkärien kohdalla erityisen vakavaa.
Jos eutanasia laillistettaisiin, paine hyvän saattohoidon järjestämiseen vähenisi. Emme tarvitse eutanasiaa saattohoidon korvikkeeksi.
Päivi Räsänen
Sisäministeri (kd)
Kolumni julkaistu Ilkassa.