Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveyskyselyn 2013 tuloksista kävi ilmi, että nuorten suhtautumisessa koulunkäyntiin on tapahtunut muutos positiiviseen suuntaan. Kyselyn mukaan nuoret kokevat tulevansa yhä paremmin kuulluiksi kotona ja koulussa. Koulunkäynti koetaan mielekkäänä. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi noin 183 000 14–20-vuotiasta nuorta peruskouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista.

2000- luvun alkuun verrattuna niin peruskoululaisten kuin lukiolaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Huumekokeilut sen sijaan ovat ammattikouluissa lisääntyneet ja erityisesti tytöt kärsivät masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. On hälyttävää, että n. 40 prosenttia peruskoulun ja lukion oppilaista kokee vaikeaksi päästä tapaamaan koulupsykologia tai –lääkäriä. Kouluterveydenhuolto on keskeinen väline psyykkisten, sosiaalisten ja päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa. Ennaltaehkäisyn kannalta tapahtuu merkittävä edistys, kun syksyllä astuu voimaan oppilashuoltolaki, jonka mukaan opiskelijalle on turvattava mahdollisuus keskustella opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän oppilaitoksen työpäivän kuluessa. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Toimivalla opiskelijahuollolla ja nuorisotakuulla on mahdollista parantaa nuoren ikäluokan hyvinvointia.

Haasteita silti edelleen on. 13-21-vuotiaiden ikäluokassa masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt tasaisesti viiden viime vuoden aikana. Vuonna 2012 Kela maksoi vammaistukea 15 500 lapselle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, kun vuonna 2000 tukea sai 11 000 lasta. Mielenterveyden palvelujen lisäksi tarvitsemme koko kansalaisyhteiskuntaa kantamaan vastuuta nuorista.