”Yleensä ajatus on, että tuloksia saadaan vain antamalla lisäresursseja, eli käytännössä rahaa. Tutkimuksemme osoitti, että tuloksia voidaan saavuttaa myös tekemällä asioita paremmin”, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Sarvimäki Helsingin Sanomien haastattelussa (13.1.14).

Tutkija Sarvimäki viittaa tutkimukseen, joka todistaa 90-luvun lopulla tehdyn kotouttamispolitiikan muutoksen onnistuneeksi. Lainmuutos paransi kotouttamistoimiin osallistuneiden maahanmuuttajien tulotasoa 47 % ja vähensi merkittävästi sosiaalietuuksien käyttöä. Tulokset saatiin aikaan toiminnan kehittämisellä, laittamatta kolikkoakaan lisärahaa. Työvoimakoulutuksen pääpaino asetettiin kielikoulutuksen ja integroitumisen edistämiseen. Työvoimahallinnon työntekijöille annettiin myös lisää vapauksia suunnitella kotouttamistoimia.

Tutkimukset siis todistavat, että hyvä ei aina ole kallista. Asioita voidaan tehdä samalla rahalla paremmin. Tällä hallituskaudella samaa periaatetta on noudatettu myös maahanmuuttajien oleskelulupien käsittelyssä. Käsittelyä on nopeutettu ja samalla on säästetty päätösten odotteluun kuluvaa rahaa. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto käsitteli yli 1200 hakemusta enemmän kuin mitä samana ajanjaksona jätettiin. Jonojen purkamisen seurauksena vastaanottokeskuskapasiteetin tarve on vähentynyt.

Hallituksen rakennepaketissa on pitkälti kyse myös siitä, että etsitään tapoja tehdä asiat viisaammin. On viisaampaa panostaa resursseja ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisyyn kuin syrjäytymisestä koituviin kuluihin. Näin verovarat riittävät pidemmälle ja myös vahvistavat koettua hyvinvointia sekä sisäistä turvallisuutta.

kolumni julkaistu kd-lehdessä 30.1.2014