Pelastustoimen hallintorakenne uudistuu, kun hallinnollisten alueiden eli pelastuslaitosten määrää vähennetään 22:sta yhteentoista. Uusien alueiden on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta ja ne noudattavat rajoiltaan pääsääntöisesti poliisin vuoden 2014 alussa voimaan tulevaa aluejakoa.
Pelastustoimen hallintokustannuksia vähennetään 7,5 miljoonalla eurolla niin, etteivät säästöt kohdistu toiminnallisiin yksiköihin. Alkuperäistä 13 miljoonan euron säästötavoitetta pienennettiin, koska hallitus tahtoi varmistaa, että muutosten myötä hälytysten vasteajat eivät pitene. Ambulanssi ja paloauto saapuvat siis jatkossa paikalle yhtä nopeasti kuin ennenkin.
Säästöt pyritään saamaan aikaan hallinnon tehostamisesta, kiinteistö- ja tietoliikennekustannuksista sekä aiempaa paremmin keskitetyistä hankinnoista. Paloasemaverkostoa ei harvenneta eikä palo- ja pelastusmiehistön määrää vähennetä.
Pelastustoimen rakenneuudistus on osa hallituksen rakennepakettia, jolla vähennetään kuntien velvoitteita miljardilla eurolla. Rakenneuudistuksessa ei ole kyse määrärahojen leikkaamisesta, vaan velvoitteiden vähentämistä, jotta kunnille jäisi enemmän väljyyttä budjetteihinsa.
Pelastustoimen vastuu säilyy kunnilla. Laki sallii kunnille hyvin vapaat kädet pelastustoimensa järjestämiseen. Toiminnan tehostuminen riippuu siis viime kädessä kuntien ja pelastuslaitosten päätöksistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitsemme koko toimialan ja kuntakentän hyvää yhteistyötä ja tahtoa.
Monilla pelastuslaitoksilla tehostamistoimenpiteet on jo tänä vuonna aloitettu, mikä helpottaa urakkaa. Uudistuksen yhteydessä on syytä huomioida jo tehdyt tehostamistoimet.

Kolumni on julkaistu kd-lehdessä 9.1.2014.