Vuonna 2014 YK:ssa ja EU:ssa juhlitaan perhevuotta. Perhevuodelle annettu julistus korostaa perheen merkitystä yhteiskunnan perusyksikkönä. Juuri perheissä tapahtuu kasvu ja oppiminen sosiaalisen ihmisyhteisön jäseneksi. Niissä annetaan elintärkeää hoivaa, suojaa ja huolenpitoa, niin henkistä kuin aineellista. Yhteiskunta ei voi korvata perhettä.
Perhevuoden tarkoituksena on myös tuoda esiin eri maiden hyväksi havaittuja perhepoliittisia käytäntöjä. Suomalaisiksi vahvuuksiksi voi mielestäni mainita ainakin pitkät perhevapaat sekä kattavan neuvolajärjestelmän, unohtamatta kansainvälistä huomioita niittänyttä äitiyspakkausta.
Lainsäädäntömme pyrkii mahdollistamaan perheen ja työelämän yhdistämisen. Tänä vuonna lapsiperheiden vanhempien mahdollisuus tehdä osa-aikaista työtä paranee uuden joustavan hoitorahan myötä. Tekemistä kuitenkin vielä riittää, muun muassa vanhemmuuden kulujen tasaamisessa sekä työelämän joustoissa.
Vaikka perheitä tuetaan maassamme taloudellisesti, henkinen tuki on vähäistä. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä. Arvomurros koettelee ennen kaikkea perheitä ja sen myötä lapsia ja nuoria, jotka perheen suojissa kasvavat. Lapsiköyhyys jatkaa yhä kasvuaan, sekin osin on seurausta perheiden rikkoutumisesta.
Eduskunta on hiljattain saanut käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, jossa vahvistetaan perheasioiden sovittelua huoltajuusriidoissa. Tämä on askel oikeaan suuntaan. Lapsiperheiden erojen jälkihoito on tärkeää, mutta sitäkin tärkeämpää on panostaa erojen ennaltaehkäisyyn, kuten perheneuvontaan ja aviokriisin sovitteluun.
Hallituksen rakenneuudistuksen keskeinen tavoite on vahvistaa peruspalveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Yhteiskunnallisissa palveluissa on kahdessakymmenessä vuodessa tapahtunut kautta linjan voimakas siirtymä ennaltaehkäisevistä palveluista laitoshoitoon ja raskaampiin, kalliimpiin palveluihin. Nyt on korjausliikkeen aika.
Lapsiperheiden arkeen muutos toisi perheen omia voimavaroja tukevia palveluja, kuten kotipalvelua tai perheneuvontaa. Kun apu saadaan ajoissa, kalliit huostaanotot vähenevät. Lastensuojelun Keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan ennaltaehkäisevät tukimuodot ovat jopa kymmenen kertaa huostaanottoja edullisempia. Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin esimerkiksi järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa tai kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3000 tuntia.
Perhevuosi on hyvä hetki muistuttaa perheen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vahvistaa avioliiton arvostusta. Arvomurroksenkin keskellä perusasiat pysyvät ennallaan: yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin perheet voivat. Perheiden hyvin- tai pahoinvoinnin seuraukset näkyvät yhteiskunnassa vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Siksi perheiden hyvinvointiin tähtäävä työ on parasta työtä tulevaisuuden eteen.
Päivi Räsänen
julkaistu Kaupunkisanomissa 10.1.2014