Suomi on hyvä maa

Alkuviikon huono uutinen tuli konepajayhtiö Metsolta. Kaivosalan laskusuhdanne ja paperin kysynnän vähentyminen ovat ajaneet tarpeeseen 750 työpaikan vähentämisestä ja kertovat myös siitä rakennemuutoksesta, jossa Suomi joutuu uutta suuntaa elinkeinoelämälle etsimään.
Suomen osuus maailman vientimarkkinoista on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rakennemuutos, Euroopan heikko talouskehitys ja oman väestömme ikääntyminen aiheuttavat yhdessä paineet julkisen velkataakkamme kasvulle. Taloutta on yhä vaikeampi saada tasapainoon.
Hallitus on tähän asti saanut aikaan yli viiden miljardin euron sopeutuspäätökset. Tämä ei valitettavasti riitä. Leikkaukset ja veronkorotukset uhkaavat jarruttaa yksityistä kulutusta.
Budjettiriihessä tarvitaankin nyt toimia, joilla elvytetään taloutta pitäen samalla talouden tasapainosta huolta. Kilpailukykyämme on parannettava ja vientimahdollisuuksia edistettävä. Tärkeintä on saada vauhtia rakenteellisiin uudistuksiin, joilla pystytään pitkällä tähtäimellä lisäämään suomalaisen työn määrää. Keskustelua eläkeiästä ei voi vältellä.
Suomen talouden rakenteissa on kuitenkin paljon vahvuuksia, joista tulee pitää kiinni ja saada niistä vielä enemmän hyötyä irti. Suomessa viranomaisiin ja oikeuslaitokseen luotetaan eikä kansanryhmien välillä ei ole repiviä jännitteitä. Poliittisesti Suomi on vakaa ja ennustettava. Korruptiota on vähän ja verot maksetaan melko tunnollisesti.
Koulutus Suomessa on maailman kärkiluokkaa, joten osaavaa työvoimaa on yrityksille tarjolla. Suomen talouteen luotetaan maailmalla, maallamme on edelleen korkein AAA-luottoluokitus, millä on edullinen vaikutus valtion lainan korkokuluihin. Suomi on hyvä maa. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ja vahvuutta uudistaa talouttamme tälle perustalle.
Päivi Räsänen

 

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 8.8.2013