Hallittua ja inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa

Maahanmuutto mielletään usein pakolaisuudeksi. Tosiasiassa ylivoimainen enemmistö maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, opiskelun, yrittämisen tai perhesyiden vuoksi. Vuonna 2011 ulkomaalaisille myönnettiin oleskelulupia ja EU-kansalaisten rekisteröintejä yli 33 000 henkilölle. Heistä oleskeluluvan kansainvälistä suojelua varten sai vain kuusi prosenttia, yhteensä 2013 henkilöä.

Viime viikolla hallitus julkisti sisäministeriön johdolla valmistellun Maahanmuutto 2020 –strategian, jossa maahanmuuttoa tarkastellaan talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja. Väestörakenteesta johtuen Suomella on edessä syvä huoltosuhdekuilu. Haasteellisin tilanne tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, jossa työvoiman vajauksen arvioidaan olevan vuoteen 2025 mennessä vähintään 20 000 henkilöä. Erityisesti uusia yrittäjiä tarvitaan luomaan työtä ja hyvinvointia.

Jatkossakaan kaikki maahanmuutto ei kuitenkaan tule perustumaan työhön tai opiskeluun. Suomi täyttää velvoitteensa osana kansainvälistä yhteisöä ja antaa suojelua sitä tarvitseville nyt ja tulevaisuudessa. Kaikkia maahanmuuttajia tulee kohdella ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti. Mahdollisuuksien rinnalla lisääntyvään maahanmuuttoon liittyy myös haasteita, joilta ei voi eikä pidä sulkea silmiä kuten laittomaan maahanmuuttoon, ihmiskauppaan ja syrjäytymiseen liittyvät ilmiöt. Näihin ongelmiin puututaan maahanmuuttostrategiassa ja sen toimeenpanossa. On myös tärkeää, että maahanmuuton hallittavuudesta huolehditaan. Hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden sekä varmistaa maahanmuuttopolitiikan hyväksyttävyyden.

 

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 20.6.2013.