Euroopan hätänumerojärjestö EENA:n myönsi tänä keväänä Suomelle palkinnon Euroopan parhaasta hätäkeskusjärjestelmästä. Suomen vahvuutena on järjestelmä, jossa poliisilla, pelastustoimella ja sosiaali- ja terveystoimella on yhteinen hätäkeskus sekä yhteinen hätänumero 112. Tämä on meille itsestäänselvyys, mutta ei vielä kaikkialla Euroopassa.
Kävin tutustumassa Puolan hätäkeskusjärjestelmään. Siellä tavoitteena on päästä 16 alueelliseen hälytyskeskukseen nykyisten 670:n sijaan. Kansalaiset eivät ole tyytyväisiä sekavaan nykyjärjestelmään, jossa eri viranomaisilla on omia hälytysnumeroitaan ja erillisiä hälytyskeskuksia. Tiedonkulku viranomaiselta toiselle tuo viiveitä, jonka seurauksena avun perille saaminen hidastuu.

Samanlaisia hätäkeskustoiminnan uudistuksia on vireillä useissa muissakin maissa, mm naapurimaassamme Ruotsissa. Norjassakin herättiin kesän 2011 traagisten tapausten tutkinnassa huomaamaan hajanaisen hätäkeskusjärjestelmän aiheuttamat tiedonkulut ja johtamisen ongelmat.

Suomessa toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi hätäkeskusalueita kootaan edelleen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja parin vuoden kuluessa siirrytään kuuden hätäkeskuksen järjestelmään. Väestöpohjaltaan hätäkeskusalueet ovat vielä silloinkin melko pieniä. Moni eurooppalainen hätäkeskus on väestöpohjaltaan suurempi kuin koko Suomen väkimäärä.
Riittävän suuri hätäkeskus lisää turvallisuutta ja toimintavarmuutta, sillä pienen hätäkeskuksen henkilöstö ylikuormittuu helpommin ruuhka-aikoina, joita voi tulla esimerkiksi myrskyjen tai suuronnettomuuksien vuoksi tai vilkkaina juhlapyhinä.
Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa verkottumisen niin, että hätäkeskukset pystyvät tukemaan toisiaan ottamalla tarvittaessa toiseltakin alueelta tehtäviä hoidettavaksi. Jos esimerkiksi Turussa hätäkeskus ruuhkautuu pahasti, voisi vaikkapa Porin hätäkeskus ottaa Varsinais-Suomen puheluita hoidettavakseen.
Paikallistuntemuksen tuomaa lisäarvoa ei voi vähätellä. Kuitenkin jo aiempien hätäkeskusten alueiden koko oli useita kymmeniä kuntia, jolloin päivystäjät joutuivat säännöllisesti käsittelemään tehtäviä hyvinkin laajoilta alueilta. Tulevassa tietojärjestelmässä pyritään parantamaan avun tarvitsijan paikantamista niissä tapauksissa, joissa hän itse ei osaa sitä tehdä.

Hätäkeskusuudistukseen on liittynyt paljon turhia huolia ja tietämättömyyttä. On esimerkiksi pelätty, että ambulanssin tai poliisipartion paikalle tuloon menisi aikaisempaa pidempi aika, kun hätäkeskus siirtyy etäämmälle. Näin ei käy, sillä viranomaisyksiköiden toimipisteet eivät muutu hätäkeskuksen sijaintipaikan muuttuessa. Tärkeintä turvallisuuden kannalta on hätäkeskuksen riittävä miehitys, päivystäjien ammattitaito ja toimiva tietojärjestelmä. Siihen käynnissä oleva hätäkeskusuudistus tähtää.
Päivi Räsänen

sisäministeri

Kolumni on julkaistu Itä-Hämeessä 9.5.2013