Ampuma-aseilla tapahtuneet tapaturmat ja tahalliset, ihmishenkiäkin vaatineet teot ovat lisänneet keskustelua aseturvallisuudesta. Eduskunta hyväksyi aselain uudistuksen ensimmäisen osan vilkkaan keskustelun saattelemana vuonna 2011. Aselain uudistamiseen on liittynyt paljon ristiriitaisia näkökantoja ja moni ehti jo tuomitsemaan kesken olevan uudistuksen toisen vaiheen ennen kuin varsinaisesta esityksestä oli kuulunut mitään. Nyt asettamani työryhmä on saanut pohjatyönsä valmiiksi ja ehdottaa useita tarkennuksia aseiden säilyttämiseen, joilla on tarkoitus paikata aikaisempaa tulkinnanvaraista ohjeistusta. Työryhmän peruslinjauksessa aseet on säilytettävä lukittuina ilman mitään poikkeuksia. Erityisen vaarallisen tai useamman kuin viiden aseen osalta aseet tulisi säilyttää hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. Tämä vastaa jo suurelta osin harrastajien nykyistä käytäntöä ja selkeyttää ohjeita turvalliseen ja vastuulliseen aseiden säilyttämiseen. Uuden lain tehtävänä onkin edistää aseturvallisuutta pitkäjänteisesti huomioiden samalla harrastajat sekä asealan sidosryhmät aina yhdistyksistä elinkeinoa harjoittaviin yrityksiin. Aselain ohella myös ampumaratalainsäädäntö uudistetaan. Aikaisempi ”Keisarin armollinen asetus ampumaratojen laittamisesta ja kunnossapidosta” vuodelta 1915 ehdotetaan korvattavaksi uudella ampumaratalailla.
Aseturvallisuutta ei voida kuitenkaan parantaa pelkästään aselainsäädännön kautta. Aseiden väärinkäyttö liittyy sosiaalisen syrjäytymisen, päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien kehään, jonka purkamiseen tarvitaan monen hallinnonalan yhteistyötä.

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 13.12.2012.