Jos yksityishenkilö takaa toiselle lainan ja saa vastavakuudet, sopimusta pidetään turvallisempana takaajaosapuolelle. Miksi näin ei olisi myös valtion tasolla? Rahoitusmarkkinoilla vastavakuuksia arvostetaan. Financial Times julkisti luottoluokittaja Moody’sin tuoreen reittauksen heinäkuun lopussa, jossa kaikkien muiden kolmen A:n luokkaan luokiteltujen maiden, paitsi Suomen, ennuste kirjattiin negatiiviseksi vakaan sijaan. Syyksi luottoluokittaja ilmoitti Suomen ainutlaatuisen luottoprofiilin, jolla se viittasi vastavakuuksiimme. Reittauksen ansiosta saamme niin edullista lainaa markkinoilta, että korko on alle inflaation eli negatiivinen.

Jatkossakin tulemme vaatimaan kaikille takausjärjestelyille vastavakuuksia, mikäli lainalla ei ole ensisijaisuusasemaa. Kristillisdemokraattien on syytä olla ylpeitä, sillä idea vastavakuusvaatimuksista perustuu alun perin meidän esitykseemme. Viime vaalikaudella vuonna 2010 oppositiossa eduskuntaryhmämme esitti, että Irlannin tukilaina hyväksytään tietyin edellytyksin, mm. mikäli osalle tuesta saadaan vakuudet.

Järjestelyssä Suomi saamiensa vakuuksien vastineeksi luopuu korkovoitosta. ERVV-mekanismissa korkomarginaali on 0, eli korkomenetyksiä ei Suomelle tule. EVM:n osalta korkomarginaalineuvottelu on kesken, mutta se ei missään tapauksessa tule olemaan 3,5 % kokoluokassa. Luku on Kreikka-ohjelman alkutaipaleelta, ja sitä on leikattu moneen kertaan. Todennäköisesti EVM:n korkomarginaali tulee olemaan vain noin 0,3 % tasolla. Tällä tasolla Suomen maksimaalinen korkomenetys olisi 0,003 x 1925 miljoonaa euroa = 5,775 miljoonaa euroa vuosittain. Tätä kannattaa verrata vastavakuuden kokonaissummaan 770 miljoonaa euroa. 5,775 miljoonan euron vuosittaisella riskillä voitamme 770 miljoonaa euroa, mikäli koko riski realisoituisi.

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 16.8.2012