Rikosten hallinnollinen torjunta

Mediassa on sivuttu kantaani keskusteluun yhteiskunnan tukien poistamisesta rikollisilta. Olen vastannut sähköpostilla Alma median toimituksen kysymyksiin, ja vastaukseni löytyvät sellaisinaan tästä. Jokainen voi arvioida lehtien vetämät johtopäätökset tältä pohjalta.

Kysymys:

1. Kuinka pitkällä on Lardotin mainitseman työryhmän esitys, jossa mainitaan mm. että rikollisilta saatetaan poistaa yhteiskunnan tuet?

Vastaus:

Oikeusministeriö ja sisäasianministeriö ovat asettaneet toukokuussa 2012 pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman toimenpidekirjausten toteuttamiseksi johtoryhmän, joka tehtävänä on laatia strategia-asiakirja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvän viranomaistyön ja aihepiiriin liittyvien muiden hankkeiden koordinoiminen.

Johtoryhmä on ensimmäisessä kokouksessa asettanut avukseen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa valmistelevan työryhmän, jonka puheenjohtajuus on poliisihallituksessa.

Valmistelutyöryhmän työ on käynnistynyt kesäkuussa. Ensivaiheessa laaditaan työryhmän käyttöön taustaselvitykset ja luodaan tarkempi kuva järjestäytyneestä rikollisuudesta ja sen torjunnan tilasta.

2. Mitä tämä ehdotus käytännössä tarkoittaa? Mitä tukia poistetaan?

Keneltä? Kuinka isoa ryhmää koskee?

Vastaus:

Mitään ehdotusta luonnollisestikaan ei vielä ole vaan poliisi on tuonut esille, että rikostorjunnan tavoitteena tulisi olla vähentää rikoksia ja niistä aiheutuvia haittoja sekä lisätä turvallisuutta.

Rikoksia pyritään ensisijaisesti ehkäisemään, estämään ennalta. Kaikki toimet, jotka ehkäisevät rikoksia ovat osa rikostorjuntaa. Onnistunut rikostorjunta ja pysyvien tulosten saavuttaminen edellyttävät eri keinojen monipuolista käyttöä.

Johtoryhmän asettamiskirjeessä todetaan mm., että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehtävät tulee nähdä poikkihallinnollisesti siten, että kiinnitetään huomiota laaja-alaisesti rikoksentekomahdollisuuksien vähentämiseen, rikosten ennalta ehkäisemiseen ja kiinnijäämisriskin lisäämiseen.

Työryhmän työ on alkutekijöissään ja sen edetessä tullaan tarkastelemaan erilaisia torjuntakeinoja sekä vertaillaan niistä mahdollisesti saatavia hyötyjä ja niistä aiheutuvia haittoja.

3. Onko tässä tavoitteena, että rangaistuksia kovennetaan tällä tavoin?

Vastaus:

Kyse ei ole rangaistuksen koventamisesta, vaan keinovalikoiman löytämisestä, jossa yhteiskunta osoittaa selkeästi, ettei hyväksy rikollista toimintaa ammattina.

4. Millaisia vaikutuksia uskoisitte muutoksella olevan?

Vastaus:

Talousrikosten osalta meillä on hyvät kokemukset siitä, että viranomaiset yhdessä torjuvat harmaata taloutta. Tässä syksyn työssä tullaan pohtimaan voidaanko samanlaista menetelmää soveltaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Hallinnollisen torjunnan kehittäminen on vain osa työryhmän työtä.

5. Tuetaanko työryhmän mielestä rikollisia liikaa?

Vastaus:

Työryhmä ei ole vielä tähän ottanut kantaa mutta poliisi on todennut, että kuten muissa EU:n jäsenmaissa meilläkin kannattaa pohtia miten järjestäytynyttä rikollisuutta hallinnollisesti voitaisiin Suomen oloissa torjua.

6. Eikö juuri tukien puuttuminen yllytä lisärikoksiin ja anna rikollisuudelle moraalisen oikeutuksen?

Vastaus:
Nythän tarkoitus ei ole laajemmin tarkastella tavanomaisen rikollisuuden vähentämistä vaan keskittyä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja miten toiminnan jatkuessa sen toimintaedellytyksiin voidaan puuttua. Totta kai yhteiskunnan tulee tukea kaidalle polulle palanneiden henkilöiden pysymistä siellä.

7. Legitimoiko poliisijohtaja rikollisuuden työksi – tuloksi, kun sillä voi korvata lailliset tuet?

Vastaus:
Tästä ei varmaan ole ollut kyse vaan siitä, että myös muut viranomaiset kuin poliisi olisivat mukana torjumassa vakavaa rikollisuutta. Jo tänä päivänä poliisi on menestyksekkäästi voinut torjua rikollisuutta keskittymällä rikoksella saadun hyödyn poisottamiseen – kyse on osittain samasta asiasta eli, että poistetaan edellytykset toteuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta.