Kreikassa järjestetään 17.6. parlamenttivaalit, jotka tulevat ratkaisemaan helleenivaltion suunnan. Kreikan uusi hallitus joko sitoutuu tehtyihin sopimuksiin tai ryhtyy vaatimaan niiden uudelleen käsittelyä, ja maa ajautuu tuuliajolle. Kreikan riskit heijastuvat koko euroalueeseen ja erityisesti Espanjaan, jonka massiivinen 25 % työttömyys ja lähes 10 prosentin alijäämä ovat riski.

Kreikan ”kaatumisen” vaikutuksia on vaikea arvioida. Asiantuntijoiden arviot vaihtelevat totaalisesta kaooksesta koko euroalueella riittävään varautumiseen ja riittävän korkeisiin palomuureihin joilla kriisin leviäminen muualle voidaan estää. Globaali palomuuri on tällä hetkellä noin 1500 miljardia dollaria. Jokaisessa euromaassa on syytä tehdä varautumissuunnitelmat Kreikan kriisin varalle.

Euroalueen talouskasvuksi ennustetaan -0,3 prosenttia yhteenlasketusta BKT:sta. Neljä tärkeintä elementtiä Euroalueen varautumisstrategiassa ovat kasvua ja työllisyyttä vahvistavien rakenneuudistusten tekeminen, julkisen velan saaminen hallintaan haavoittuvissa maissa, uskottavuutta lisäävät yhteisen talouspolitiikan säännöt sekä riittävän korkean palomuurin rakentaminen tulevaisuuden varalle.

Monissa maissa taantumaan tarjotaan edelleen lääkkeeksi lisää velkaa. Kannattaako kaasua vääntää kovemmalle, kun mopo on jo kaatunut? Suomi on ollut etunenässä vaatimassa talouskuria, velanoton hillitsemistä ja rakenteellisia uudistuksia julkiselle sektorille. Nämä talouslinjauksemme ovat myös tuottaneet tulosta Suomelle. Alensimme lisätalousarviokäsittelyssä korkomenoja tälle vuodelle 217 miljoonaa euroa. Velan saaminen hallintaan niin Kreikassa, kuin koko Euroopassakin, on A ja O luottamuksen kannalta. Veneen keikkuminen johtuu ennen kaikkea siitä, että on eletty yli varojen.

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 7.6.2012.