Talouden tasapainottaminen on haaste sisäiselle turvallisuudelle

Suomessa on hyvin koulutettu, tehtäväänsä huolella valittu poliisikunta. Poliisiin luotetaan ja poliisin läsnäoloa toivotaan. Suomen poliisin ammattitaito on myös maailmalla tunnettu vientituote. Arabikevään kokeneista Tunisiasta ja Egyptistä on lähestytty Suomea tunnustellen mahdollisuuksiamme auttaa poliisikoulutuksen kehittämisessä. Suomalaisen turvallisuusosaamisen vienti on kannatettavaa, mutta panostukset eivät saa olla pois sisäministeriön poliisimäärärahoista tai suomalaisen poliisikoulutuksen määrärahoista. Koulutus tulee kustantaa kyseisen valtion toimesta, EU:n tai ulkoministeriön kehitysyhteistyö- tai siviilikriisinhallintamäärärahoista.

Talouden tasapainottaminen sekä siihen liittyvät menosäästöt ovat välttämättömiä mutta samalla haasteellisia sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.

Poliisin määrärahatilanne ensi vuoden osalta ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin hallituksen aloittaessa toimintansa näytti. Hallitusohjelmaan sisältyvää 10 miljoonan euron leikkausta poliisin määrärahoihin ei toteuteta tänä vuonna, vaan täysimääräisesti vasta vuonna 2015. Harmaan talouden torjuntaan lisättiin poliisin määrärahoihin 5,6 miljoonaa euroa ja eduskunta teki päätöksen 2,6 miljoonan euron lisäyksestä. Lisäksi poliisin määrärahoihin on tälle vuodelle viiden miljoonan euron erillisrahoitus työttömien poliisien palkkaamiseen, mikä mahdollistaa 100 nuoren poliisin työllistymisen. Silti kasvavat kustannukset merkitsevät poliisitoimen osalta tiukan talouden aikaa.

Hallitus hyväksyy poliisin resursseista pidemmän aikavälin suunnitelman ja niiden pohjalta linjataan myös poliisien tehtävien toteutumista ja kustannustehokkuutta tukeva palveluverkkorakenne. Tavoitteena on edelleen keventää hallintoa, etsiä säästöjä tilakustannuksista sekä kehittää sähköistä asiointia. Painopistettä tulee siirtää operatiivisen poliisin kenttätoimintaan ja rikostutkintaan.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 19.1.2012