11-vuotiaan tytön traaginen kuolema suojatiellä rattijuopon uhrina on käynnistänyt alkoholipoliittisen keskustelun. Tapaus herätti jälleen huomaamaan, miten kallista laskua alkoholiongelmien vuoksi kansakuntana maksamme.

Viime vaalikaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuualueella alkoholi nousi merkittävänä riski- ja kuormitustekijänä esiin. Yli 3000 ennenaikaista kuolemaa aiheutuu vuosittain alkoholin vuoksi. Viikonloppuisin sairaaloiden ensiavussa joka toinen potilaskäynti johtuu alkoholista. Alkoholista on muodostunut ylivoimaisesti kallein kansanterveysongelmamme. Se aiheuttaa jopa viiden miljardin euron vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle. Lastensuojelu kuormittuu perheiden päihdeongelmien vuoksi. Arviolta 100 000 suomalaislasta elää perheessä, jossa toinen tai molemmat vanhemmista ovat alkoholiongelmaisia.

Useita satoja lapsia vammautuu pysyvästi jo äidin kohdussa raskauden aikaisen alkoholin käytön vuoksi.

Nyt sisäministerinä poliisiasemilla vieraillessani saan saman viestin yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaavilta viranomaisilta. Poliisin työtaakka helpottuisi ratkaisevasti jos kansa raitistuisi. Valtaosa rähinöistä, pahoinpitelyistä ja henkirikoksista tapahtuu juovuspäissä ja poliisin työaikaa kuluu niin rattijuopumuksen valvontaan kuin päihtyneiden talteenottoon ja kuljetukseen. Alkoholi on merkittävin yksittäinen uhkatekijä kansalaistemme turvallisuuden kannalta.

Alkolukon käytön laajentamisen, promillerajojen alentamisen, autojen takavarikoinnin lisäämisen, anniskeluaikojen lyhentämisen, alkoholiveron korotuksen, mielikuvamainonnan kieltämisen, päihdehoidon tehostamisen ja rangaistusten koventamisen lisäksi tarvitaan asennemuutosta. Juhliminen ja hauskanpito eivät edellytä humaltumista. Selväpäisten esikuvien luomisessa ja vahvistamisessa vastuu on jokaisella aikuisella.

julkaistu kolumnina kd-lehdessä 12.1.2012