Osallistuin Aasian ja Euroopan maiden yhteistyöorganisaation järjestämään ASEM Interfaith dialogue-konferenssiin Filippiineillä Suomen delegaation vetäjänä. Erityisteemana tällä kertaa olivat maahanmuuttajat ja uskonnonvapaus. Suomen rooli oli näkyvä, sillä toimimme Filippiinien tukena toisena isäntämaana.

Filippiinit poikkeaa aasialaisten valtioiden keskellä kristinuskon vahvan vaikutuksen vuoksi. N. 80 prosenttia väestöstä kuuluu katoliseen kirkkoon ja 10 prosenttia muihin kirkkokuntiin. Uskonnollisuus näkyy katukuvassakin. Kadulla vastaan tuli tavallisia vuorobusseja, joiden tuulilasin päällä luki sanat ”God is love”, ”Jumala on rakkaus”. Evankelikaaliset kirkot elävät vahvan nousun aikaa. Kävimme tutustumassa muutaman vuoden vanhaan kirkkoon, jonka suuri jumalanpalvelussali täyttyy äärilleen joka sunnuntai järjestetyistä kuudesta jumalanpalveluksesta. Valtaosa seurakuntalaisista on nuoria, parikymppisiä opiskelijoita. Myös katolisten kirkkojen messut täyttyvät seurakuntalaisista.

Kokouksessa painotettiin uskonnon merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan. Uskonnollinen yhteisö merkitsee sosiaalista verkostoa, jossa maahanmuuttajat voivat luontevasti solmia ystävyyksiä kantaväestön kanssa.

Uskonnonvapaus on universaali ihmisoikeus, jonka puolustaminen on haasteellista tänä aikana. Uskonnonvapaus merkitsee oikeutta harjoittaa ja toteuttaa omaa uskontoa, oikeutta uskonnottomuuteen sekä oikeutta vaihtaa uskontoa. Kristityt ovat vainotuin uskontokunta koko maailmassa. Joka päivä useita satoja kristittyjä menettää henkensä uskonsa vuoksi. Erityisesti on syytä puolustaa islamilaisen väestön oikeutta täyteen uskonnonvapauteen, sillä heiltä usein puuttuu oikeus vaihtaa uskontoa. Filippiinien kokouksen julkilausumaan ehdotettu kirjaus tästä ei onnistunut muutamien maiden vastustuksen vuoksi. Uskonnonvapautta on syytä eri foorumeilla voimakkaasti puolustaa.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 20.10.2011.