Kristillisdemokraattien tulee asettaa presidentinvaaleihin oma ehdokas. Kynttilää ei ole syytä laittaa vakan alle tässäkään haasteessa. Puolueestamme löytyy osaamista ja tarvittavia taitoja valtakunnan ykköstehtävään. Kokkolan puoluekokous linjasi, että puolue ei asetu tukemaan toisen puolueen ehdokasta. Päätöksen tekeminen oman ehdokkaan asettamisesta valtuutettiin puoluevaltuustolle, joka kokoontuu Helsingissä 26.11.

Presidentinvaalit merkitsevät lähikuukausina käytävää keskustelua ulkopolitiikasta, Suomen suunnasta maailman kansojen joukossa. Näissä vaaleissa vain yksi ehdokas voi voittaa. Voittoa toki tulee lähteä omalle ehdokkaallemme hakemaan. Demokratiassa on kuitenkin tärkeää myös tarjota vaihtoehtoja ja haastajia.

Kansalaiset arvostavat presidentti-instituutiota ainakin äänestysaktiivisuuden perusteella arvioituna.

Valtaoikeuksien kaventamisesta huolimatta tasavallan presidentillä on edelleen keskeinen asema ulkopolitiikan johdossa. Presidentinvaalikeskusteluissa tulisikin keskittyä ehdokkaan näkemyksiin ulkopolitiikasta. Nostaisiko ehdokas valtiovierailulla esiin kysymykset ihmisoikeuksista, sananvapaudesta tai uskonnonvapaudesta? Miten ehdokas suhtautuu Pohjois-Afrikan levottomuuksiin tai Lähi-idän kriisiin?

Presidentti käyttää Suomen ääntä kansainvälisillä areenoilla, esimerkiksi YK:ssa. Syyskuun täysistunnossa puhunut presidentti Halonen kiirehti päätöstä Palestiinan valtion syntymiseksi. Kristillisdemokraatit taas korostavat osapuolten paluuta neuvottelupöytään.

Presidentillä on monessa maassa erittäin vahva asema. Siksi Suomen tasavallan presidentti nauttii suurta arvostusta valtiovierailuillaan. Presidentti onkin vahva valttikortti Suomen ulkomaankaupan edistämisessä, vientiyrittäjyyden tukemisessa ja universaalien ihmisoikeuksien puolustamisessa. Mitat täyttävää ehdokasta tarvitaan.

kolumni on julkaistu kd-lehdessä 27.10.2011