”Se, että jos sitten teidän puolueenne ei ole saanut rekisteröimisoikeutta, niin tarkoittaako tämä sitä, että aloitetaan sanktiopolitiikka uudelleen? En ehkä uskoisi näin.” Ulkoasiainministeri Alexander Stubb vastasi ylimieliseen sävyyn kysymykseeni Valko-Venäjän poliittisista oikeuksista 16.4.2009 käydyssä keskustelussa eduskunnan täysistunnossa hallituksen antaessa selonteon EU-politiikasta.

Euroopan unionin ulkoministerit, Stubb mukaan lukien olivat päättäneet poistaa Valko-Venäjän yksinvaltaiseen hallintoon kohdistuneet matkustamispakotteet syksyllä 2008 ja keskustelun aikoihin ”yhteistyön linjaa” päätettiin vielä yhdeksällä kuukaudella jatkaa. Kuitenkin samana keväänä Valko-Venäjän oikeusministeri oli hylännyt kristillisdemokraattisen puolueen rekisteröitymisen, vaikka puolue oli kerännyt kannattajakortteja runsaasti yli vaaditun määrän. Tämä hylkääminen ei aiheuttanut EU:n taholta mitään toimenpiteitä.

Osallistuin helmikuussa v. 2009 Minskissä Valko-Venäjän Kristillisdemokraattisen puolueen perustamiskokoukseen. Tapasin silloin myös nyt joulun alla sairaalakuntoon pahoinpidellyn ja vangitun kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaan Vital Rymasheuskin, joka toimi tuolloin puolueen varapuheenjohtajana.

Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aleksandr Lukashenko on käyttänyt häikäilemättä hyväkseen EU:n hyväuskoista mielistelypolitiikkaa. Valitettavasti myös Suomen ulkopoliittinen johto on tätä tukenut. Joulukuun presidentinvaaleja hehkutettiin demokratian edistysaskeleeksi, mutta heti seuraavana päivänä opposition presidenttiehdokkaat pidätettiin ja osa heistä pahoinpideltiin. Valko-Venäjän vankiloissa viruu edelleen suuri joukko mielipidevankeja. Valko-Venäjän presidentin vaalien tulosta ei pidä tunnustaa ja pakotteita tulee ryhtyä uudestaan asettamaan.

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 13.1.2011