Tällä viikolla eduskunta hyväksyy valtion ensi vuoden budjetin, joka kasvattaa valtionvelkaa kahdeksalla miljardilla eurolla. Suomen valtiolla on nyt enemmän velkaa kuin koskaan aikaisemmin. Valtion velka on yli 70 miljardia euroa, ja ilman merkittäviä toimenpiteitä velan arvioidaan nousevan vuonna 2015 peräti 115 miljardia euroon. Ylen uutiset kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta keinoja saada julkinen talous tasapainoon. Suuret puolueet eivät ratkaisuja antaneet.

Vaihtoehtobudjetissamme ehdotimme luopumista ensi vuodelle tarkoitetuista 400 miljoonan euron tuloverokevennyksistä. Niiden suurin hyöty kohdistuu hyvätuloisille veronmaksajille. Äänestyksessä emme saaneet tukea yhdeltäkään hallituspuolueelta emmekä vasemmistolta.

Väestön ikärakenteen muutos tekee talouden tasapainottamisen haasteesta pitkäaikaisen ja syvenevän. Tarvitaan menokuria, verotulojen lisäyksiä ja ennen muuta suomalaisen työn ja yrittäjyyden vahvistamista. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan lähitulevaisuudessa irti, sitä vähemmän joudutaan miettimään, mitä veroja korotetaan tai mitä julkisia menoja vähennetään. Yritysten verotuksellisen toimintaympäristön on pysyttävä kilpailukykyisenä.

Työurien vahvistamisen pahin ongelma on työkyvyttömyyseläkeläisten suuri määrä. Vain puolet suomalaisista jää normaalille vanhuuseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle lähtee 30 prosenttia.

Omantunnon ja sydämen ääntä tulee kuunnella erityisen herkästi silloin kun joudutaan tekemään kovia talousratkaisuja. Väärin kohdennettuina menoleikkauksilla voidaan saada paljon vahinkoa ja kasvavia kustannuksia aikaan. Kaikkein kohtalokkainta on leikata sellaisista palveluista, joilla pystyttäisiin ehkäisemään syrjäytymistä työelämästä.

Kolumni julkaistu KD-lehdessä 16.12.2010