Nostin eilen eduskunnan kyselytunnilla esiin työeläkeyhtiöiden johtajien jättibonukset. Eläkeyhtiöiden tehtävä on hoitaa suomalaisten työntekijöiden eläkevaroja yhteisesti sovitulla tavalla.
Esimerkiksi Suomen suurimpien eläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen johtajat saivat bonuksia, vaikka yhtiöt eivät saavuttaneet viiden vuoden tuottotavoitettaan 2005-2009. Vuonna 2008 molemmat yhtiöt tekivät kaikkien aikojen huonoimman sijoitustuloksensa. Samana vuonna toimitusjohtajat kuitenkin saivat noin 47 prosentin ja noin 25 prosentin bonukset hyvästä liikkeenjohdosta. Vuosiansiot ovat nousseet lähelle miljoonan euron tasoa.
Bonusten ohella eläkeyhtiöt ovat hankkineet omille toimitusjohtajilleen lisäeläkkeitä. Niiden avulla monet työeläkejohtajat pääsevät normaalia aikaisemmin ja normaalia suuremmalle työeläkkeelle. Usealla eläkejohtajalla eläke alkaa 60-62 vuoden iässä ja se lasketaan uran viimeisten vuosien perusteella. Tavallinen eläkkeensaaja saa työeläkkeen 63-68 vuoden iästä alkaen ja eläke lasketaan koko työuran perusteella. Eläkeyhtiöiden johtajien lisäedut katetaan eläkejärjestelmästä. Maksajana ovat siis kaikki työeläkemaksujen maksajat toisin kuin pörssiyhtiöissä, joissa kustannukset pienentävät osakkeenomistajien voittoja.
Kaikki työeläkelaitokset toimivat lakisääteisesti, joten ylin valta on valtiolla. Eduskunta säätää ja muuttaa työeläkelakeja. Sosiaaliministeriössä koordinoidaan ja valmistellaan lainsäädäntöä. Eläketurvakeskus ja työmarkkinajärjestöt osallistuvat lakien valmisteluun.
Yksityisten alojen työeläkelaitokset ovat sosiaali- ja terveysministeriön ja sen alaisen Vakuutusvalvontaviraston valvonnassa. Siksi esitin kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Mielestäni työeläkeyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmään tulee hallituksen taholta puuttua.