”Rakennusala, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on ehkä pahimmassa laillisuuskriisissä sitten toisen maailmansodan.” Tämän synkän arvion teki Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas, jonka mukaan lähes kaikilla pääkaupunkiseudun työmailla, joissa on ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä, asiat ovat enemmän tai vähemmän pielessä.

Suomen pankin, verottajan ja tullin arvioiden mukaan harmaan talouden määrä on noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee vuositasolla 12 miljardin euron summaa. Rakennusalan lisäksi verojen ja työnantajamaksujen kiertämistä löytyy ravintola-alalta. Myös kotitalouksien teettämästä työstä liian suuri osa hoituu kuitittomasti. Kotitalousvähennys on osaltaan vähentänyt harmaata taloutta kodeissa, mutta uudisrakentamista se ei koske.

Harmaa talous merkitsee satojen miljoonien eurojen vero- ja työnantajamaksumenetyksiä. Veron kiertäjät varastavat rehellisiltä yrityksiltä ja kotitalouksilta, jotka joutuvat työn hinnassa ja veroissa maksamaan näidenkin osuuden. Lisäksi harmaa talous rapauttaa yleistä lainkuuliaisuutta ja luo kasvupohjaa muullekin rikollisuudelle.

Tilaajavastuulaki, joka velvoittaa pääurakoitsijaa vahtimaan koko urakkaketjua, ei ole tuonut toivottuja tuloksia. Ensi keväänä voimaan tulevan käännetyn arvonlisäveron tavoitteena on saada päivänvaloon 100 miljoonan euron verotulot. Lainmuutos merkitsee palveluketjun ensimmäisen yrittäjän vastuuta koko arvonlisäveron tilityksestä. Muutosta on odotettu, mutta valitettavasti hallitus kieltäytyi korvaamasta tilityksen kustannukset yrittäjälle. Kristillisdemokraattien esittämä kantopalkkio kaatui äänestyksessä.

Verottajan, työsuojeluviranomaisten ja ay-liikkeen tarkastusiskuja työmaille tulee edelleen lisätä. Ponnistelut harmaan talouden kitkemiseksi tulee sisällyttää vahvasti ensi kevään hallitusohjelmaan.

Julkaistu kolumnina KD-lehdessä.