Kd:n ryhmäpuheenvuoro uuden hallituksen ohjelmasta

Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd)
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 23.6.2010

Valtioneuvoston tiedonanto hallituksen ohjelmasta

Arvoisa puhemies!

Hallituksen vaihtumiseen on jäänyt avoimia kysymyksiä.  Miksi ylipäänsä olemme nyt tässä tilanteessa? Jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä hallitusta vetävä pääministeri valittiin käytännössä Keskustan puoluekokouksessa eikä kansanvaltaisesti tuoreen eduskuntavaalituloksen pohjalta. Hallituksen vaihtuminen perustui entisen pääministeri Vanhasen kokonaisarvioon, mutta emme tiedä sitä, koskiko kokonaisarvio yksityiselämän, keskustapuolueen vai maan tilaa. Pääministeri Kiviniemi ei ole toki tästä vastuussa, mutta mielestäni eduskunnalla olisi oikeus kuulla selitys.

Suomi on kovassa syöksyvauhdissa velkakierteeseen, mikä on erityisen huolestuttavaa, sillä huoltosuhteen heikkeneminen alkaa yhä voimakkaammin jarruttaa talouskasvua. Eduskunnan enemmistö hyväksyi juuri kehysselonteon, jonka mukaan valtionvelkamäärä yli kaksinkertaistuu vuoden 2008 54 miljardista vuoden 2014 110 miljardiin euroon. Valitettavasti kuulumme niiden EU-maiden onnettomaan joukkoon, joilla tänä vuonna alijäämä ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa sallitun rajan.

Hallituksen kymmenkohtainen ohjelmapaperi on sarja kauniita, kaikin puolin kannatettavia toiveita.  ”Ketään ei jätetä hyvinvoinnista osattomaksi.” tai ”Työnteon on oltava aina taloudellisesti kannattavaa.” Tämän ohjelmapaperin pohjalta voimme vain arvailla millä keinoilla hallitus pyrkii tavoitteisiin turvata hyvinvointi ja tasapainottaa talous. On suuri riski jäädä vuoden ajaksi odottelemaan ja lykätä vaikeat päätökset seuraavalle hallitukselle.

Nyt tarvitaan suunnitelmaa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla hillitään julkisen talouden menokasvua ja lisätään verotuloja sekä pidennetään työuria. Kokonaisveroasteen maltillista korottamista ei pidä liikaa pelätä, kunhan veronkorotukset kohdennetaan niin, että suomalaista työtä ja yrittäjyyttä kannustetaan. Ihailtu Pohjoismainen hyvinvointimalli sisältää melko korkean veroasteen, jonka avulla tuotetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja samalla on mahdollista myös pitää yllä korkeaa työllisyysastetta. Tanskassa ja Ruotsissa kokonaisveroasteet ovat yli 49 %, kun Suomessa se on tänä vuonna 42,4. Muiden pohjoismaiden työllisyysasteet ovat kuitenkin perinteisesti olleet korkeammat kuin Suomessa, Tanskassa työllisyysaste on edelleen liki 80 %, kun Suomessa se on 66,4 %. Ei siis ainakaan suoraan voi vetää sitä johtopäätöstä, että mitä korkeampi veroaste, sitä alhaisempi työllisyys.

Ihmettelen sitä, miten varauksetonta kannatusta valtionvarainministeri Katainen hehkutti tuoreeltaan Hetemäen työryhmän veroesityksille, vaikka niiden vaikutukset juuri pienyrittäjille olisivat kielteiset. Eikö teitä huolestuta se, että yrittäjien määrä on jo nyt vähenemässä, vaikka yrittäjät ovat se yhteiskunnan avainryhmä, joka on luo työtä ja kestävän talouden edellytyksiä.

Omantunnon ja sydämen ääntä tulee kuunnella erityisen herkästi silloin kun joudutaan tekemään kovia talousratkaisuja. Edellisen laman jälkeen tehtiin raskaita virheitä, kun leikkaukset kohdistettiin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan ei puututtu, mutta vähimmäisturvaa leikattiin. Räikeänä esimerkkinä oli sairauspäivärahasta haetut säästöt. Tulottomien ja pienituloisten sairauspäiväraha poistettiin sateenkaarihallituksen toimesta, ja hanketta puolustettiin sillä perusteella, että jos henkilöllä ei ole terveenä tuloja, hän ei tuloja tarvitse sairaanakaan. Tälle linjalle ei saa palata. Menojen tasapainottamisessa tarvitaan nyt parempaa yhteisvastuuta ja heikoista huolehtimista. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen lisää hyvinvointia kaikissa väestöryhmissä.

Te, pääministeri Kiviniemi kerroitte keväällä, että haluatte seuraavaan hallitukseen erillisen perheministeriön, johon kootaan kaikki ne tehtävät, resurssit ja ohjaus, jotka ovat nyt ripoteltuina eri ministeriöihin. Ilmeisesti ette tarkoittanut tätä hallitusta, mutta kannatan lämpimästi ehdotusta ja perusteluanne siitä, että ”viime laman aikana suoritetut leikkaukset tekivät yhteiskuntaan haavoja, jotka eivät ole vieläkään umpeutuneet.” Erityisen tuen tarpeessa ovat yksinhuoltajaperheet.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa Kiviniemen hallitusta sellaisiin kiireellisiin uudistuksiin, jotka vähentävät tulevina vuosina menoja. Erityinen painopiste tulee asettaa ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen peruspalveluihin. Entisenä kuntaministerinä teillä pääministeri Kiviniemi olisi nyt erinomainen mahdollisuus korjata kuntien valtionavun perusteet terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviksi sekä ennaltaehkäisyyn kannustaviksi.

Kunnan saamaa valtionapua määräävä lastensuojelukerroin lasketaan huostaan otettujen lasten lukumäärän ja sairastavuuskerroin puolestaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien alle 55-vuotiaiden lukumäärän perusteella. Kunta saa siis sitä suuremman valtionosuuden, mitä enemmän lapsia otetaan huostaan ja mitä varhaisemmin kuntalaiset joutuvat sairaseläkkeelle.

Kymmenennessä ohjelmakohdassa luvataan jatkaa Matti Vanhasen II hallitusohjelman päätösten toteuttamista. Muistutan, että siitä vihkosta löytyy vielä monta kohtaa, jotka odottavat toteuttamista, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudenmukaisempi maksukattojärjestelmä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi, omaishoitajien määrän lisääminen ja jaksamisen vahvistaminen tai vanhusväestön hoivan parantaminen.

Arvoisa puhemies, kannatan edustaja Gustafssonin tekemää esitystä päiväjärjestykseen siirtymisestä.