Ajankohtaista

RSS

LASTENSUOJELUUN TARVITAAN LISÄÄ TEKIJÖITÄ

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Lastensuojelun riittämättömyydestä on varoitettu pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2014 julkaisemassa Lastensuojelun laatusuosituksessa todetaan, että työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin ovat riittämättömät. Yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla asiakkaana 40-50, joissakin kunnissa jopa 80 lasta. THL on suosittanut enintään 30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden. Ruotsissa yhdellä sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 asiakasta.

Lastensuojelun tilanteen parantamiseksi tarvitaan riittäviä voimavaroja, työntekijätarpeen huomioimista koulutuksen suunnittelussa sekä säädöksiä asiakasmäärien enimmäistasoista. Lastensuojelun riittävässä mitoituksessa on kyse kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja lapsiperheiden oikeudesta suojaan ja tukeen.

Haavoittavassa tilanteessa elävien lasten tarpeisiin ei pystytä enää reagoimaan riittävän ajoissa. Myös sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus on ongelma, eikä palkkataso vastaa työn vaativuutta. Ylikuormitettu työ ei houkuttele päteviä työntekijöitä, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Samalla myös huostaanottojen määrä on 2000-luvulla lähes kaksinkertaistunut. Vuoden 2015 aikana oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 17 664 lasta ja nuorta – useampi kuin yksi sadasta. Tapausten taustalta löytyy huoltajien päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia ja perheväkivaltaa, vanhempien uupumusta sekä heikkoa taloudellista tilannetta.

Viime hallituskaudella parannettiin viranomaisten välistä tiedonkulkua ja purettiin siihen liittyviä lainsäädännön esteitä sisäministeriön johtaman perhesurmien välttämistä tavoittelevan hankkeen myötä. Vastaavasti sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen kautta saatiin parannusta ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Tehdyistä muutoksista huolimatta kehitettävää löytyy.

Kestävin tapa keventää lastensuojelun paineita on puuttua niihin syihin, jotka tuottavat lapsille pahoinvointia. Jos palvelujen tarve vähenee, myös kustannukset saadaan hallintaan ja työvoima riittää tuottamaan laadukasta lastensuojelua.

Siksi tulisi panostaa ennaltaehkäiseviin, perheitä varhaisessa vaiheessa tukeviin palveluihin, lapsiperheköyhyyden vähentämiseen ja työttömyyden torjuntaan. Hyvä perhepolitiikka on kustannuksia säästävä investointi tulevaisuuteen!

Joka neljännen huostaan otetun lapsen tilanteen taustalla on vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö. Suomessa on noin 70 000 lasta, joiden vanhemmista ainakin toisella on päihteistä johtuvia ongelmia.

Hallituksen esittämä ja eduskunnan enemmistön pikkujoulutunnelmissa tukema päätös alkoholin saatavuuden lisäämisestä on tältä kannalta surullinen. THL:n asiantuntijoiden arvion mukaan päätös lisää alkoholin kulutusta kuudella prosentilla ja samassa suhteessa alkoholin aiheuttamia haittoja. Tämä voisi merkitä sitä, että yli 4000 lasta altistuisi lisää vanhempien päihdesairaudelle ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä nousisi lähes 300:lla. Hallituksen tulee kantaa vastuu vahingollisen päätöksensä seurauksista ja huolehtia riittävät voimavarat päihde- ja lastensuojelupalveluihin! Lapsivaikutusten arviointi tulee jatkossa sisällyttää kaikkeen päätöksentekoon.

Kirjoittaja on kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen.

Kirjoitus julkaistu Itä-Hämeen lehdessä.

Uskomushoitoja koskeva laki parantamaan potilasturvallisuutta

Kirjoitettu kirjoittajana

Oheinen kirjoitus on julkaistu 15.1.2018 HS:n mielipidesivulla.

 

Uskomushoitoja koskeva laki parantamaan potilasturvallisuutta

Uskomushoidot ja rokotusvastaisuus ovat tavallisia kehitysmaissa ja kouluttamattoman väestön keskuudessa. Mutta mikä saa koulutuksen ja terveydenhuollon mallimaan kansalaiset turvautumaan uskomushoitoihin?
Vaihtoehtoisia hoitoja on tarjolla kirjava joukko. Uskomushoitomuotoja yhdistää se, että niiden hyödyistä ja haitoista ei ole tieteellistä tutkimusnäyttöä. Osa kokee niistä hyötyvänsä. Ihminen on kokonaisuus. Jo huomioiduksi tulemisen kokemus lisää hyvinvointia. Ongelma syntyy, kun hoito aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, tai kun hyödytön hoito viivästyttää vaikuttavan hoidon saamista. Suomessakin on ollut tilanteita, joissa uskomushoidosta on koitunut vakavaa terveysvaaraa. Kuluttajansuojan kannalta on kestämätöntä, mikäli lupaukset kalliin hoidon vaikuttavuudesta osoittautuvat katteettomiksi.

Etenkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on levinnyt villitys markkinoida hopeavettä terveystuotteena, ehkäisemään bakteerien ja virusten leviämistä. Sitä mainostetaan käytettäväksi myös lapsille ja raskauden aikana. Äiti kertoi Ylen Spotlight-ohjelmassa laittavansa hopeavettä lapsensa tuttipulloon. Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan, onko äiti syyllistynyt lapsensa pahoinpitelyyn. Hopeavedelle ei ole osoitettu minkäänlaisia terveyshyötyjä. Jo muutaman ruokalusikallisen annos voi johtaa myrkytykseen. Se kertyy elimistöön, esimerkiksi aivoihin ja suoraan istukan läpi sikiöön.

Uskomushoitoihin kytkeytyy myös ideologinen rokotusten vastustaminen. Rokotukset ovat lääketieteen historian kustannustehokkaimpia ja merkittävimpiä terveysinvestointeja. Niiden avulla on voitettu tappavia tauteja ja ne estävät vuosittain 2-3 miljoonan lapsen kuoleman. Rokotteen ottaminen suojaa rokotettua, mutta se on myös vastuullista lähimmäisyyttä niitä kohtaan, joiden puolustuskyky on heikko. Vanhuksille, syöpäpotilaille tai pikkulapsille influenssa voi olla hengenvaarallinen, ja rokotteella voi estää itseään tartuttamasta heitä. Mitä laajemmin väestöä rokotetaan, sitä heikompi on epidemia ja sitä paremmin heikon puolustuskyvyn henkilöt selviytyvät. Laumasuoja pelätyn tuhkarokon leviämistä vastaan syntyy, kun 96–99 prosenttia väestöstä on rokotettu. Rokote annetaan vasta yli vuoden iässä, jota ennen lapsi on laumasuojan varassa. Terveydenhoitohenkilöstön oma rokottautuminen tulisi olla itsestäänselvyys.

Tarvitsemme uskomushoitoja koskevan lainsäädännön. Sairaita tulee suojata niiden haitoilta esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti, jossa syöpäsairaita, raskaana olevia tai alle 8-vuotiaita lapsia ei voi hoitaa kuin henkilö, jolla on lain mukainen terveydenhoidon koulutus. Kun kyseessä on hengenvaarallinen sairaus, tulee lainsäädännön sallia vain vaikuttaviksi ja riittävän turvallisiksi osoitetut hoitomuodot. Terveydenhuollon tarjoamien hoitojen ja uskomushoitojen tulee erottua toisistaan selkeästi markkinoinnissa, terveysneuvonnassa ja hoitoon hakeutuessa.

Päivi Räsänen
kansanedustaja, lääket. lis

Edustaja Hakkaraiseen liittyvien tapahtumien taustat

Kirjoitettu kirjoittajana

Edustaja Hakkaraiseen liittyvien tapahtumien taustat

kirjoitus on julkaistu 4.1 Hämeen Sanomien mielipidesivulla

Edustaja Teuvo Hakkaraisen sopimattomat teot nousivat julkisuuteen ennen joulua tilanteessa, joka ajoittui alkoholilakiuudistuksen eduskuntakeskusteluun ja samana iltana järjestettyihin joidenkin puolueiden pikkujouluihin. Olen saanut uutisoinnista runsaasti kaksijakoista palautetta. Monet ovat paheksuneet sitä, että en vuosi sitten tehnyt rikosilmoitusta edustajatoverista, kun hän juovuspäissä tarttui hiuksiini: ”Mieti, millaisen kuvan annat naisille: että on ok repiä työpaikalla hiuksista, jos myöhemmin pyytää anteeksi.” Toisaalta on ihmetelty, miksi anteeksiannettu ja sovittu tapahtuma nousi esiin vuoden kuluttua (mm mielipidekirjoitus 27.12. Hämeen sanomat). Molemmat kysymykset ovat aiheellisia ja niihin on syytä vastata.

Olen tutustunut edustaja Hakkaraisen kanssa, sillä työhuoneemme sijaitsivat vierekkäin samalla käytävällä. Hän on monella tavoin arvostettava, mukava ja sympaattinen ihminen. Olen myös osaltani yrittänyt tukea häntä lääkärinä ja ystävänä, henkisesti ja hengellisesti eroon alkoholista. Koska vuoden takainen tapahtuma ylitti selkeästi sopivuuden rajan, otin asiasta yhteyden luottamuksella puhemies Lohelaan ja silloiseen perussuomalaisten ryhmän johtoon ja kerroin sen myös Hakkaraiselle. Toivoin hänelle apua. Lohelalta en pyytänyt mitään, mutta hänen oli hyvä olla asiasta tietoinen. Mielestäni puhemies Lohelan toiminta asiassa on ollut erittäin perusteltua ja johdonmukaista. Teko ei mielestäni ollut kuitenkaan niin vakava, että siitä olisi ollut aiheellista ilmoittaa poliisille.

Keskustelimme Teuvo Hakkaraisen kanssa tapahtumasta jälkikäteen, sopien, anteeksipyytäen ja anteeksiantaen. En ole itse nostanut asiaa julkisuuteen missään vaiheessa. Tilanne tapahtui kuitenkin julkisella paikalla eduskunnan lisärakennuksen pihalla ja sillä oli mahdollisesti useita silminnäkijöitä. Ennen tätä joulua saman päivän aikana muutama toimittaja otti minuun yhteyden juttuaikeestaan. Eduskunnan käytävillä kiersi vääristynyt huhu, että Hakkarainen olisi ahdistellut minua vuosi sitten seksuaalisesti tarttuen kiinni rinnoista. Lupasin, että kommentoin asiaa vasta kun olen keskustellut Hakkaraisen kanssa. Sain hänet kiinni puhelimitse ja sovimme yhdessä, että kerron toimittajalle ”asian niin kuin se tapahtui”.

Eduskunta on laaja työyhteisö, johon mahtuu myös päihdesairauksia. Kosteat pikkujoulut sopivat todella huonosti eduskunnan pitkiin istuntoiltoihin. Ne aiheuttavat myös turhia kiusauksia niille, joille alkoholi ei lainkaan sovi. Toivon, että tapahtumaketju saisi aikaa pysyvän muutoksen. Alkoholin käyttö ja eduskuntatyö on pidettävä toisistaan selkeästi erossa.

Samalla toivon kaikkea hyvää edustajatoverilleni Teuvo Hakkaraiselle. Tiedän, että tämä aika on hänelle raskas.

 

 

Äitiyspakkaus on edelleen toimiva nimi

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansaneläkelaitos pyytää kansalaisilta ehdotuksia äitiyspakkauksen uudeksi nimeksi. Viimeinen päivä ehdotuksille on 31.12., jonka jälkeen Kela luovuttaa nimiehdotukset perusteluineen perheministeri Saarikolle. Saarikko on kertonut haluavansa pakkaukselle uuden nimen. Nykynimeä on moitittu syrjiväksi ja sukupuolittuneeksi.
Saarikko uskoo, että nimen vaihtaminen ilahduttaisi montaa isää. Helsingin Sanomien gallupin tulos ei tue oletusta. Miesvastaajista yli 90% ei pitänyt äitiyspakkauksen nimeä syrjivänä. Kaikista vastaajista 64 % oli sitä mieltä, ettei uudelle nimelle ole tarvetta.

Äitiyspakkauksen nimen muuttaminen ei kuitenkaan ole hallitukselta tai Kelalta ilmoitusasia. Nimi on kirjattu äitiysavustusta koskevaan lakiin ja vaatii siten lain muutoksen.
Äitiyspakkaus on ollut hieno suomalainen innovaatio. Niitä alettiin jakaa jo vuonna 1937, ensin vähävaraisille synnyttäjille ja vuodesta -49 lähtien kaikille. Äitiysavustuksen ansiosta osaltaan on pystytty saavuttamaan korkeat tulokset äitien ja lasten hyvinvoinnissa. Äiti- ja lapsikuolleisuudella mitaten olemme maailman huipputasoa.

Äitiyspakkauksen nerokas idea on ollut kannustaa odottavia äitejä hakeutumaan neuvolapalveluihin ennen viidettä raskauskuukautta, mikä on avustuksen saamisen edellytys. Näin on saavutettu korkea neuvolakäyntien kattavuus. Suomalaiset äidit ovat terveysneuvonnan ja –palveluiden piirissä. Tämä tavoite on edelleen ajankohtainen. On tärkeää, että eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevat äidit, päihdeongelmaiset ja esimerkiksi kaikki maahanmuuttajaäidit saadaan hakeutumaan neuvolapalveluihin.

Äitiyspakkauksen nimellä askaroinnin sijaan hallituksen kannattaisi keskittyä myönteiseen perhepolitiikkaan. Puheet kotihoidontuen tai lapsilisien leikkauksista on lopetettava. Vuosittain syntyvien lasten määrä on vähentynyt jo nälkävuosien tasolle. Osaltaan syntyvien lasten määrän vähentymistä selittää se, että ensimmäinen lapsi saadaan yhä myöhemmin. Opiskelun sekä työn ja perheen yhdistämistä tulee helpottaa. Äitiyspakkauksen nykyinen nimi on siis erinomainen, sillä äitiysavustuksen ensisijainen kohderyhmä ovat juuri odottavat äidit.

Päivi Räsänen
kansanedustaja

Tiedote: Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE 15.12.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Päivi Räsänen (kd):
”Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina”

Hallituksen toimet alkoholin etämyyntiä koskevasta kirjauksesta saavat kansanedustaja Päivi Räsäseltä ankaraa kritiikkiä.
– Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi ilman lausuntokierrosta ja ilman asiallista valiokuntakäsittelyä. Hallituspuolueet sysäävät eduskunnan lainsäädäntövastuuta oikeusistuimelle, kun eivät itse suostu linjaamaan asiaa selkeästi. Mikäli alkoholin etämyynti todetaan oikeusistuimissa lailliseksi, tämä alkoholipolitiikan muutos on dramaattisempi kuin mikään muu nyt tehdyistä muutoksista alkoholilakiin. Käytännössä se on tuhoisa sekä kansanterveyslähtöiselle alkoholipolitiikalle että kotimaisille tuottajille, Räsänen sanoo.
– Jos etämyynti toteutuu, rahat alkoholimyynnistä menevät jatkossa yhä enemmän ulkomaille. Etämyyntiä harjoittavista yhtiöistä 95 % ei hoida verovelvoitteitaan Suomeen, eli etämyynnin myötä hallitus mahdollistaa myös laajan veronkierron, Räsänen muistuttaa.
Eduskunta käsitteli alkoholilain sisältöä torstaina kyselytunnista alkaneessa istunnossa. Keskustelu jatkui perjantain puolelle kolmeen saakka. Kansanedustajat saivat alkoholilain parisataasivuisen mietinnön käsiinsä vasta, kun istunto oli jo käynnissä. Lain käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on myös herättänyt paljon kritiikkiä. Etämyyntiä koskevat epäselvyydet nousivat esille vasta viikko sitten valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Opposition vaatimuksista huolimatta valiokunta ei kuullut aiheesta lainkaan asiantuntijoita eikä siitä saatu edes kirjallisia lausuntoja, koska hallituspuolueiden edustajat eivät sitä hyväksyneet.
– Etämyynnin mahdollinen vapautus ei ollut lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa eikä asiaa käsitelty lähetekeskustelussa. Vaikka kyseessä on merkittävä alkoholipoliittinen linjamuutos, vaikuttaa siltä, että koko asia on yritetty piilottaa laajan lakipaketin sisälle. Hallituksen esityksestä oli vain hävinnyt etämyyntiä koskeva pykälä, joka oli vielä paikoillaan lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa, Räsänen ihmettelee.
– Ei ole mitään sellaista syytä, että lakiesitys piti viedä läpi yön pimeinä tunteina, vai oliko? Räsänen kysyy.

Lisätietoja: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Ikäihmisille oikeus kivuttomaan ja puhtaaseen suuhun

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Suun terveydenhuolto kohtaa vaatimuksia aikana, jolloin hampaallisten ikäihmisten osuus lisääntyy. Hyvän hammashoidon ja suuhygienian ylläpitämisellä on suuri merkitys ikäihmisten ja saattohoitopotilaiden elämän laadulle. Puutteellinen hoito johtaa hampaiden menetykseen, heikentyneeseen suu- ja yleisterveyteen, ravitsemusongelmiin ja kipuihin. Yhä useammilla ikääntyneillä on omat hampaat, usein yhdessä irtoproteesien kanssa. Haasteen muodostavat sairaat vanhukset, joilla on lisääntyvä suun ja hampaiden hoidon tarve, mutta jotka eivät enää osaa pyytää hoitoa. Pohjoismaissa monet viettävät elämänsä viimeiset hetket hoitokodeissa, ja laadukas palliatiivinen hammashoito merkitsee mahdollisuutta arvokkaaseen elämän päättymiseen.

Tutkimukset osoittavat, että noin 80 prosenttia kaikista laitoksissa asuvista tarvitsee apua päivittäisessä suuhygienian hoitamisessa, mutta yleinen kokemus on, että suuhygienia ei ole riittävällä tasolla. Kokonaan autettavat sänkypotilaat tarvitsevat erityisesti apua suunhoidossa. Ongelmissa ovat myös kotona asuvat, huonokuntoiset vanhukset, joiden hampaiden pesusta ei aina muisteta kotisairaanhoidossa huolehtia. Suunhoidon tarkoitus on estää limakalvojen kuivuminen, poistaa peitteet, lievittää janoa, estää infektiot ja ehkäistä huulien ja suupielien kuivuminen ja halkeaminen. Saattohoidossa suun kosteuttaminen on tärkeää. Tavoitteena tulee olla puhdas, tulehdusvapaa ja kivuton suu. Sairaudet kuten keuhkokuume tai sepsis voivat aiheutua ikäihmisten suuontelon tulehduksista. Ennaltaehkäisevällä suuterveydenhoidolla voidaan välttää sairaalaan joutuminen, hammashoitopalveluiden tarpeen kasvu ja muu hoidon tarpeen lisääntyminen yksilön terveysrasitusten kasvaessa.

Useiden tutkimusten mukaan merkittävän esteen ikäihmisten hyvälle suuhygienialle muodostavat hoitohenkilökunnan puutteelliset valmiudet. Yleisimpiä syitä hoitolaitosten asukkaiden suunterveyden laiminlyöntiin ovat ajan, tiedon ja taidon puute, tarkoituksenmukaisten välineiden puuttuminen ja riittämättömät rutiinit. Monissa hoitokodeissa hammashoitohenkilöstö käy ohjaamassa ja tarkastamassa asukkaan ainoastaan kerran vuodessa. Julkisessa hammashuollossa on vähän henkilöstöä ja heidän osaamisensa on keskittynyt lasten ja nuorten hammashoitoon. Esimerkiksi proteettista hoitoa annetaan julkisessa suun terveydenhuollossa vain hyvin vähän. Hammaslääkäriliiton taholta on huomautettu, että vanhusten vaippoja vaihdetaan, mutta proteesit saattavat olla suussa viikkotolkulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee lisää suugeriatrian koulutusta. Ongelmia aiheuttaa myös epäselvä vastuunjako ja puutteellinen tiedonvaihto henkilöstön keskuudessa. Hampaisiin liittyvistä vaivoista ei pidä muodostua lisärasitetta ikäihmisille ja iäkkäällä väestöllä tulee olla oikeus hyvään suunterveyteen. Vanhus ei kykene ilmaisemaan viimeistä tervehdystä tai kiitosta, jos hänen kielensä liimautuu kiinni suun limakalvoihin.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Kaupunkisanomissa.

Tiedote: Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

Kirjoitettu kirjoittajana

 

TIEDOTE
16.11. 2017
Vapaa julkaistavaksi
Kansanedustaja Päivi Räsänen

Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää influenssarokotteen säätämistä reseptivapaaksi.

Paras suoja influenssaa vastaan on rokote, sillä se torjuu terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5-9 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama tavallista flunssaa voimakkaampi hengitystiesairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi nopeasti nouseva kuume, lihaskivut, päänsärky, väsymys ja kuiva yskä. Kausi-influenssaa esiintyy Suomessa keskitalvella, usein joulu-huhtikuun välisenä aikana. Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

– Influenssarokotus kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan riskiryhmien osalta, jotka saavat influenssarokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Riskiryhmiin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen apteekista, mutta sen ostamiseen tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti.

Jos influenssarokotteet olisivat reseptivapaita, säästettäisiin lääkärien työaikaa, jota nyt kuluu rutiinitehtäviin. Farmaseutti voisi epäselvissä tapauksissa neuvoa asiakkaan lääkärin vastaanotolle, Räsänen esittää.

Tiedote: Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)

Tiedote 13.10.2017
Vapaa julkaistavaksi

Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vaatii hallitukselta toimia hirvi- ja peurakantojen kasvun hillitsemiksesi. Hirvien ja peurojen määrä on varsinkin eteläisessä Suomessa kasvanut merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan esim. valkohäntäpeurakanta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Lisääntyneet kannat aiheuttavat yhä enemmän onnettomuuksia ja vaaratilanteita liikenteessä.

– Tavoitteellisen kannanhoidon lisäksi tulee panostaa nykyistä enemmän suoja-aitojen lisäämiseen onnettomuusherkillä alueilla.
Räsänen muistuttaa, ettei pelkkä kaatolupien lisääminen riitä, varsinkaan peurojen osalta, vaan harvennusta tulee tehdä suunnitelmallisesti. Hirvikolareita oli viime vuonna noin 1900 ja peurakolareita jo yli 3000. Kolme ihmistä sai surmansa ja 144 ihmistä loukkaantui viime vuonna hirvikolareiden seurauksena.

Kansanedustaja Räsänen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle perjantaina.

 

 

Tiedote: Junaliikenteen ongelmiin puututtava – Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 3.10.2017
KD ryhmäpuhe välikysymys raideliikenteestä
Julkaisuvapaa klo 14

Junaliikenteen ongelmiin puututtava
– Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) pitää hallituksen suunnitelmaa avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle hätiköiden valmistelluksi. KD ryhmäpuheen pitänyt Räsänen näkee hallituksen valmistelussa monia puutteita.
– Ennen päätöstä kuullaan kyllä asiantuntijoita ja tehdään kalliita selvityksiä. Lopullisen päätöksen pohjaksi valikoidaan kuitenkin ne selvitykset, jotka vahvistavat alkuperäistä ajatusta.

VR ja rataverkosto ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta ja sitä koskevat päätökset tulee tehdä harkiten ja kaikkia puolueita kuullen. KD eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti kilpailun lisäämiseen mutta muistuttaa, että terveen kilpailun edellytys on, että asiakkaalla on aito mahdollisuus tehdä valintoja kilpailijoiden kesken. Näin ei hallituksen mallissa kävisi vaan yksityisille yrityksille annettaisiin alueellinen monopoliasema.

Kristillisdemokraattien mielestä rautateiden henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, jos se tuo todellista lisähyötyä.

– Uudistuksen tavoitteena pitää olla junavuorojen ja matkustajamäärien merkittävä kasvu, huomattavasti alemmat lipunhinnat, raideliikenteen osuuden kasvu ja pienemmät kokonaiskustannukset valtiolle.
Näin ei kuitenkaan hallituksen omienkaan selvitysten mukaan tule käymään, mikäli heidän mallinsa toteutuu. Puheessaan Räsänen nosti esille myös junaliikenteen nykyiset ongelmat, joihin tulisi puuttua. Merkittävin ongelma koskee rataverkoston korjausvelkaa ja tarpeellisten investointien viivästymistä.

– Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Toisiko hallituksen päätös lisää resursseja rataverkoston ylläpitoon ja parantamiseen? Ei toisi!

Lisätietoja: Päivi Räsänen, p. 09 432 3065