Valtiovarainministeriön hahmottelema pitkäikäisyyseläke olisi vakuutus, jonka eläkkeelle siirtyvä ottaisi pitkän iän turvaksi. Vakuutus toimisi siten, että eläkkeelle siirryttäessä ostettaisiin 30 000–50 000 euron kertamaksulla vakuutus, joka esimerkiksi 80 ikävuoden jälkeen turvaisi vajaan tuhannen euron suuruisen kuukausittaisen eläkkeen työeläkkeen lisäksi. Ehdotuksen tavoitteena on kattaa osa lisääntyvien palvelujen kustannuksista kansalaisten omalla rahoituksella. Palvelut tulee kuitenkin turvata kaikille ikäihmisille varallisuudesta riippumatta.

Mahdollisen pitkäikäisyyseläkkeen toteutuessa sitä harkitsevien on myös syytä huomata, että pitkäaikaislaitoshoidon maksut ovat tulosidonnaisia. Mitä suurempi eläke, sitä suurempi on maksu. Laitoshoidossa oleva henkilö ei itse välttämättä hyödy korotetusta eläkkeestä. Vakuutus ei luonnollisesti myös hyödytä niitä, jotka kuolevat ennen 80 vuoden ikää tai lisäeläkkeen maksatuksen alkuvuosina. Järjestelmästä hyötyisivät ne ikäihmiset, jotka elävät suhteellisen hyväkuntoisena kotona yhdeksänkymppisiksi ja pystyvät nauttimaan korotetun eläkkeen mahdollistamista lisäpalveluista.

Kukaan ei pysty ennustamaan elinvuosiaan tai kuntoaan. Pitkäikäisyysvakuutuksen kysyntä perustuisikin ennen muuta turvattomuuden tunteeseen ja pelkoihin vanhuspalveluiden riittävyydestä. Vakuutusjärjestelmä voisi pahimmillaan myös johtaa rikkaille ja köyhille jakautuneisiin kahden tason vanhuspalveluihin.

Hyvät palvelut tulee turvata kaikille vanhuksille ilman erillisiä vakuutuksia. Tähän tulee jokaisen ikääntyvän voida luottaa.

Päivi Räsänen

kolumni julkaistu kd-lehdessä 20.1.2011