Hallitusohjelmassa sovittiin päihdeäitien hoidon varmistamisesta lainsäädännöllä. Olen huolestunut tiedoista, joiden mukaan päihdeäitien tahdosta riippumattoman hoidon kehittämisestä tällä vaalikaudella oltaisiin luopumassa. Jokainen päihdepäivä altistaa kohdussa elävän lapsen vaurioille. Siksi toivon hankkeen etenevän.

Suomessa arvioidaan syntyvän vuodessa noin 100 päihteiden vakavasti vaurioittamaa FAS- ja noin 150 lievemmin vammautunutta FAE-lasta. Joidenkin arvioiden mukaan alkoholi vaurioittaa jopa tuhatta sikiötä vuosittain pysyvästi. Yhä useammin sairaaloissa hoidetaan myös huumeäitien ja sekakäyttäjien lapsia.

Äitien vieroitushoitoon sijoittaminen ja lasten vammautumisen ehkäiseminen on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kannattavaa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan päihdekuntoutuksen tulee olla ensi sijalla. Äärimmäisissä tapauksissa tulee kuitenkin olla mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntymättömän lapsen suojelemiseksi. Muutama kuukausi pakkoraittiutta on pieni hinta toisen ihmisen läpi elämän kestävien vammojen ehkäisystä.

Tanskan ja Norjan kokemukset vahvemmista keinoista päihdeäitien auttamiseksi ovat tuoneet hyviä tuloksia. Raskausaikana nainen on erityisen motivoitunut pääsemään irti päihteistä. Jokainen äiti, myös päihderiippuvainen, pohjimmiltaan haluaa lapsensa parasta. Kyseessä on ennen kaikkea myös naisen oma etu: hän pääsee pitkäjänteiseen hoitoon, ja lapsi syntyy terveempänä. Molempien edellytykset selvitä tulevista vuosista paranevat.

Tahdosta riippumaton hoito tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä harkitsemaan omaa vanhemmuuttaan. Tämä voi olla käännekohta naisen elämässä. Yhteiskunta on välinpitämätön, jos se ei tue äitiä silloin, kun hänen omat voimansa eivät riitä.