Tiedotteet

RSS

Tiedote: Vuorohoidon saatavuutta parannettava, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn

 

TIEDOTE
4.4.2018
Julkaisuvapaa
Päivi Räsänen: Vuorohoidon saatavuutta parannettava, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, aikooko hallitus parantaa pienten koululaisten vuorohoidon saatavuutta ja edistää siten yksinhuoltajien työssäkäynnin edellytyksiä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on usein erityisen haasteellista yksinhuoltajille, sillä he joutuvat usein tekemään vuorotyötä elättääkseen perheensä. Työajat voivat olla epäsäännöllisiä ja sisältää yötyötä.

– Päiväkoti-ikäisten lasten ilta- ja yöhoito on nykyisin melko hyvin järjestetty, mutta pienet, kouluiän saavuttaneet lapset ajautuvat eriarvoiseen asemaan hoidon saatavuudessa. Puute pienten koululaisten vuorohoidon saatavuudesta ei ole kuitenkaan ongelma vain työssäkäyvien yksinhuoltajien kohdalla, vaan myös niiden lapsiperheiden kohdalla, joissa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä, Päivi Räsänen muistuttaa.

Vuonna 2016 Suomessa oli 122,857 yksinhuoltajaperhettä ja näistä valtaosassa äiti on yksinhuoltaja. Toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä.
Vuorotyötä tekevillä yksinhuoltajilla ei välttämättä ole muita vaihtoehtoja, kuin valita kahden epämieluisan vaihtoehdon väliltä: jättääkö lapsi kotiin vai siirtyäkö työttömäksi lapsen aloittaessa koulunkäynnin.

– Koska ympäri vuorokauden toimiva yhteiskunta ja kaupan aukioloaikojen vapauttaminen ovat lisänneet epätyypilliseen aikaan työskentelevien vanhempien määrää, on kohtuullista, että pienten lasten hoitoa kehitetään vastaamaan paremmin vanhempien ja ennen kaikkea lasten tarpeita. Vuorohoidon saatavuutta on parannettava ja kuntia ohjeistettava sen järjestämisessä, jotta pienet lapset eivät joudu itse peittelemään itseänsä sänkyyn isän tai äidin ollessa töissä, Päivi Räsänen edellyttää.

Kansallinen turvallisuus ei ole poliittisen pelin paikka

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 20.2.2018
KD:n ryhmäpuheenvuoro
lähetekeskustelussa ns. tiedustelulakipaketista

 

KD eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämää perustuslain muuttamista kiireellisesti, jotta tiedustelulait saadaan voimaan nopealla aikataululla. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen tänään eduskunnassa pitänyt entinen sisäministeri Räsänen muistutti, että tiedustelulakeja on valmisteltu jo pitkään.
– Valmistelu käynnistettiin sisäministeriön ja puolustusministeriön yhteisestä esityksestä jo viime vaalikaudella ja silloin asetettiin myös tiedonhankintalakityöryhmä, joka sai valmiiksi esitykset tiedustelulainsäädännön suuntaviivoiksi.

Räsänen halusi hälventää tiedustelulakeihin liittyviä pelkoja. Hänen mukaansa puheet massavalvonnasta tai urkintalaista ovat vääriä ja harhaanjohtavia käsitteitä kuvaamaan tietoliikennetiedustelua.
– Tietoliikennetiedustelu on monen kynnyksen takana. Sitä voidaan käyttää vain kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan uhkan perusteella. Se ei siis kohdistuisi mihin tahansa rikollisuuteen vaan erittäin vakaviin uhkiin.

Esitetyn kaltaiset valtuudet ovat käytössä muissa Pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Europan maissa. Ruotsissa viranomaiset ovat kertoneet pystyneensä tietoliikennetiedustelun avulla estämään terrori-iskuja.
– Naapurimaittemme viranomaisilla on mahdollisuus tiedustella Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä ja olemme tätä kautta saaneet apua myös omien uhkiemme selvittämiseen. Miksi emme luottaisi näitä valtuuksia oman maamme turvallisuusviranomaisille?

Räsänen muistutti, että vakava terrori-isku tai kansallista turvallisuutta uhkaava kyberhyökkäys on milloin tahansa mahdollinen. KD eduskuntaryhmä peräänkuuluttaa tästä syystä vastuullisuutta kaikilta eduskuntaryhmiltä tiedustelulakipaketin käsittelyn suhteen.
– Tarvitsemme siis toimivan lainsäädännön pikaisesti. Toivon, että mikään eduskuntaryhmä ei ota kannettavakseen vastuuta lainsäädännön viivyttelystä. Vakavan kansallisen uhkan realisoituessa saattaisimme joutua vastaamaan kysymykseen, miksi näitä turvallisuusvaltuuksia ei ole eduskunnassa saatu aikaan.

 

Tiedote: Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina

TIEDOTE 15.12.2017
Vapaa julkaistavaksi heti

Päivi Räsänen (kd):
”Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi yön pimeinä tunteina”

Hallituksen toimet alkoholin etämyyntiä koskevasta kirjauksesta saavat kansanedustaja Päivi Räsäseltä ankaraa kritiikkiä.
– Epäselvä esitys alkoholin etämyynnistä runnottiin läpi ilman lausuntokierrosta ja ilman asiallista valiokuntakäsittelyä. Hallituspuolueet sysäävät eduskunnan lainsäädäntövastuuta oikeusistuimelle, kun eivät itse suostu linjaamaan asiaa selkeästi. Mikäli alkoholin etämyynti todetaan oikeusistuimissa lailliseksi, tämä alkoholipolitiikan muutos on dramaattisempi kuin mikään muu nyt tehdyistä muutoksista alkoholilakiin. Käytännössä se on tuhoisa sekä kansanterveyslähtöiselle alkoholipolitiikalle että kotimaisille tuottajille, Räsänen sanoo.
– Jos etämyynti toteutuu, rahat alkoholimyynnistä menevät jatkossa yhä enemmän ulkomaille. Etämyyntiä harjoittavista yhtiöistä 95 % ei hoida verovelvoitteitaan Suomeen, eli etämyynnin myötä hallitus mahdollistaa myös laajan veronkierron, Räsänen muistuttaa.
Eduskunta käsitteli alkoholilain sisältöä torstaina kyselytunnista alkaneessa istunnossa. Keskustelu jatkui perjantain puolelle kolmeen saakka. Kansanedustajat saivat alkoholilain parisataasivuisen mietinnön käsiinsä vasta, kun istunto oli jo käynnissä. Lain käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on myös herättänyt paljon kritiikkiä. Etämyyntiä koskevat epäselvyydet nousivat esille vasta viikko sitten valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Opposition vaatimuksista huolimatta valiokunta ei kuullut aiheesta lainkaan asiantuntijoita eikä siitä saatu edes kirjallisia lausuntoja, koska hallituspuolueiden edustajat eivät sitä hyväksyneet.
– Etämyynnin mahdollinen vapautus ei ollut lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa eikä asiaa käsitelty lähetekeskustelussa. Vaikka kyseessä on merkittävä alkoholipoliittinen linjamuutos, vaikuttaa siltä, että koko asia on yritetty piilottaa laajan lakipaketin sisälle. Hallituksen esityksestä oli vain hävinnyt etämyyntiä koskeva pykälä, joka oli vielä paikoillaan lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa, Räsänen ihmettelee.
– Ei ole mitään sellaista syytä, että lakiesitys piti viedä läpi yön pimeinä tunteina, vai oliko? Räsänen kysyy.

Lisätietoja: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Tiedote: Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

 

TIEDOTE
16.11. 2017
Vapaa julkaistavaksi
Kansanedustaja Päivi Räsänen

Influenssarokotteet säädettävä reseptivapaaksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää influenssarokotteen säätämistä reseptivapaaksi.

Paras suoja influenssaa vastaan on rokote, sillä se torjuu terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5-9 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama tavallista flunssaa voimakkaampi hengitystiesairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi nopeasti nouseva kuume, lihaskivut, päänsärky, väsymys ja kuiva yskä. Kausi-influenssaa esiintyy Suomessa keskitalvella, usein joulu-huhtikuun välisenä aikana. Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

– Influenssarokotus kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan riskiryhmien osalta, jotka saavat influenssarokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Riskiryhmiin kuulumattomat voivat ostaa rokotteen apteekista, mutta sen ostamiseen tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti.

Jos influenssarokotteet olisivat reseptivapaita, säästettäisiin lääkärien työaikaa, jota nyt kuluu rutiinitehtäviin. Farmaseutti voisi epäselvissä tapauksissa neuvoa asiakkaan lääkärin vastaanotolle, Räsänen esittää.

Tiedote: Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)

Tiedote 13.10.2017
Vapaa julkaistavaksi

Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vaatii hallitukselta toimia hirvi- ja peurakantojen kasvun hillitsemiksesi. Hirvien ja peurojen määrä on varsinkin eteläisessä Suomessa kasvanut merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan esim. valkohäntäpeurakanta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Lisääntyneet kannat aiheuttavat yhä enemmän onnettomuuksia ja vaaratilanteita liikenteessä.

– Tavoitteellisen kannanhoidon lisäksi tulee panostaa nykyistä enemmän suoja-aitojen lisäämiseen onnettomuusherkillä alueilla.
Räsänen muistuttaa, ettei pelkkä kaatolupien lisääminen riitä, varsinkaan peurojen osalta, vaan harvennusta tulee tehdä suunnitelmallisesti. Hirvikolareita oli viime vuonna noin 1900 ja peurakolareita jo yli 3000. Kolme ihmistä sai surmansa ja 144 ihmistä loukkaantui viime vuonna hirvikolareiden seurauksena.

Kansanedustaja Räsänen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle perjantaina.

 

 

Tiedote: Junaliikenteen ongelmiin puututtava – Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 3.10.2017
KD ryhmäpuhe välikysymys raideliikenteestä
Julkaisuvapaa klo 14

Junaliikenteen ongelmiin puututtava
– Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) pitää hallituksen suunnitelmaa avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle hätiköiden valmistelluksi. KD ryhmäpuheen pitänyt Räsänen näkee hallituksen valmistelussa monia puutteita.
– Ennen päätöstä kuullaan kyllä asiantuntijoita ja tehdään kalliita selvityksiä. Lopullisen päätöksen pohjaksi valikoidaan kuitenkin ne selvitykset, jotka vahvistavat alkuperäistä ajatusta.

VR ja rataverkosto ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta ja sitä koskevat päätökset tulee tehdä harkiten ja kaikkia puolueita kuullen. KD eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti kilpailun lisäämiseen mutta muistuttaa, että terveen kilpailun edellytys on, että asiakkaalla on aito mahdollisuus tehdä valintoja kilpailijoiden kesken. Näin ei hallituksen mallissa kävisi vaan yksityisille yrityksille annettaisiin alueellinen monopoliasema.

Kristillisdemokraattien mielestä rautateiden henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, jos se tuo todellista lisähyötyä.

– Uudistuksen tavoitteena pitää olla junavuorojen ja matkustajamäärien merkittävä kasvu, huomattavasti alemmat lipunhinnat, raideliikenteen osuuden kasvu ja pienemmät kokonaiskustannukset valtiolle.
Näin ei kuitenkaan hallituksen omienkaan selvitysten mukaan tule käymään, mikäli heidän mallinsa toteutuu. Puheessaan Räsänen nosti esille myös junaliikenteen nykyiset ongelmat, joihin tulisi puuttua. Merkittävin ongelma koskee rataverkoston korjausvelkaa ja tarpeellisten investointien viivästymistä.

– Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Toisiko hallituksen päätös lisää resursseja rataverkoston ylläpitoon ja parantamiseen? Ei toisi!

Lisätietoja: Päivi Räsänen, p. 09 432 3065

TIEDOTE: Räsänen: Sote tuo entistä epätasaisempaa laatua entistä kalliimmalla

 

7.3.2017

 

 

Räsänen: ”Sote tuo entistä epätasaisempaa laatua entistä kalliimmalla”

 

– Pidämme valitettavana sitä, että hallituspuolueiden poliittiset intohimot maakuntahallinnon ja valinnanvapauden malleista ovat syrjäyttäneet alkuperäiset uudistuksen tavoitteet, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen tiivisti kristillisdemokraattien kannan ryhmäpuheenvuorossa. Räsänen toimii myös KD eduskuntaryhmän edustajana sote-uudistuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä.

– Olemme suhtautuneet rakentavasti hallituksen kaavailemaan sote-uudistukseen, sillä nykyisellä järjestelmälläkään emme voi jatkaa. Huolemme uudistuksen suunnasta on kuitenkin suuri, hän sanoi.

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelua hallituksen ensimmäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevasta esityksestä. Eduskunta odottaa vielä useita uudistukseen kuuluvia lakiesityksiä, joita hallitus edelleen työstää. Ensimmäisessä esityksessä määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 18 maakunnalle sekä säädetään muun muassa kunnallisverojen alentamisesta sekä valtion tuloverotuksen nostamisesta, kun rahoitus siirtyy kunnilta valtion harteille.

– On kai rehellistä todeta, että uudistuksen aikataulussa ei todennäköisesti pysytä, Räsänen ennakoi.

Räsäsen mukaan uudistuksen kokonaisuus ei sisällä uskottavia keinoja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallituksen määrittelemät alkuperäiset tavoitteet olivat: 1) sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta sekä painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

– Uudistuksella tavoiteltujen säästöjen kannalta keskeistä on, että integraatio toteutuu ja että sen myötä palvelujen painopistettä aidosti kyetään siirtämään hyvinvointia ennakoivasti vahvistaviin sekä perustason palveluihin. Nyt hyvinvoinnin edistäminen jää pääsääntöisesti kuntien tehtäväksi, kun maakunta taas kantaa vastuun korjaavista palveluista. Kunnilla ei ole kannusteita panostaa veroeuroja hyvinvoinnin edistämiseen, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy niihin asiantuntijanäkemyksiin, joiden mukaan hallituksen nyt ajama sote-uudistuksen malli ei vähennä hyvinvointieroja.

– Pienten maakuntien voi olla vaikea selvitä lakisääteisistä tehtävistä. Jo nyt julkisuudessa keskustellaan kriisimaakuntamenettelyistä, vaikka koko lainsäädäntö on vasta valmisteilla. Esitetyt linjaukset valinnanvapaudesta eriyttäisivät palveluja ja väestöä myös sote-alueiden sisällä.

– Näyttää siltä, kansalaiset saavat siis entistä epätasaisempaa laatua, entistä kalliimmalla, Räsänen toteaa.

 

Lisätietoja: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

TIEDOTE: Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

 

23.6.2016.

Julkaisuvapaa

Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

– Kansan tahtoa kuunneltava herkemmällä korvalla niin Suomessa kuin muissa EU-maissa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) osallistui Lontoossa Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailuun 22. – 24.6.2016. Britannian kansanäänestyksen tuloksen perusteella Iso-Britannia on eroamassa Euroopan unionista. Lopullisten tulosten mukaan 51,9 prosenttia äänestäjistä haluaa erota unionista.

– Britannian kansa äänesti EU-eron puolesta ja heidän valintaa on kunnioitettava. Kansanäänestyksen tilanne oli poikkeuksellisen jännittävä leirien tasaisen kilpailun vuoksi ja tulos oli monelle yllätys. Äänestysaktiivisuus oli erittäin vakuuttavaa ja on tärkeää, että osapuolet voivat nyt luottaa äänestystulokseen. Vaalit sujuivat täällä rauhallisesti jännittyneestä tilanteesta huolimatta, kertoo Päivi Räsänen Lontoosta.

Britannian kansanäänestys antoi koko Euroopalle varoituksen. Eurooppaa on nyt rakennettava itsenäisten valtioiden yhteystyön varaan. Syvenevän integraation ja liittovaltiokehityksen pyrkimyksistä on luovuttava. Brittien päätöksen merkitys on suuri, paitsi Iso-Britannialle, myös EU:lle ja Suomelle. Britannian EU-erolla on laajamittaisia ja ainutlaatuisia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Entisenä sisäministerinä Räsänen näkee Brexitin vaikutukset turvallisuuteen ja Euroopan vakauteen keskeisinä kysymyksinä.

– Brexit-leirin voitolla on merkittävät vaikutukset koko Eurooppaan. Nyt myös Suomessa on viipymättä käytävä perusteellinen keskustelu.Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään Suomen kärkitavoitteeksi 2020 -luvulle ulottuen Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Brexitin myötä selontekomme on vanhentunut ennen kuin sitä on ehditty edes eduskunnan valiokunnissa käsitellä.

– Pääministerin ilmoitus kansanäänestyksen seurauksista Eurooppaan ja Suomeen on tarpeen. Ei riitä, että suuri valiokunta keskustelee Britannian EU-erosta ja Brexitin seurauksista, vaan koko eduskunnan on saatava keskustella. Asiaa ei voi lykätä syksyyn, Räsänen toteaa.

– Britannian erolla EU:sta on suuri merkitys myös sisäisen turvallisuuden yhteistyölle. Britannian siviilitiedustelun kyky on aivan omaa luokkaansa, millä on merkityksensä poliisiyhteistyössä, varsinkin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Aiemmin sisäministerinä pystyin säännöllisesti tapaamaan Britannian sisäministeriä neuvoston kokouksissa ja keskustelemaan sisäisen turvallisuuden kysymyksistä. Rakenteellisen yhteistyön katkettua EU-maat joutuvat nyt luomaan uuden tavan tehdä yhteistyötä brittien kanssa sisäisen turvallisuuden sektorilla.

Britannian eron myötä EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen painoarvo tulee heikkenemään dramaattisesti, sillä maa on ollut EU:n merkittävin sotilasmahti, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, Nato-maa ja ydinasevaltio. Päivi Räsänen oli ainoa suomalainen kansanäänestyksen vaalitarkkailuun osallistuneessa 6 ulkomaisen vaalitarkkailijan ryhmässä, joka koostui kokeneista kansanedustajista eri EU-maista. Delegaatio osallistui äänestyksen, ääntenlaskennan ja tulosten seuraamiseen.

– Palaan Suomeen tänään ja minulta voi tiedustella haastatteluja ja kommentteja.

 

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

avustaja Evamaria Kyllästinen

0505741675

 

KANNANOTTO: Kuinka paljon aiotaan lisätä alkoholikuolemia? – keskiolut pois ruokakaupoista

18.5.2016

Kansanedustaja, entinen sisäministeri (vv. 2011-2015) Päivi Räsänen:

Kuinka paljon aiotaan lisätä alkoholikuolemia?

–          keskiolut pois ruokakaupoista

 

Alkoholibisneksen tavoitteita ajetaan nyt säätelyn purkamisen varjolla. Alkoholilakia uudistettaessa tulee muistaa, että alkoholi on edelleen merkittävin kansanterveysongelmamme. Sen sijaan, että vahvoja oluita ryhdyttäisiin myymään tuhansissa ruokakaupoissa, ehdotan, että yleisessä vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien prosenttiraja laskettaisiin nykyisestä 4,7 %:sta Ruotsissa käytössä olevaan 3,5%:iin. Tämä on myös Suomen lääkäriliiton tavoite.

Alkoholipolitiikan liberalisoimisen tueksi käytetään myyttiä, jonka mukaan pieni ongelmakäyttäjien ryhmä aiheuttaisi alkoholihaitat ja –kustannukset, joten alkoholipolitiikka tulisi kohdistaa vain tähän ryhmään. Tämä ei ole totta. Kustannuksia ja haittoja aiheuttavien riskikäyttäjien ryhmä on huomattavasti suurempi (noin 500 000 suomalaista). Monet heistä pitävät itseään kohtuukäyttäjinä.

 

Myös OECD:n viimekeväisessä raportissa suositellaan koko väestöön kohdistuvaa alkoholipolitiikkaa. OECD:n mukaan ongelmakäyttöön puuttumisessa on käytössä vain vähän keinoja ja ne ovat kalliita, kun taas koko väestöön kohdistuvat keinot ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavat myös suurkulutukseen. Maailman terveysjärjestö WHO on listannut nämä keinot: alkoholijuomien hintojen korottaminen, saatavuuden rajoittaminen ja mainonnan kieltäminen. Valitettavasti perinteisen valistuksen merkitys on vähäinen.

 

Niiden, jotka ajavat vahvempia oluita tai viinejä ruokakauppoihin, tulisi samalla kertoa miten suuren määrän alkoholiruumiita he ovat valmiit lisäämään. Kun Vanhasen hallitus vuonna 2003 päätti alentaa alkoholiveroa noin 30 prosenttia, esityksen perusteluissa arvioitiin alkoholikuolemien lisääntyvän 600:lla. Ennuste valitettavasti toteutui.

 

Historiamme osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin v. -69 ei vähentänyt väkevien juomista, vaan lisäsi kokonaiskulutusta ja haittoja. Viime vuosien veronkorotukset ja mainonnan rajoitukset ovat puolestaan tuottaneet tulosta ja kulutus sekä haitat ovat vähentyneet, etenkin nuorten osalta. Nyt ei pidä vaarantaa myönteistä kehityssuuntaa!

 

Viron tuontia käytetään keskustelussa verukkeena. Vaikka viime vuosina alkoholiverotusta on kiristetty, alkoholin tuonti Virosta on kääntynyt laskuun ja sitä voidaan edelleen tehokkaalla Tullin toiminnalla suitsia.

 

Alkoholibisneksen huoli kulutuksen vähenemisestä kanavoidaan kysymykseksi työpaikoista. Jos alkoholin osuus kulutuksesta vähenee, sama raha käytetään muihin kohteisiin, joissa työllisyys vastaavasti paranee.

Alkoholihaittojen vähentäminen merkitsisi myös tuhansien turvallisuuden, terveyden ja oikeudenhoidon ammattilaisten vapauttamista muihin tehtäviin.

 

Alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain n. 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset ja kokonaiskustannukset nousevat jopa kuuteen miljardiin euroon vuodessa. Alkoholi on taustalla jopa 80 prosentissa kaikista henkirikoksistamme. Sadantuhannen suomalaislapsen elämää varjostaa toisen tai molempien vanhempien alkoholiongelma. Alkoholi aiheuttaa vuosittain useille sadoille lapsille pysyviä vaurioita äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena. Lasten ja uhrien suojeleminen on tärkeämpää kuin rajaton oikeus halpaan humalaan.

 

Päivi Räsänen

kansanedustaja