Päivin henkilökuva
Eduskunnan henkilötietosivulle pääset tästä.
Olen kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja neljännen kauden kansanedustaja Riihimäeltä. Siviiliammatiltani olen lääkäri.
Perheeseeni kuuluu viisi lasta: Sakari (synt. 1988), Saara (1990), Mirjami (1992), Esteri (1994) ja Juulia (1996), sekä mieheni Niilo, joka on teologian tohtori, pastori ja Kansanlähetysopiston rehtori.
Rakastan luonnossa liikkumista erityisesti hiihtäen.
Kirjallinen tuotantoni:
  
Riihimäen lukion opiskelija Sirkku Miikkulainen teki keväällä 2008 minusta haastattelun, jonka laitan tähän alle kertomaan työstäni:
"Päivi Räsänen on viiden lapsen äiti, vaimo, lääkäri, Riihimäen
kunnanvaltuutettu, kansanedustaja sekä kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
Hän on ehtinyt elämässään saavuttaa jo useita meriittejä, mutta mikä on tämän
tehopakkauksen koulutustausta? Miten tähän kaikkeen on päädytty?
Valmistuttuaan ylioppilaaksi Päivi pähkäili jatko-opintokysymysten parissa:
tulisiko hänestä lääkäri vaiko ydinfyysikko? Pohdintojen jälkeen hän päätti
hakea Helsingin lääketieteelliseen tiedekuntaan, ja kun opintoja oli kestänyt
kuusi vuotta, hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi v.1984. Matka jatkui
Helsingin Marian sairaalan ja Riihimäen terveyskeskuksen kautta Riihimäen
aluesairaalaan, jossa Päivi työskenteli sisätautiosaston lääkärinä v.1985-88.
Vuosina 1988-92 hän toimi yksityisenä lääkärinä sekä tämän jälkeen valtion
työterveyslääkärinä vuoteen -95 asti.
Päivi Räsänen kiinnostui politiikasta 90- luvun alussa, yli 30-vuotiaana.
Vaikka kristillisdemokraattinen puolue oli alusta alkaen selvä valinta, hän
päätti v.-91 lähteä ensimmäisiin vaaleihinsa puolueeseen sitoutumattomana
sivuehdokkaana. Neljä vuotta myöhemmin ovet eduskuntaan aukenivat ja siitä
pitäen Päivin urakehitys on ollut huima. V.2003 hänet valittiin
eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi ja v.2004 hänestä tuli koko
kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja.
Kansanedustajan työ on hyvin monipuolista. Eduskunnassa työtehtäviin kuuluvat
mm. lakien säätäminen, budjetin hyväksyminen, valiokuntien kokouksiin sekä
täysistuntoihin osallistuminen, pääministerin valitseminen, Euroopan unionin
asioiden valmisteleminen ja hallituksen toiminnan poliittinen valvominen.
Näiden tehtävien lisäksi kansaedustajien on oltava tiiviisti mukana
yhteiskuntaelämässä. He antavat haastatteluja, kirjoittavat lehtiin
ajankohtaisista kysymyksistä, käyvät puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa sekä
pitävät ennen kaikkea tiiviisti yhteyttä kansalaisiin.
Päivi kertoo työpäivien vaihtelevan paljon, mutta keskimääräinen työpäivä
kulkee kutakuinkin seuraavasti:
- aamulla junalla töihin, päivän lehtien lukeminen
- paikalla eduskunnassa kirjallisia valmistelutöitä, mm. puheiden
valmistelua, blogin kirjoittamista, sähköposteihin vastaamista ja
lehtikirjoituksien laatimista
- klo 12-14 sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokous
- kokouksia eduskunnassa
- täysistunto
- kokouksia ja tapaamisia
- kirjallisia valmistelutöitä, puheluita, haastatteluita
- kotiin noin klo 21-23
"Kansanedustajan työn paras puoli on ehdottomasti se, että pääsee vaikuttamaan
yhteiskuntaan", Päivi kertoo. Hän on kiinnostunut erityisesti lapsiperheiden
sekä terveydenhoitoon liittyvistä asioista. Kansanedustaja saa myös itse
pitkälti vaikuttaa, mitä haluaa työssään tehdä. Työn huonoksi puoleksi Päivi
kertoo suuren työmäärän. Työpäivät kestävät varhaisesta aamusta myöhäiseen
iltaan, ja työ- ja vapaa-aikaa on vaikea erottaa toisistaan. Eduskunnassa
vallitsee Päivin mukaan mukava työilmapiiri- olosuhteet huomioon ottaen.
Erimielisyydet kuuluvat työhön, joten jännitteitä toki esiintyy.
Mitä ominaisuuksia kansanedustajan työssä sitten tarvitaan? "Äidinkieli sekä
hyvä kielitaito", Päivi listaa ensimmäisenä. Lisäksi on oltava hyvin aktiivinen
ja sosiaalinen sekä omaksuttava uusia asioita jatkuvalla syötöllä. Koska aikaa
on vähän ja työtä paljon, täytyy ajankäytön olla mahdollisimman tehokasta.
Oma pohdinta
Kiinnostuin yläasteella yhteiskunnallisista asioista ja mietin, olisiko minusta
kansanedustajaksi. Vastaus on ei. Vaikka yhteiskuntaelämään vaikuttaminen
tuntuu oikealta unelma-ammatilta, eikä palkkakaan (n.5000e/kk) ole hullumpi, on
kansanedustajan työmäärä minun makuuni hieman liian suuri. Myös jatkuva
aktiivisuus alkaa stressata vain kansanedustajaa kuunnellessa. Ihailen
kansanedustajia suureesti, mutta toivon, että löydän jonkin muun ammatin,
jossa voin jollain tapaa olla mukana yhteiskuntaelämässä."
|
