Ajankohtaista

RSS

Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallituksen tiedonanto 6.9.2023
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Ryhmän 1. vpj., kansanedustaja Päivi Räsänen

JULKAISUVAPAA PUHUTTUNA noin klo 15.10

 

Räsänen KD:n ryhmäpuheessa:
”Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain”

 

– Käsitys kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei ole syntynyt aatteellisessa tyhjiössä. Ihmisoikeusjulistuksien ja -sopimusten juuret ovat vahvasti kristillisessä ihmiskuvassa, totesi KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

Hän muistutti, että myös sananvapaus on ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys.
– Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain. Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin. Ensin palavat kirjat, sitten ihmiset.
– Rasismin ytimessä on ihmisryhmän tai yksilön arvottaminen alempiarvoiseksi kuin muut. Tässä on jokaisen syytä tutkia itseään ja omaa historiaamme, esimerkiksi romanien, saamelaisten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten kohtelemisessa.

Räsänen totesi, että maahanmuuttajien keskuudesta erityisen haavoittuvassa asemassa ovat islamin uskosta joko lähtömaassa tai Suomessa kristityiksi kääntyneet.
– He joutuvat kohtaamaan painostusta ja jopa väkivaltaa omien maanmiestensä taholta. Maahanmuuttovirasto tai hallintotuomioistuimet ovat tehneet kielteisiä päätöksiä kyseenalaistamalla henkilöiden uskonnollisen vakaumuksen aitouden tavalla, jolla moni luterilaisen kirkon jäsenkään ei ylittäisi rimaa.

Hallitus pyrkii ehkäisemään vihatekoja uskontoryhmiä kohtaan.
– Uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa uskonnollisten konfliktien torjumiseksi aivan koulujen perusopetuksesta lähtien. Suomessa uskonnonvastaisilta provokaatioilta suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, jota on vuosikymmenien ajan yritetty kumota. Uskonnoista on voitava keskustella kriittisesti ja vapaasti.

 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonantoa.
– Iloitsemme siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä, Räsänen kertoi.

 

Alla puheenvuoro kokonaisuudessaan

 

***

 

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro

Hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa 6.9.2023

Kansanedustaja Päivi Räsänen

 

Arvoisa puhemies,

 

Tapasin kerran Puolassa juutalaismuseossa 92-vuotiaan miehen, joka oli selviytynyt nuorukaisena kahdelta keskitysleiriltä. Hän kertoi minulle, mikä oli pahinta Holokaustin kokemuksessa. Se ei lopulta ollut nälkä, kylmyys tai kuolemanpelko vaan ihmisarvon menetys. Juutalaisena häntä kohdeltiin kuin tuhoeläintä tai saastaa. Hän menetti vangitsijoidensa silmissä ihmisyytensä. Tätä on rajuimmillaan antisemitismi ja rasismi, ihmisarvon polkeminen, jopa ihmisyyden kiistäminen.

Käsitys kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei ole syntynyt aatteellisessa tyhjiössä. Ihmisoikeusjulistuksien ja -sopimusten juuret ovat vahvasti kristillisessä ihmiskuvassa, jonka mukaan jokainen ihminen kokoon, väriin, ikään tai tuottavuuteen tai mihinkään ominaisuuteen katsomatta, on luotu Jumalan kuvaksi. Sen vuoksi ihmisarvo ei ole suhteellinen käsite, vaan aina ehdoton ja täysi, elämän alusta, sen loppuun asti.

 

Kristillisdemokraattiselle eduskuntaryhmälle poliittisen toiminnan lähtökohta on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja yhdenvertaisia.

Myös sananvapaus on ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys. Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain. Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin. Ensin palavat kirjat, sitten ihmiset.

 

Rasismin ytimessä on ihmisryhmän tai yksilön arvottaminen esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut. Tässä on jokaisen syytä tutkia itseään ja omaa historiaamme.

Romanit ovat suomalainen etninen, kulttuurinen ja kielellinen yli 10 000 hengen vähemmistö, joka on asunut keskuudessamme yli viisisataa vuotta. On häpeä, että yhä edelleen monet heistä kokevat arkipäivän syrjintää palveluissa tai työhönottotilanteissa pelkästään nimensä tai pukeutumisensa vuoksi. Euroopan romanivihalla on pitkät perinteet ulottuen aina viime vuosituhannen alkupuolelta omaan aikaamme. Harvoin tulee mainituksi, että holokaustissa tuhottiin myös arviolta puoli miljoonaa romania.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, mikä on meille ylpeyden aihe. Saamelaiset ovat joutuneet historiassamme alempiarvoistavan sulauttamispolitiikan kohteeksi, jonka viimeisistäkin rippeistä on selkeästi sanouduttava irti.

 

”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi”.  Näin neuvotaan Raamatussa suhtautumaan maahanmuuttajiin ja tässä meillä on yhteiskuntana parannettavaa. Rasismin vastainen viesti on erityisen tärkeää meille myös siksi, että me heikon syntyvyyden ja kasvavan työvoimapulan vuoksi väistämättä tarvitsemme monille aloille tekijöitä ja osaajia myös ulkomailta.

Nostan esiin maahanmuuttajien keskuudesta erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän, islamin uskosta joko lähtömaassa tai Suomessa kristityiksi kääntyneet. He joutuvat kohtaamaan painostusta ja jopa väkivaltaa omien maanmiestensä taholta. Maahanmuuttovirasto tai hallintotuomioistuimet ovat tehneet kielteisiä päätöksiä kyseenalaistamalla henkilöiden uskonnollisen vakaumuksen aitouden tavalla, jolla moni luterilaisen kirkon jäsenkään ei ylittäisi rimaa.

Islamilaisissa maissa oma perhe saattaa olla suurin uhka eivätkä viranomaiset pysty tai halua suojella avoimesti islamin hylännyttä ja kristityksi kääntynyttä. Siellä henkeä uhkaaville tahoille oleellista ei ole se, onko kääntynyt nimikristitty vai sydämen kristitty. Oleellista on aiemman uskonnon hylkääminen, jonka merkkinä on kristillinen kaste.

 

Arvoisa puhemies

Hallitus pyrkii ehkäisemään vihatekoja uskontoryhmiä kohtaan. Uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa uskonnollisten konfliktien torjumiseksi aivan koulujen perusopetuksesta lähtien.

Tanska on säätämässä lakia, jolla Koraanien polttaminen voitaisiin kieltää, perusteena kansallinen turvallisuus. Ruotsissa terrorismin uhka-arviota jouduttiin nostamaan. Koraanin julkiset polttamiset ovat aiheuttaneet suhteettomia väkivaltaan yllyttäviä vastareaktioita islamilaisesta maailmasta.

Suomessa uskonnonvastaisilta provokaatioilta suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, jota on vuosikymmenien ajan yritetty kumota. Pykälässä kielletään sekä Jumalan pilkkaaminen että sen herjaaminen tai häpäisy, mitä kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä. Lakia on hyvin perustein myös arvosteltu. Uskonnoista on voitava keskustella kriittisesti ja vapaasti. Jumala ei tarvitse lain suojaa pilkkaamiseltaan. Kristityt eivät ole juuri lakiin turvautuneet. Tässä tilanteessa olemme kuitenkin onnekkaita, että meillä on keinot puuttua tahalliseen uskonnollisen konfliktin aiheuttamiseen.

 

Hallitus on tiedostanut eriarvoistavien rakenteiden purkamisen merkityksen työmarkkinoilla. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mikä on silti valitettavan yleistä työelämässä. Aiemmin halutut ja osaavat työntekijät muuttuvat ikääntyessään hyljeksityiksi, vaikka heillä on vankka ammattitaito ja motivaatiota työn tekoon. Kestävyysvaje syvenee entisestään, jos menetämme osaavaa työvoimaa työmarkkinoiden ulkopuolelle jo viisikymppisenä.

On huomattava, että maamme suurimman vähemmistön ja samalla syrjityimmän ryhmän muodostavat vammaiset. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa ja heidän tulotasonsa on matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksia täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa on kehitettävä.

 

Arvoisa puhemies

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonantoa ja pitää sitä tasapainoisena kannanottona kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Iloitsemme siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä.

Yhteiskunnallista luottamusta ja keskinäisen kunnioituksen kulttuuria on vahvistettava. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden suurimmat haasteet eivät ole lainsäädännössä tai budjetissa, vaan sydämissämme, asenteissamme, siinä, miten arjessa kohtelemme lähimmäisiämme.

Tiedote: Valmistaudun hovioikeuteen luottavaisin mielin ja olen valmis vastaamaan kaikkiin kysymyksiin

Kirjoitettu kirjoittajana

TIEDOTE

29.8.2023

Kansanedustaja Päivi Räsänen:

Valmistaudun hovioikeuteen luottavaisin mielin ja olen valmis vastaamaan kaikkiin kysymyksiin

 

Helsingin hovioikeudessa käsitellään Raamattuun kytkettyjä lausuntojani 31.8-1.9.2023.  Pääkäsittely aloitetaan torstaina klo 9.00 Helsingin hovioikeuden salissa 1 osoitteessa Salmisaarenranta 7 I, Helsinki.

Tietooni on tullut, että Sanan- ja uskonnonvapaus ry järjestää Oikeustalon edessä tukimielenosoituksen molempina päivinä klo 7.30–9.00. Tarkoitukseni on tulla paikalle klo 8 aikaan ja olen myös Oikeustalon sisällä sen jälkeen median edustajien tavattavissa.

Vuonna 2019 julkaisemani Raamatun sitaatin sisältävän twiitin, v. 2004 julkaistun hengellisen pamflettini ja v. 2019 Ylen lähettämän Jeesus-aiheisen radiokeskustelun sisältöjen käsittely on jatkunut jo yli neljän vuoden ajan. Minua syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Olen ollut useita kertoja, yhteensä 13 tuntia poliisikuulusteluissa ja kaksi päivää käräjäoikeuden istunnossa puolustamassa sananvapautta. Istunnosta käytettiin nimeä ”Raamattukäräjät”, sillä syyttäjä keskittyi arvioimaan Raamatusta nousevien opetusten hyväksyttävyyttä.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 kaikki lausuntoihini kohdistuneet syytteet. Samalla Käräjäoikeus totesi useista syyttäjän suuhuni laittamista väitteistä, että sellaisia ei teksteistäni eikä puheistani löydy. Syyttäjät päättivät kuitenkin valittaa hovioikeuteen. Mielestäni tässä on kysymys teologisesta keskustelusta, joka ei kuuluisi oikeussaliin. Syyttäjien 26-sivuisessa valituksessa arvioidaan kristillisen uskon ydinopetuksia pitäen niitä itsessään solvaavina.

Kirjoitusteni ja puheitteni sisältö edustaa klassisen kristinuskon näkemystä avioliitosta ja seksuaalisuudesta, samaa mitä kirkot ovat yleisesti kahden vuosituhannen ajan opettaneet. Nämä opetukset eivät nouse vihasta vaan lähimmäisen rakkaudesta. En hyväksy kenenkään solvaamista, uhkaamista enkä panettelua, eikä tällaista ole lausuntoihini sisältynyt. Luotan siihen, että hovioikeus vahvistaa käräjäoikeuden päätöksen ja vapauttaa minut kaikista syytteistä.

Olen osaltani tarvittaessa valmis puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta kaikissa tarvittavissa oikeusasteissa, tarvittaessa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Lisätieto: Perjantaina 1.9.2023 pääkäsittely pidetään hovioikeuden salissa 3. Hovioikeus on varannut median edustajia ja muuta yleisöä varten varsinaisen pääkäsittelysalin lisäksi molemmille istuntopäiville toisen istuntosalin (31.8. sali 2 ja 1.9. sali 5), jossa pääkäsittelyä on mahdollista seurata videoyhteyden välityksellä.

Vaalikeskusteluissa on unohdettu kestävyysvajeen juurisyy, alhainen syntyvyys!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja samaan aikaan kasvava työvoimapula. Puute osaavasta työvoimasta jarruttaa yritysten kasvumahdollisuuksia ja siten talouden kasvun edellytyksiä. Ylivoimaisesti vaikein tilanne on hoitoalalla. Hoitoalan rekrytointien parissa työskentelevistä vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo rekrytointien vaikeutuvan tulevan vuoden aikana. Hoiva-alalla palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tätä epäsuhtaa ei ratkaista pelkillä toiveilla ulkomaisesta työvoimasta.

Hämmästelen, että vaalikeskusteluissa ei ole juurikaan puututtu kestävyysvajeen juurisyyhyn, alhaiseen syntyvyyteen. Viime vuonna syntyi 5000 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen. Poliittinen päätöksenteko on valitettavasti usein liian lyhytjänteistä. Myönteisen väestö- ja perhepolitiikan hedelmiä ei saavuteta neljän vuoden sykleissä. Tulevana vuonna syntyvät vauvat saavuttavat tuottavan työiän vasta aikaisintaan 20 vuoden kuluttua.

Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi muuttaa myös arvoympäristöämme perhe- ja lapsimyönteisemmäksi. Viimeaikaiset väitteet perheiden arvostaman kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat vahingollisia. Kotihoidontuen lyhentäminen lisäisi välittömiä kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki.

Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut 34,2—42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022. KD on esittänyt lapsilisään korotuksia sekä 1000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

 

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja (kd)

Järjen ääntä EU-vaikuttamiseen!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Euroopan parlamentin tuoreen asuinrakennusten energiatehokkuutta koskevan päätöksen myötä noin 1,5 miljoona asuntoa Suomessa uhkaa joutua pakkoremonttiin. Tämä koskisi myös asuntoja, joita ei edes käytetä. Ihmettelen, että suomalaiset mepit niin laajasti äänestivät järjettömän esityksen puolesta. Energiatehokkuusdirektiivistä on tulossa jättilasku kotitalouksille. Seuraavan hallituksen täytyy pystyä torjumaan ja korjaamaan tämä päätös!

Suomen EU-vaikuttaminen on ollut tämän vaalikauden aikana onnetonta. Hallituksella ei ole ollut tärkeissä asioissa yhtenäistä kantaa ja kanta on lopulta annettu auttamattoman myöhässä. Elpymisvälineen hyväksyminen oli sarjassa Marinin hallituksen vahingollisia talouspäätöksiä. Siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio. Lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille.

Suomalaiset mepit äänestivät laajasti myös ennallistamisasetuksen puolesta. Sen myötä pohjoismaiden metsät käytännössä sosialisoitaisiin eurooppalaisiksi hiilinieluiksi. Suomessa talouden pohja on biotaloudessa ja metsätaloudessa. Metsien hiilinieluja on meillä jo kasvatettu. Hallitus on ollut valmis myymään päätösvallan metsistämme EU:lle, kunhan hinnasta sovitaan. Veronmaksajien rahoja on valunut eteläeurooppalaisten energiaremontteihin ja ilmastotoimien sosiaalirahaston kautta suorana sosiaaliturvana sähkö- ja energialaskuihin.

Ideologisia hankkeita ajetaan nyt perusasioiden kustannuksella. Utopioiden tavoittelun sijaan tänä aikana tulisi keskittyä kriisissä olevien perusasioiden korjaamiseen. Resursseja on ohjattava akuutissa kriisissä olevaan vanhustenhoitoon, terveyspalveluihin, korkealaatuisen lasten ja nuorten koulutukseen sekä ruuan tuotantoon. Hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve, ja Suomi on pidettävä omissa käsissä. Esitykset yhteisvelasta ja toimivallan laajentamisesta on torjuttava. Maalaisjärjestä irti olevan EU-sääntelyn ei pidä antaa rapauttaa Suomen tulevaisuutta.

Päivi Räsänen

kansanedustaja, lääkäri

Tagitettu:

Ajautuminen koulunpenkiltä suoraan kansaneläkkeelle on estettävä!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Yhteiskuntamme arvojen murroksen seurauksena yhä useampi nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä ne ovat merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköityneiden paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Joka päivä noin 17 ihmistä tippuu mielenterveysongelmien takia työelämästä. Mitä pidempään nuori on pois työelämästä, sitä vaikeampaa sinne on jatkossa päästä.

On vakava ongelma, jos työvoimapulassa kamppailevassa, voimakkaasti ikääntyvässä, heikon syntyvyysasteen Suomessa nuoria siirtyy koulunpenkiltä suoraan kansaneläkkeelle. Olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa varjella nykyistä työikäistä väestöä joutumasta työvoiman ulkopuolelle, kuin yrittää rekrytoida ulkomaista työvoimaa. Lapsen ja nuoret ovat arvokkain pääomamme!  Ajoissa saatu apu säästää niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin kustannuksia. Jos meillä on riittävästi perustason mielenterveyspalveluja, joihin pääsee jonottamatta, ei raskaiden erikoistason palvelujen tarve välttämättä kasva yhtä suureksi.

Perheet tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea, myös vanhempien omiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Oppilashuoltoon ja ryhmäkokojen pienentämiseen on osoitettava riittävät resurssit. Lasten- ja nuorisopsykiatrian resurssit tulee myös turvata.

Tarvitsemme kestävien arvojen kunnianpalautuksen! Suvivirsi kouluissa ei vaaranna kenenkään mielenterveyttä, sen sijaan nuorten identiteettikehitystä hämmentävät biologian vastaiset opetukset syntymisestä väärään sukupuoleen. Syrjäytymisen juuret ovat varhaisessa lapsuudessa, siksi perheiden kasvatusvastuuta on tuettavat! Syntyvyyttä voidaan lisätä paremmalla perhepolitiikalla.

Työkyvyttömyydestä aiheutuu kansantaloudelle jo 8 miljardin menetykset vuodessa. Sijoitus perheisiin, kouluun ja mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Päivi Räsänen

Lääkäri, kansanedustaja (kd)

 

Hyvä ystävä!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Jo 28 vuoden ajan olen saanut tehdä työtä kansanedustajana Suomen kansan eteen. Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta.

Turvallisuus on yhteiskunnan ydintehtävä. Siitä on kaikissa oloissa huolehdittava. Suomi on selviytynyt vaikeista ajoista ahkeruudella, rehellisyydellä, perheistä huolehtimalla ja yhteisvastuun periaatteella. Yhteisön tulevaisuus perustuu huolenpitoon lapsista ja nuorista mutta myös kiitollisuudelle sitä sukupolvea kohtaan, joka on hyvinvointimme rakentanut. Nämä kristillisestä maailmankuvasta perityt arvot luovat kestävän pohjan päätöksenteolle tänään ja huomenna. On aika palata näiden perusasioiden äärelle.

Ajassamme tarvitaan järjen ja sydämen ääntä! Tarvitaan niitä, jotka rakastavat isänmaamme puhdasta luontoa, vesistöjä, metsiä sekä niiden tuotteita – ruokaa, lämpöä ja valoa. Tarvitaan niitä, jotka puolustavat suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja omavaraisuutta ideologisten haihatteluhankkeiden sijaan. Tarvitaan myös niitä, jotka rakentavat kestävien, kristillisten arvojen varaan. Tarvitaan niitä, jota edistävät sanan- ja uskonnonvapautta, ja myös itse sitä rohkeasti käyttävät.

Tarvitaan sydäntä, jotta lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus ulottuisi kaikkein pienimmistä vanhimpiin asti. Tarvitaan omantunnon ääntä, jotta heikoista, sairaista ja syrjäytetyistä huolehdittaisiin – heistäkin, jotka eivät itse kykene pitämään puoliaan.

Opiskellessani lääkäriksi kohtasin iäkkään halvaantuneen rouvan. Kuuntelin hänen elämänsä tarinan. Sairastuttuaan hän oli masentunut ja valittanut lääkärilleen: ”Mitä hyötyä meistä kuolevista vanhuksista kenellekään on?”

Rouva kertoi saamastaan vastauksesta, joka oli kantanut häntä sairausvuoteella: ”Te suoritatte yhteiskunnan tärkeintä tehtävää. Sillä te opetatte meille, mitä on lähimmäisenrakkaus.”

Lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioitus on yhteiskunnan menestyksen perusta. Me tarvitsemme toisiamme –  tarvitsemme sydämen ja järjen ääntä.

Jos ajattelet samoin, pyydän tukeasi, että työni isänmaan ja lähimmäisten parhaaksi saisi jatkua.

Sinun äänesi ratkaisee!

Kaikki vauvat toivotettava tervetulleiksi!

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Viime vuonna syntyi 5000 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen. Perheiden lapsihaaveet ja todellisuus eivät kohtaa. Lapsia yritetään saada myöhäisemmällä iällä eikä sopivaa kumppania löydy kaikille. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla.

Keskustelussa perhevapaista painotetaan lasten edun ja perheiden valinnanvapauden sijaan usein kiintiöitä ja työelämän tarpeita. Viimeaikaiset väitteet kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat nekin vahingollisia. Tässä tilanteessa tarvitsemme etenkin myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan.

Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa kuitenkin yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Puolueemme ollessa hallituksessa vuosina 2011-2015 sain ainoana hallituksen ministerinä puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä. Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta.

Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka jää usein sivuseikaksi, vaikka se on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden ja tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta. Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut n 40 prosenttia vuoteen 1994 verrattuna.  Ehdotan korotuksia lapsilisiin sekä 1000 euron vauvarahaa. Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja työelämän joustoja, laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

Tarvitaan myös ennakkoluulottomia, uusia malleja. Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella saatiin syntyvyys nousuun. Miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmikymppisenä? Tällä kannustettaisiin niin ottamaan lapsia vastaan kuin tekemään työtä ja opiskelemaan.

Päivi Räsänen, kansanedustaja, lääkäri

Kolumni julkaistu Orimattilan Sanomissa.

Arvokas kuolema tarkoittaa hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Uusi eduskunta joutuu ottamaan kantaa elämän loppuvaiheen inhimilliseen ja arvokkaaseen hoitoon. Monet tahot kampanjoivat jälleen eutanasian laillistamisen puolesta.

Eduskunta hylkäsi vuonna 2018 kansalaisaloitteen eutanasian laillistamisesta, mikä oli ilahduttava ihme, sillä valtaosa kansanedustajista oli ilmaissut myönteisen kannan eutanasiaan vaalikoneissa. Samalla eduskunta edellytti valtioneuvostoa selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa.

Hallituksen asettama asiantuntijaryhmä totesi yksimielisesti loppuraportissaan kesällä 2021, että pelkät suositukset eivät riitä saattohoidon puutteiden korjaamiseksi, tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Hallitus ei ole saanut niitä aikaan. Olen jättänyt lakialoitteen, jossa säädetään potilaalle asuinkunnasta ja hoitoyksiköstä riippumatta oikeus saada tarpeen mukaista, laadukasta saattohoitoa.

Lääkäriliiton kanta eutanasiaan on kielteinen. Lääkärin koulutus perustuu ihmisen elämän suojelemiseen, sairauksien ja oireiden hoitamiseen, ei elämän lopettamiseen. Eutanasialääkärit käyttävät surmaamiseen lihaksia halvaannuttavaa ja sydämen pysäyttäviä aineita, samoja, joita kuolemaantuomittujen teloituksissa. Näitä aineita ei käytetä saattohoidossa.

Saattohoidon menetelmät ovat kehittyneempiä kuin koskaan historiassamme. Kipua ja ahdistusta voidaan hallita ja kärsivä potilas voidaan tarvittaessa sedatoida, vaivuttaa uneen.

Saattohoidon saatavuudessa ja laadussa on puutteita, mutta niitä ei korjata eutanasialailla. Eutanasia ei kuulu hyvän saattohoidon keinovalikoimaan. Suomalainen yhteiskunta kykenee hoitamaan jokaisen kuolevan tasokkaasti ja ihmisarvoisesti, kun vain yhdessä niin päätämme tehdä.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

Lasten ja nuorten väkivalta kaduilla ja kouluissa on pysäytettävä

Kirjoitettu kirjoittajana

 

Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden sisällä. Erityisen huolestuttavaa on, että voimakkain kasvu on tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla. Poliisi kertoo jopa kymmenvuotisista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Rikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin henkilöihin.

Huumekauppaan kytkeytyneissä katujengeissä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Heidän perheittensä kotouttamisen epäonnistumisesta on voitava keskustella ilman leimautumista rasismiin. Poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset.

Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.

Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää. Jos muu ei auta, rikosoikeudellisen ikärajan alentamista tulee harkita.

Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole. Oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita. Kouluterveydenhuollon, koululääkäreiden ja -psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.

Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekivät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.

Päivi Räsänen

lääkäri, kansanedustaja

 

Kolumni julkaistu Forssan lehdessä.

Tiedote: Seuraavan eduskunnan on korjattava järjetön sukupuolilaki, erityisesti lapset on suojeltava!

Kirjoitettu kirjoittajana

Tiedote 1.2.2023

Päivi Räsänen (kd)

 

Seuraavan eduskunnan on korjattava järjetön sukupuolilaki, erityisesti lapset on suojeltava!

Laki sukupuolen vahvistamisesta meni tänään eduskunnassa läpi äänin 113–69. Olen surullinen ja järkyttynyt päätöksestä. Vihervasemmistolainen ideologia syrjäytti järjen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä äänesti yhtenäisesti hylkyä esitykselle omaan ilmoitukseen perustuvasta sukupuolilaista. Äänestyksen yhteydessä ehdotin seitsemää eri lausumaa, joissa mm. edellytettiin, ”että lapsille ja nuorille annetaan kehitys- ja kasvurauha eikä mahdollisuutta vaihtaa sukupuolta laajenneta alaikäisiin ja että sen sijaan sukupuolidysforiasta kärsiville lapsille ja nuorille mahdollistetaan monipuolista ja moniammatillista tukea ja apua sukupuolidysforian hoitoon ja sen perustavanlaatuisten syiden selvittämiseen.”

Olen järkyttynyt, että eduskunnan enemmistö linjasi lausumaäänestyksessä sukupuolen muuttamisen oman ilmoituksen perusteella koskemaan myöskin alaikäisiä nuoria ja lapsia. Tämä on vaarallinen esitys. Kolmella neljästä sukupuolidysforiasta kärsivällä potilaasta on tutkimusten mukaan vakavia mielenterveyden ongelmia ja psykiatriset ja kehitykselliset ongelmat, oppimisvaikeudet ja lastensuojelun toimia vaativat tilanteet täytyy hoitaa riippumatta nuoren sukupuolen kokemuksesta. Ei sukupuolenvaihdoksia alaikäisille!

Translaissa on vahvasti kysymys sukupuolen käsitteen muuttamisesta, sillä kuka tahansa täysi-ikäinen voi nyt muuttaa sukupuolensa. Jatkossa rekistereihin merkitään siis todennettavan sukupuolen sijaan ihmisen kokemus sukupuolesta. Juridinen sukupuoli irrotetaan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja biologiasta. Sukupuolen voi vaihtaa hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuoli-ilmaisuun. Hallituksen esityksessä samastetaan virheellisesti käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti”. Kokemuksia sukupuolesta voi olla monenlaisia, mutta meillä on kaksi sukupuolta. On täysin selvää, että tämä onneton laki mahdollistaa väärinkäytökset ja lisää turvattomuutta yhteiskunnassa. Seuraukset ovat arvaamattomia.

Laki on täysin hallituksen poliittinen linjanveto, ei tätä Suomelta edellytetä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on v. 2017 ratkaisussaan linjannut, että jäsenmailla on laaja harkintavalta asettaa vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista ja lääketieteellisistä tutkimuksista edellytyksenä tälle sukupuolen vaihtamiselle. Jos ”sukupuoli” merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, niin miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia edes voidaan edistää, erityisesti naisten tasa-arvolain pohjalta? Transsukupuolisuusdiagnoosin saaneilta on tullut runsaasti kritiikkiä esitystä kohtaan.

Esitystä on perusteltu transihmisten pakkosterilisaatioiden poistamisella. Tämäkin on tahallista harhaanjohtamista, sillä Suomessa ei transsukupuolisuuden perusteella ole tehty yhtään sterilisaatiota, ei pakolla eikä vapaaehtoisesti. THL:n rekisteriin ei ole raportoitu yhtään ainoaa sterilisaatiota transsukupuolisuuden perusteella koko voimassaoloaikana. Lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidoilla tai leikkauksilla.