Ajankohtaista

RSS

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vanhenemisaikoja pidennettävä tai poistettava

Jätin tänään kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vanhenemisaikojen korjausta. Viime päivien aikana olemme seuranneet mediasta erittäin järkyttävän insestitapauksen oikeuskäsittelyä. Tapauksen julkinen oikeuskäsittely kertoo uhrin poikkeuksellisesta rohkeudesta sekä vahvasta toiveesta saada vuosikausien kaltoinkohtelulle oikeuden tuomio. Kyseisen tapauksen rikos ei ollut vielä ehtinyt vanhentua ja uhrin oikeusturva toteutui, mutta liian lyhyistä vanhenemisajoista johtuen vastaavanlaisissa tilanteissa riski rikoksen vanhenemisesta on aivan liian suuri. Syytettä ei vanhentuneesta rikoksesta voida nostaa edes siinä tapauksessa, että tekijä tunnustaa.  

Rikoslain 8 luvun vanhentumissäädöksiä uudistettiin vuonna 2005 siten, että lapsiin kohdistuneiden hyväksikäyttörikosten ja kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistuneen raiskauksen, törkeän raiskauksen ja sukupuoliyhteyteen pakottamisen syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan uhrin täyttäessä 28 vuotta. Tällä hetkellä törkeiden seksuaalirikosten syyteoikeudet vanhenevat 20 vuodessa, kuitenkin siis aikaisintaan uhrin täyttäessä 28 vuotta. Vuonna 2011 pidennetyn vanhenemisajan piiriin tulivat myös lapsiin kohdistuvat ihmiskauppa- ja paritusrikokset sekä prostituutioon houkutteleminen. 

Edellä mainitusta uudistuksesta huolimatta vanhenemisajat aiheuttavat lyhkäisyydessään edelleen ongelmia oikeusturvan toteutumisen kannalta, mikä korostuu erityisesti pienimpiin lapsiin kohdistuneiden törkeiden seksuaalirikosten kohdalla. Henkinen irtaantuminen ja itsenäistyminen omista vanhemmista tapahtuu kehityspsykologian mukaan yleensä vasta kolmenkymppisenä eikä esimerkiksi omien vanhempien toimintaa välttämättä pysty arvioimaan kriittisesti aiemmin. Lapsuuden kokemukset voivat nousta mieleen ja psykologinen prosessi koetusta hyväksikäytöstä saattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi vasta omien lasten syntymän myötä. Tämän ohella vanhentumisajan pidentämisen puolesta puhuu myös muun muassa se, että rikoksia estävä vaikutus olisi vahvempi, mikäli tekijä tietäisi, että riski joutua oikeuden eteen on suuri ja voi toteutua vielä lapsen kasvettua aikuiseksi.  

Oulun käräjäoikeuden käsittelemä tapaus lisäsi myös huolta siitä, voiko vastaavanlainen lapsen hädän huomioimatta jättäminen tapahtua tälläkin hetkellä ja onko viranomaistyössä riittävät valmiudet näiden tapausten huomioimiseen.

 

Lääkekannabiksen lupien myöntäminen on asiantuntija- ja viranomaistoimintaa

Kd:n nuorisojärjestön piiristä on heitetty ehdotus lääkekannabiksen lupakäytännön laajentamisesta. Lääkekannabiksen luvissa tai suosituksissa on ennen muuta kyse lääkehuollosta, ei huumepolitiikasta. Huumaavia lääkkeitä tarvitaan, mutta niidenkin lupiin ja käyttöön pätevät samat tieteelliset kriteerit kuin muuhun lääkehoitoon. Lääkkeiden lupien myöntäminen on viranomaistoimintaa, siitä vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja lääkesuosituksia annetaan taas tutkimusnäyttöön ja asiantuntijoiden arvioihin perustuen kansallisissa Käypä hoito- suosituksissa. Lääkkeiden lupiin tai hoitosuosituksiin ei poliittisilla nuorisojärjestöillä tai puolueilla ole kompetenssia eikä niihin kannata poliittisesti sekaantua.

THL:n asiantuntija-arvion mukaan toistaiseksi ei ole löytynyt yhtään lääketieteellistä käyttötarkoitusta, johon ei olisi lääkekannabista käyttökelpoisempia lääkkeitä. Yksittäisissä tapauksissa lääkekannabis on kuitenkin katsottu hyödylliseksi, ja niihin Fimea on erityislupia myöntänytkin. Päätöstä lupakäytännön mahdollisesta laajentamisesta ei pidä tehdä poliittisissa kokouksissa, vaan asiantuntijoiden arvioihin ja tieteellisiin tutkimuksiin perustuvina viranomaispäätöksinä. Kuka sitten hyötyy lääkekannabiksesta? HUS:n kipuklinikan ylilääkäri, professori Eija Kalso nostaa Lääkärilehden verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa ”Kuka hyötyy lääkekannabiksesta?” yhden ryhmän esiin: ”Lääkekannabiksesta hyötyvät epäsuorasti ne, joille se tuo taloudellista hyötyä, medianäkyvyyttä tai liberaalin ajattelijan sädekehän.” Valitettavasti lääkekannabiskeskustelua on useissa maissa käytetty huumepolitiikan keppihevosena, keinona avata portti kannabiksen käytön ja myynnin yleiselle vapautukselle. En usko, että tämä olisi Kd-nuorten tavoitteena.

Linkki professori Eija Kalson artikkeliin. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kuka-hyotyy-laakekannabiksesta/?public=c9b05a76b685877392e8dc3d0656999c

Ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa: Jokaisen täysi ihmisarvo ei ole KD:lle mielipide, vaan luovuttamaton vakaumus

 

Ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa 5.10.2016
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmä ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies,

”Suomen vaikein sana on nyt ”yhdessä””. Eilisen Helsingin Sanomien otsikon jutussa ei käsitelty itsenäisyytemme satavuotisteemaa ”Yhdessä” eikä väkivaltaisia ääriliikkeitä ja vihapuhetta. Otsikko on kuitenkin osuva myös tämän päivän keskusteluun.

Yhdessä toimiminen ei ole aina helppoa, mutta se on ainoa tie yhteiskunnan menestymiseen. Toivon, että tämä keskustelu antaa vahvan viestin siitä, että me yhdessä puolustamme jokaisen Suomessa asuvan oikeutta elämään ja turvallisuuteen.

Vihapuhe synnyttää vihatekoja. Erityisesti meillä päättäjillä on iso vastuu, miten käytämme sanoja. Väestöryhmien hyvien suhteiden rakentamiseen tarvitaan niin päättäjien, viranomaisten kuin koko kansalaisyhteiskunnan yhteistä ponnistelua.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy rasismia. Jokaisen ihmisen täysi ihmisarvo ei ole meille mielipide vaan luovuttamaton vakaumus.

Sosiaalisen median keskusteluissa yhden ääriliikkeen laittomuuksia puolustellaan usein toisen ääriliikkeen laittomilla toimilla. Toistensa vastapooleja eivät kuitenkaan ole oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet, tai kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten radikalisoituneet ryhmittymät. Nämä kaikki ovat radikalisoitumisen eri muotoja ja yhtä haitallisia yleiselle turvallisuudelle. Näiden vastakohta on järjestäytynyt, demokraattinen yhteiskunta. Mielenosoittaminen kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan, mellakointi ja väkivalta eivät.

Viimeisimmän ihmisoikeusselonteon mukaan: ” Vihapuhe rajoittaa sanavapautta luomalla yleistä turvattomuuden ilmapiiriä. Vihapuheen kohteena olevien henkilöiden oikeus oman mielipiteen ja identiteetin esiintuomiseen ilman pelkoa saattaa vaarantua.” Avoimen rasistinen puhe luo pelon ilmapiiriä, joka heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kärjistävistä lausunnoista tulee helposti itseään toteuttava ennustus. Rasismin aikaansaamasta kielteisestä kehästä seuraa syrjäytymistä ja houkutusta radikalisoitumiseen ja rikolliseen elämäntapaan.

Ääriliikkeisiin ajautumisen taustalla, riippumatta aatteesta, on usein syrjäytymistä ja näköalattomuutta. Kielteisen kehän kääntäminen myönteiseksi vaatii yhteisöllisten työtapojen tuomista kouluihin, tehokasta kotouttamista sekä toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutus- ja työllisyysasteen nostaminen ovat myös yhteiskuntarauhaa lisääviä toimia. Turvallisuusuhkien torjumiseksi tarvitaan myös resursseja ja toimivaltuuksia turvallisuusviranomaisille.

Arvoisa puhemies,

Eduskuntaryhmämme on vakavasti huolestunut poliisin resurssien riittävyydestä ja samalla sisäisen turvallisuuden heikkenemisestä. Jo ensi vuonna poliisien määrä uhkaa vähetä yli 200:lla ja 7000 poliisin raja alittua. Jätimme perjantaina talousarvioaloitteen 22 miljoonan euron lisäyksestä poliisin määrärahoihin. Toivomme hallituspuolueilta ymmärrystä ja kannatusta aloitteellemme. Pelkät eduskunnassa lausutut korulauseet eivät valitettavasti riitä ääriliikkeiden torjumiseen. Siihen ei myöskään riitä muutaman poliisin siirtäminen kentältä netin ääreen. Keskeistä on, että poliisilla on maanlaajuisesti riittävät henkilöstövoimavarat, jotta se voi hoitaa hyvin tehtävänsä ja puuttua ilmenneisiin uhkatekijöihin ajoissa.

Arvoisa puhemies,

Jakautunut kansakunta on heikko kansakunta. Tarvitsemme puheenvuoroja ja äänenpainoja, joissa erilaisia mielipiteitä kuunnellaan ja kunnioitetaan, erilaisia ihmisiä arvostetaan ja joissa pidetään huolta, että kaikki pysyvät kyydissä mukana. Olemme liian pieni kansa siihen, että joku suljetaan joukosta pois. Vikojen ja erimielisyyden etsimisen ja korostamisen sijaan huomiota pitää kiinnittää asioihin, jotka meitä yhdistävät. Toivon, että viime aikaisista synkistä tapahtumista alkaisi myönteinen kehitys, jonka myötä jokaiselle yksilölle kuuluva ihmisarvo palautetaan yhteiskuntamme perusperiaatteeksi ja sitä toteutetaan myös käytännön elämässä.

ISIS ISKI EUROOPPAAN

 

Terroriteoista on tullut järkyttävällä tavalla Euroopan arkipäivää. Vaikka Suomi on edelleen turvallinen maa, meilläkin asuu satoja henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin. Suojelupoliisi on kahteen otteeseen nostanut maassamme terrorismin uhka-arviota.

Väkivaltaiseen toimintaan yllyttävä propaganda leviää sosiaalisessa mediassa valtioiden rajoista välittämättä, ja houkuttelee taistelemaan ääri-islamististen ryhmittymien tavoitteiden puolesta. Myös Suomesta konfliktialueille on lähtenyt kymmeniä henkilöitä.

Isiksen vainon kohteena Lähi-idässä ovat uskonnolliset vähemmistöt, kuten juutalaiset, kristityt ja jesidit. Euroopassa iskuja on kohdistettu erityisesti juutalaisiin. Kärsijöitä ovat kuitenkin myös muslimit, jotka muodostavat enemmistön uhreista. Ääri-islamistiset liikkeet eivät salli muslimien vaihtaa uskontoa tai luopua siitä. Lisäksi sunni-taustainen ISIL näkee shiia-muslimit harhaoppisina ja ajaa väkivaltaisen sharia-lain voimaansaattamista.

Yksinäisten susien rooli on kasvanut. Kun terroristiliike on kokenut tappioita aiemmin hallitsemillaan alueilla Syyriassa ja Irakissa, sille on tullut tarve osoittaa väkivaltakykyään Euroopassa. Isis on yllyttänyt ”taistelijoitaan” iskuihin omilla asuinalueillaan.

Terroritekojen ehkäisy on erityisen vaikeaa väkivaltaisesta aatteesta inspiroituneiden yksittäisten henkilöiden kohdalla. Tiedustelutiedon saaminen ennakolta on haastavampaa, mikäli iskusuunnitelma sijaitsee ns yksinäisen suden harhaisissa ajatuksissa kuin organisoidun verkoston tiedonvaihdossa.

Viime viikkojen tapahtumat muistuttavat raskaalla tavalla, että poliisit tekevät vaativaa työtä puolustaessaan yhteiskunnan vapautta ja kansalaisten turvallisuutta. Uhkien tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä ja riittäviä resursseja. Viime vuosina terrorismilainsäädäntöä on tiukennettu kieltämällä kouluttautuminen terrorismia varten sekä kriminalisoimalla terrorismin rahoittaminen kattavasti.

Viime kaudella saimme aikaan lakimuutoksen, joka takaa poliisille oikeudet hyödyntää matkustajatietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. Terrorismintorjunnan tehostamiseksi poliisi sai myös erikoiskalustoa.

Eduskunta sai kesäkuussa käsiteltäväksi odotetun ja YK:n edellyttämän esityksen, jossa matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädetään rangaistavaksi.

Valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten ennalta estämisen kannalta on tärkeää, että valtiojohto ja turvallisuusviranomaiset saavat tietoa uhkista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävää lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kansallisen turvallisuuden takaamiseksi tapahtuvan rajat ylittävän tiedonhankinnan terrorismista. Tämä on poikkeuksellista niin pohjoismaiden kuin EU-maidenkin keskuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että tietoliikennetiedustelun avulla on pystytty estämään terroritekoja. Olen mukana parlamentaarisessa seurantaryhmässä, jossa pyrin vauhdittamaan sekä siviili- että sotilastiedustelulainsäädännön uudistamista.

Ministerikauteni loppuvaiheessa sisäministeriössä tehtiin perusteellinen selvitys ns jälkikäteen ilmoitettavasta kotietsinnästä. Selvityksen mukaan tiedonhankintakeinoihin pitää lisätä jälkikäteen ilmoitettava kotietsintä, jotta rikossuunnitelmat pystytään havaitsemaan riittävän ajoissa. Samankaltainen lainsäädäntö on jo käytössä muissa Pohjoismaissa sekä suuressa osassa muita EU-maita.

Oikeudesta tehdä kotietsintöjä ilman ennakkoilmoitusta olisi hyötyä erityisesti terrorismirikosten estämisessä. Jälkikäteen ilmoitettavan etsinnän salliminen mahdollistaisi esimerkiksi tietokoneella olevan materiaalin tutkimisen, joka voi olla ns yksinäisten susien tekojen estämisen kannalta ratkaisevaa. Toivon uudelta sisäministeriltä tästä pikaisesti esitystä.

Päivi Räsänen, kansanedustaja

 

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.

 

Kokoomusnuorille kirja ja uskonnonvapauslain kertausta

Kokoomusnuoret ovat lähettäneet foliohatun kd:n puoluetoimistoon mm minun ja puolisoni uuden avioliittokirjan johdosta. Kohde on väärä ja vakavalla asialla irvailu ihmetyttää.

Puolue ei ole millään tavoin minun ja puolisoni, teologian tohtori ja kirkolliskokouksen pappisedustaja Niilo Räsäsen kirjan takana eikä sen julkaisemisesta edes tietoinen. Kirja on hengellinen ja kirkkopoliittinen, ei puoluepoliittinen kannanotto. Puolisoni ja minä puolestamme lähetämme kokoomusnuorille kirjamme luettavaksi ja samalla pyydämme heitä tutustumaan uskonnonvapauslakiimme. Kokoomusnuorten on hyvä muistaa sekin, että myös poliitikoilla on uskonnonvapautensa. Kirjassa esitetään Raamatusta nousevat perusteet sille, miten kristittyjen ja kirkkojen tulisi avioliittoon ja samaa sukupuolta olevien suhteisiin suhtautua. Raamatun mukaan avioliitto on yksiselitteisesti miehen ja naisen välinen liitto. Avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet, mukaan lukien homoseksuaalisuuden harjoittaminen, ovat Raamatun mukaan Jumalan tahdon vastaisia ja siten syntiä. Kirjassa myös puolustamme kaikkien tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kristillisen ihmiskuvan pohjalta.

Ydinsanoma kuitenkin löytyy viimeisestä luvusta, jossa todetaan: ”Maailmasta ei löydy ketään, jonka miehisyys tai naiseus olisi täydellistä ja ehjää. Pyhän Jumalan edessä olemme kaikki samalla viivalla armoa tarvitsevina. Jokainen meistä on myös seksuaalisuuden alueella langennut ja syntinen. Armon sanoma kuuluu kaikille syntisille ja rikkinäisille. Jeesuksen Golgatan työn tähden ja siihen turvautuen ihminen saa syntinsä anteeksi. Jumalan armo on täydellinen Jeesuksen ristin tähden. Hän vakuuttaa: ”Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista.” ( Jes. 43:25)”

Toivomme sitä, että kokoomusnuoret kunnioittaisivat maamme kristittyjen uskonnonvapautta myös ilmaista ja perustella näkemyksensä opillisista ja hengellisistä kysymyksistä.

 

TIEDOTE: Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

 

23.6.2016.

Julkaisuvapaa

Brittien kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava

– Kansan tahtoa kuunneltava herkemmällä korvalla niin Suomessa kuin muissa EU-maissa

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) osallistui Lontoossa Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailuun 22. – 24.6.2016. Britannian kansanäänestyksen tuloksen perusteella Iso-Britannia on eroamassa Euroopan unionista. Lopullisten tulosten mukaan 51,9 prosenttia äänestäjistä haluaa erota unionista.

– Britannian kansa äänesti EU-eron puolesta ja heidän valintaa on kunnioitettava. Kansanäänestyksen tilanne oli poikkeuksellisen jännittävä leirien tasaisen kilpailun vuoksi ja tulos oli monelle yllätys. Äänestysaktiivisuus oli erittäin vakuuttavaa ja on tärkeää, että osapuolet voivat nyt luottaa äänestystulokseen. Vaalit sujuivat täällä rauhallisesti jännittyneestä tilanteesta huolimatta, kertoo Päivi Räsänen Lontoosta.

Britannian kansanäänestys antoi koko Euroopalle varoituksen. Eurooppaa on nyt rakennettava itsenäisten valtioiden yhteystyön varaan. Syvenevän integraation ja liittovaltiokehityksen pyrkimyksistä on luovuttava. Brittien päätöksen merkitys on suuri, paitsi Iso-Britannialle, myös EU:lle ja Suomelle. Britannian EU-erolla on laajamittaisia ja ainutlaatuisia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Entisenä sisäministerinä Räsänen näkee Brexitin vaikutukset turvallisuuteen ja Euroopan vakauteen keskeisinä kysymyksinä.

– Brexit-leirin voitolla on merkittävät vaikutukset koko Eurooppaan. Nyt myös Suomessa on viipymättä käytävä perusteellinen keskustelu.Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään Suomen kärkitavoitteeksi 2020 -luvulle ulottuen Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Brexitin myötä selontekomme on vanhentunut ennen kuin sitä on ehditty edes eduskunnan valiokunnissa käsitellä.

– Pääministerin ilmoitus kansanäänestyksen seurauksista Eurooppaan ja Suomeen on tarpeen. Ei riitä, että suuri valiokunta keskustelee Britannian EU-erosta ja Brexitin seurauksista, vaan koko eduskunnan on saatava keskustella. Asiaa ei voi lykätä syksyyn, Räsänen toteaa.

– Britannian erolla EU:sta on suuri merkitys myös sisäisen turvallisuuden yhteistyölle. Britannian siviilitiedustelun kyky on aivan omaa luokkaansa, millä on merkityksensä poliisiyhteistyössä, varsinkin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Aiemmin sisäministerinä pystyin säännöllisesti tapaamaan Britannian sisäministeriä neuvoston kokouksissa ja keskustelemaan sisäisen turvallisuuden kysymyksistä. Rakenteellisen yhteistyön katkettua EU-maat joutuvat nyt luomaan uuden tavan tehdä yhteistyötä brittien kanssa sisäisen turvallisuuden sektorilla.

Britannian eron myötä EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen painoarvo tulee heikkenemään dramaattisesti, sillä maa on ollut EU:n merkittävin sotilasmahti, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, Nato-maa ja ydinasevaltio. Päivi Räsänen oli ainoa suomalainen kansanäänestyksen vaalitarkkailuun osallistuneessa 6 ulkomaisen vaalitarkkailijan ryhmässä, joka koostui kokeneista kansanedustajista eri EU-maista. Delegaatio osallistui äänestyksen, ääntenlaskennan ja tulosten seuraamiseen.

– Palaan Suomeen tänään ja minulta voi tiedustella haastatteluja ja kommentteja.

 

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

avustaja Evamaria Kyllästinen

0505741675

 

Vaalitarkkailijaksi Lontooseen

 

Brittien kansanäänestyksen tilanne on poikkeuksellisen jännittävä tasaisen kilpailun vuoksi. Olen tänään lähdössä vaalitarkkailijaksi seuraamaan kansanäänestyksen järjestämistä ja eri leirien kampanjointia. Tarkkailijat ovat 10 kokeneen kansanedustajan ryhmä eri EU-maista. Tehtävä on tärkeä, sillä luottamus vaalien rehellisyyteen, turvallisuuteen ja laillisuuteen on tärkeää.

Pääministeri Cameronin tehtävä EU-jäsenyyden hyötyjen kehumisessa on haastava, sillä hän on aiemmin vuosikausia linjannut EU-skeptistä politiikkaa. Cameronin johtama puolue kuuluu Euroopan parlamentissa Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (engl. European Conservatives and Reformists, ECR). Se perustettiin Cameronin johdolla vuoden 2009 europarlamenttivaalien jälkeen kun brittikonservatiivit erosivat EPP-puolueesta. Olin tuolloin puolueeni puheenjohtaja ja olimme juuri voittaneet EU-vaalit saaden yhden mepin. Puheenjohtaja Cameron soitti minulle houkutellen puoluettamme liittymään uuteen EU-kriittiseen ryhmään.

Brexit-leiri on saanut käyttövoimansa maahanmuuttokriittisyydestä. Tämä on merkillistä, sillä EU-eron myötä tapahtuva vapaan liikkuvuuden rajoittaminen koskisi vain EU-kansalaisia. Suurin osa Britannian maahanmuuttajia on tullut kolmansista maista. EU-kansalaiset, kuten suomalaiset tai puolalaiset tulevat Britanniaan yleensä töihin tai opiskelemaan – he ovat tarpeellista työvoimaa esimerkiksi palvelualoilla ja teollisuudessa. Maahanmuuttokriittiset perustelut ovat epäjohdonmukaisia, sillä Britanniassa asuvien muiden EU-maiden kansalaisten työllisyysaste on korkeampi kuin kantabrittien ja he ovat myös ikärakenteeltaan nuorempia.

Vaalien merkitys on suuri, paitsi Iso-Britannialle, myös EU:lle ja Suomelle. Mahdollisesta erosta seuraisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta se muuttaisi myös turvallispolitiikan tasapainoa. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään Suomen kärkitavoitteeksi 2020 -luvulle ulottuen Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. Jos Brexit toteutuu, selontekomme on vanhentunut, ennen kuin sitä on ehditty eduskunnan valiokunnissa käsitellä. Mikäli Britannia eroaa EU:sta, EU:n puolustus- ja turvallisuuspoliittinen painoarvo heikkenee merkittävästi. Britannia on EU:n merkittävin sotilasmahti, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja ydinasevaltio. Uskon, että Suomessa ja Ruotsissa Brexit-leirin voitto saisi aikaan kiihtyvän keskustelun tarpeesta liittyä Natoon.

Britannian erolla EU:sta olisi suuri merkitys myös sisäisen turvallisuuden yhteistyölle. Britannian siviilitiedustelun kyky on aivan omaa luokkaansa, millä on merkityksensä poliisiyhteistyössä, varsinkin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Kun olin sisäministeri, pystyin säännöllisesti tapaamaan Britannian sisäministeriä neuvoston kokouksissa ja keskustelemaan sisäisen turvallisuuden kysymyksistä. Rakenteellisen yhteistyön katkettua EU-maat joutuisivat luomaan uuden tavan tehdä yhteistyötä brittien kanssa sisäisen turvallisuuden sektorilla.

Vaalitulos voi ratketa kumman tahansa leirin eduksi, mutta tällä hetkellä varovainen veikkaukseni on, että brittien enemmistö kallistuu EU:n jäsenyyden kannalle. Luottamukseni perustuu siihen, että edeltävissä vaaleissa, mm vuoden takaisissa parlamenttivaaleissa ja Skotlantia koskevassa kansanäänestyksessä brittiäänestäjät valitsivat pysyvyyden, vaikka gallupit osoittivat toista.

Päivi Räsänen

 

 

 

Laadukas perhepolitiikka on viisasta talouspolitiikkaa

 

 

Lapset ovat arvokkain kansallinen pääomamme. Heidän kasvunsa ja kehityksestä tukeminen on parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Perhepolitiikka nähdään kuitenkin usein talouspolitiikan näkökulmasta pelkkänä menoeränä. Kun Sipilän hallitukseen nimettiin perheministeri, toiveet hyvästä lapsi- ja perhepolitiikasta nousivat korkealle. Samoin hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja voimavaroja sekä kehittää koulua ja varhaiskasvatusta.

Sipilän hallitus on joutunut viemään eteenpäin merkittäviä rakenneuudistuksia ja talouden tasapainottamista vaikeiden talousnäkymiemme vuoksi. On kuitenkin ikävää, että huomattavalta osin leikkaukset ja maksujen korotukset kertyvät juuri lapsille ja lapsiperheille, tulevaisuuden tekijöille.

Kannustankin hallitusta kääntämään kurssia, toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta ja panostamaan perheiden hyvinvointiin, koska se on järkevää myös talouspolitiikan näkökulmasta katsottuna. Tulevaisuuden talouskehitykseen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla, millä tasolla syntyvyys on Suomessa. Mikäli syntyvyys säilyy alhaisella tasolla tai edelleen laskee, väestörakenteen vinouma ja sen myötä kestävyysvaje pahenevat entisestään. Kestävyysvaje on syntynyt siitä, että syntyneet ikäluokat ovat jo vuosikym­meniä olleet liian pieniä. Pitkällä tähtäimellä syntyvyyden kasvu on ainoa keino hoitaa kestävyysvaje kuntoon.

Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2010, että hedelmällisyysluvun 0,5 kasvu vähentäisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä eli kahdella miljardilla eurolla. Suunta on kuitenkin toinen. Syntyvyys on laskenut viidessä vuodessa dramaattisesti. Olemme syntyvyydessä nälkävuosien tasolla: Väestöliiton perhebarometrin mukaan toteutunut lapsiluku on nyt 1,65 naista kohden.

Jos suomalaiset perheet saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme jo hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa 2,1 lapsilukua. Edellinen lama ei heikentänyt syntyvyyttä, sillä kotihoidon tukea ja lapsilisiä oli juuri edellisinä vuosina korotettu. Syntyvyys kasvoi näinä vuosina, kunnes perhe-etuuksia alettiin leikata ja suunta kääntyi.

Lapsiperheiden tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa myös lyhyellä tähtäimellä, sillä perheellisten työllisyysaste (75 %) on huomattavasti perheettömiä (71%) korkeampi. Vastuu lapsista näyttää siis toimivan kannusteena työelämässä. Mitä enemmän maassamme on lapsiperheitä, sitä enemmän meillä on aikuisia, jotka toimivat tavoitteellisesti työelämässä.

Työllisyysasteen nostamisen verukkeella on perusteetonta lakkauttaa tai heikentää kotihoidon tukea tai muuten puuttua perheiden arkeen. Aika, jolloin lapset ovat pieniä, on lyhyt. Tämän tietää jokainen isovanhempi tässä maassa. Pienimpien lasten oikeutta äidin tai isän syliin ei pidä heikentää. Lapsiperheiden vanhemmat kurovat työelämässä kyllä kiinni seuraavina vuosina sen, mitä pikkulapsivaiheessa joutui tahtia hidastamaan – molemmat lastensa vuoksi.

Päivi Räsänen

kansanedustaja

Kolumni julkaistu Kaupunki Sanomissa

TIEDOTE: Kansanedustaja Päivi Räsänen Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailijaksi 22. – 24.6

 

15.6.2016.

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Päivi Räsänen Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailijaksi 22. – 24.6

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) osallistuu Lontoossa Iso-Britannian EU-äänestyksen vaalitarkkailuun 22. – 24.6.2016. Vaalitarkkailuun osallistuva delegaatio koostuu eri maiden kansanedustajista, joista Räsänen on ainoa suomalainen. Virallinen kansanäänestyspäivä on 23. kesäkuuta.

Vaalitarkkailumission strategisina prioriteetteina on tarkkailla kansanäänestykseen liittyviä käytännön järjestelyjä, äänestyspaikkojen ja – koppien toimivuutta äänestystilanteissa ja vaalien päätapahtumia. Vaalitarkkailijat tulevat kuulemaan niin remain- kuin leave- osapuolien edustajia sekä heidän strategioistaan ja toimintatavoistaan käydä kampanjaa kansanäänestyksen alla. Iso-Britannian IPU-ryhmä (Inter-Parliamentarian Union) johtaa delegaatiota.

Viimeisimpien Britanniassa julkistettujen mielipidemittausten mukaan brittien kannat EU:ssa pysymisen ja siitä irrottautumisen suhteen ovat lähellä toisiaan ja äänestyksestä ennakoidaan tiukkaa. Todennäköisyys sille, että Brexit-kanta voittaa, on kasvanut.  

– Entisenä sisäministerinä (2011-2015) minua kiinnostaa myös turvallisuusnäkökulma eli se, kuinka mahdollisiin uhkaaviin tilanteisiin on varauduttu ja kuinka äänestäjien liikkumista ja kokoontumista koskevat perusvapaudet on turvattu kansanäänestyksen aikana. On tärkeää, että vaalit toimitetaan niin, että molemmat osapuolet voivat luottaa lopputuloksen tarkkuuteen ja kattavuuteen. Vaalitarkkailu antaa kansanedustajana erinomaisen tilaisuuden arvioida vaaliprosessia kansainvälisten normien mukaisesti, Räsänen kertoo.

– Turvallisuudesta ja maahanmuutosta viime vaalikaudella vastanneena ministerinä näen mahdollisen Brexitin vaikutukset maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja maanosamme vakauteen keskeisinä kysymyksinä. Vahvan jäsenvaltion poistumisella unionista olisi joka tapauksessa kauaskantoisia ja ainutlaatuisia taloudellis-poliittisia seurauksia Euroopalle. Suomelle Britannia on ollut ja on tärkeä kumppani unionin sisällä, Räsänen toteaa.

Vaalitarkkailun tavoitteena yleisesti on edistää kansanvaltaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti. Se lisää kansalaisten luottamusta vaaliprosesseihin, auttaa ehkäisemään petoksia, uhkailua ja väkivaltaa ja vahvistaa demokraattisia instituutioita. Kantavia periaatteita vaalitarkkailussa ovat vaaliprosessiin puuttumattomuus ja puolueettomuus.

Lisätietoja:

Päivi Räsänen

050 511 3065

avustaja Evamaria Kyllästinen 0505741675

Ryhmäpuhe: Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

24.5.2016

Arvoisa puhemies!

 

Suomi on edelleen turvallinen maa. Osaavien ja maailman parhaiten koulutettujen sisäisen turvallisuuden viranomaistemme toimintakyky on tähän asti kyetty säilyttämään. Rakenteellisilla uudistuksilla on kevennetty hallintoa ja siirretty voimavaroja poliisin ja rajavartijoiden kenttätyöhön. Nyt on muutos näköpiirissä.

 

Sisäisen turvallisuuden selonteko on karua luettavaa – rehellisestä kuvauksesta on syytä antaa sisäministeriölle tunnustus. Poliisin, rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimintakyvyn rapautumista luetellaan sivutolkulla resurssien vähentämisen seurauksena. Hallitus kertoo, että häiriöiden ja rikosten määrä lisääntyy, poliisin ja hätäkeskusten toimintavalmiusajat pidentyvät, osa tehtävistä jää kokonaan hoitamatta, yhä useammat rikokset jäävät selvittämättä, harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpito vaikeutuu, riski oman käden oikeuden käyttöön kasvaa ja väestön turvallisuuden tunne ja jopa yhteiskuntarauha heikkenevät merkittävästi.

 

Selonteossa varoitetaan poliisien määrän laskusta 7000 tasolle. Totuus on kuitenkin vielä pahempi. Eduskunta on juuri käsitellyt hallituksen linjauksen julkisen talouden suunnitelmaksi, jonka mukaan poliisimäärärahat alenevat kehyskaudella niin, että vuonna 2019 poliisimäärä alenisi n 6700:aan, mikä tarkoittaisi 500 poliisia vähemmän kuin tällä hetkellä. Hallitus on siis kehyspäätöksessä linjannut vielä huomattavasti suuremman leikkauksen poliisin rahoitukseen kuin selonteossa nyt poliittisesti linjataan. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että hallituksen antaa eduskunnalle selvityksen poliisin rahoituksen keskenään ristiriitaisista esityksistä sekä tarvittavat määrärahalisäykset kehyksiin. Pidemmällä aikavälillä emme saa tyytyä 7000 poliisin tasoon – tavoite tulee asettaa vähintään nykytasolle.

 

Poliisitoimintaan kohdennetut säästöt ovat kestämättömiä, kun samaan aikaan toimintaympäristö muuttuu yhä haastavammaksi. Laiton maahantulo ja turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen ovat merkinneet satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia vastaanottotoimintaan, oleskelulupahakemusten käsittelyyn ja kotouttamiseen. Tämä on ollut väistämätöntä, mutta eikö samalla tulisi huolehtia myös koko väestön turvallisuudesta?

 

Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista muodostettu parlamentaarinen ryhmä esitti yksimielisesti reilu vuosi sitten ennen eduskuntavaaleja, että sisäisen turvallisuuden taso säilytettäisiin tällä vaalikaudella 95 miljoonan euron määrärahalisäyksin. Kehyksissä on vain noin puolet tästä tarpeesta. Hallitus ei kehyspäätöksissään lisännyt poliisin määrärahoja, vaan ainoastaan vähensi hallitusohjelman kehyksiin sisältyneitä säästöpäätöksiä.

 

Terrorismin, Venäjän kehityksen ja kyberuhkien ohella ei pidä unohtaa arjen suurinta uhkaa sisäiselle turvallisuudelle: työttömyyden, päihteiden ongelmakäytön, mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden aiheuttamaa syrjäytymistä. Sisäisen turvallisuuden haasteet on muistettava myös ajankohtaisessa alkoholilain uudistuksessa. Alkoholin saatavuuden laajentaminen lisää kulutusta, poliisin työkuormaa, turvattomuutta ja yhteiskunnan kustannuksia. Yhteiskunnan resursseja voidaan säästää ja inhimillistä kärsimystä vähentää puolestaan silloin, kun perheiden ja lähiyhteisöjen hyvinvointia ja jaksamista tuetaan ja kun kansalaisia yhdistävät elämää kantavat arvot.

 

Arvoisa puhemies,

 

Mitä kansalaiset odottavat turvallisuusviranomaisilta? Sitä, että hätäkeskukseen soittavalle vastataan kohtuullisessa ajassa. Sitä, että poliisi, ambulanssi tai paloauto saapuu nopeasti paikalle. Tai että poliisi ylipäänsä ottaa tapahtuneen rikoksen tutkittavaksi. Selonteossa ehdotetaan poliisin tehtävien poliittista priorisointia, että eduskunta päättäisi, mitkä lakisääteiset tehtävät poliisi voi jättää hoitamatta, mikäli resurssit eivät riitä. Toinen vaihtoehto on, että ensilinjassa oleva viranomainen, usein hätäkeskuspäivystäjä tai poliisi joutuu priorisoimaan, kenelle antaa apua. Molemmat vaihtoehdot on vältettävä!

 

Poliisin, hätäkeskusten ja rajavartiolaitoksen toimintakyvyn säilyttämisessä nykyisellään ei ole kysymys miljardien tai satojen miljoonien eurojen vuosikorotuksista. Muutaman kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksella kyetään varmistamaan sisäinen turvallisuus niin, ettei virkamiesten tarvitse kirjoittaa turvallispolitiikan kauhuskenaarioita. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion ydintehtävä eikä siitä tule tinkiä suhdanteiden mukaan.