Ajankohtaista

RSS

Ihmisoikeussopimus ja avioliitto

Toivon, että media lopettaisi laittamasta suuhuni sellaista, mitä en ole sanonut. En ole Radio Helsingin haastattelussa enkä missään muuallakaan sanonut, että ”Tasa-arvoinen avioliittolaki olisi YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastainen”. Sen sijaan olen osoittanut, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten YK:n ihmisoikeusjulistus, eivät edellytä avioliiton muuttamista sukupuolineutraaliksi, kuten usein väitetään.

Päivi Räsänen

 

Tiedote: Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vanhentumisajoista on luovuttava kokonaan

20.11.2014

Lapsen hyväksikäyttö on aina vakava rikos. Suomen tulee seurata Norjan esimerkkiä ja poistaa lapseen kohdistuvista törkeistä hyväksikäytöistä vanhentumisaika kokonaan. Norjassa tuli heinäkuun alussa voimaan laki, jolla vanhentumisaika poistuu koskien niitä tapauksia, jotka eivät olleet lain voimaan tullessa jo vanhentuneita. Ruotsissa valmistellaan myös vanhentumisajan poistoa. Vanhentumisajan poistolla yhteiskunta myöntää lapsen joutuneen vakavan rikoksen uhriksi ja olevan syytön kokemaansa väkivaltaan.

Vanhentumisaikaa koskevia aloitteitani on vastustettu sillä perusteella, että vanhoissa tapauksissa on vaikea saada näyttöä. Useita vuosikymmeniä sitten tapahtuneiden rikosten selvittäminen on toki vaikeaa ja vaatii vahvaa näyttöä. On kuitenkin tilanteita, joissa henkilö saattaa jopa tunnustaa useita rikoksia, mutta rikosten vanhentumisen johdosta häntä ei voida tuomita. Sekä mahdollisen uhrin että epäillyn oikeusturvan kannalta on tärkeää, että epäilyt voidaan oikeudessa selvittää. Oikeudenmukainen tuomio edistää myös uhrin toipumista kokemastaan. Vanhentumisajan poistamisella olisi lisäksi ennalta ehkäisevä vaikutus.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kuuluu rikoksiin, joissa asianomistajan on vaikea ilmoittaa rikoksesta viranomaisille vanhentumisajan kuluessa. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset voivat pysyä aikuisuuteen asti salassa, koska tekijä on usein lapselle tuttu ja läheinen aikuinen, jonka on helppo ristiriitaisessa tilanteessa manipuloida uhri vaikenemaan. Lapsi ei yleensä ymmärrä kokemansa teon merkitystä ja saattaa torjua kokemansa vuosien ajan niin, ettei yksinkertaisesti muista asiaa vaan oireilee selittämättömästi.  Hyväksikäytön uhri tuntee syyllisyyttä tapahtuneesta, ja myös tämä vaikeuttaa asiasta kertomista.

Vaikka hyväksikäytöstä ei aiheutuisi fyysisiä vammoja, lapsen minuus, erityisesti seksuaalinen identiteetti, saa pysyviä vaurioita. Kokemus leimaa koko loppuelämää. Hyväksikäytön vaikutukset eivät vanhene

Poliisit liikkeellä oikeaan aikaan ja oikealla asialla

 

Poliisijärjestöjen liitto järjesti tänään mielenilmauksen, jossa marssi satoja poliisimiehiä ja –naisia, hätäkeskusten työntekijöitä ja muita sisäisen turvallisuuden edustajia. Mielenilmaus tuli oikeaan aikaan ja oikeasta asiasta. Heidän viestinsä oli suora: ”Meitä on liian vähän!”. Tänään heitä oli kuitenkin koolla paljon, mikä kertoi siitä, että poliisit kantavat vakavaa huolta suomalaisten turvallisuudesta.

Poliisien määrä suhteutettuna väestömäärään on Suomessa ollut vuosikausia alhainen, silti hyvin koulutettu, ammattitaitoinen poliisikuntamme on suoriutunut tehtävistään kansainvälisesti vertaillen hyvin tuloksin ja nauttii laajaa arvostusta. Tätä osittain selittää se, että viranomaisten yhteistoiminta on korkeatasoista ja poliisi on onnistunut säilyttämään kansalaisten luottamuksen. Rikosten määrä on vähentynyt ja Suomi on edelleen turvallinen maa.

Huoli poliisimäärästä ja poliisien jaksamisesta on yhteinen. Tämä on ollut oman ministerikauteni suurin huoli. Kaikki ne, jotka ovat seuranneet hallituksen neuvotteluja tietävät, miten kovaa taistelua poliisin määrärahoista on käyty. Julkisen talouden velkaantuminen ja kestävyysvaje ovat ajaneet hallituksen mittaviin talouden sopeutustoimiin, joka on koskettanut kaikkia hallinnonaloja ja kaikkia ministeriöitä.

Valtion talouden vaikeassa tilanteessa on poliisin henkilöstön toimintamäärärahat kuitenkin onnistuttu pitämään, tekemään jopa joitakin lisäyksiä, esimerkiksi tämän viikon neuvottelussa lisättiin 3 miljoonaa euroa operatiivisen toiminnan turvaamiseen.

Ilman vuonna 2012 tehtyä kehyspäätöstä poliisin henkilötyövuosimäärä olisi alentunut useilla sadoilla edelliseltä kaudelta periytyneiden alenevien kehyksien vuoksi, silloin päätettiin 30 miljoonan euron tasokorotuksesta sekä rakenneuudistuksessa, jossa resursseja siirretään hallinnosta kenttätyöhön. Ensi vuonna poliisien määrä kasvaa yli 7500, mutta sitä seuraavat vuodet näyttävät talouden tiukoissa kehyksissä jälleen erittäin vaikeilta.

Sen vuoksi asetin yhdessä oikeusministerin kanssa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on löytää yhteinen poliittinen sitoumus tulevalle hallituskaudelle sisäisen turvallisuuden tason säilyttämisestä. Toivon, että työryhmän työtä voidaan käyttää pohjana päätöksenteolle poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseista seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Jokaisen valtion ydintehtävä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Taloudellisesti vaikeanakin aikana sisäisestä turvallisuudesta on huolehdittava, sillä se on kaiken muun yhteiskunnallisen kehityksen perusta.

Kansalaiset luottavat poliisiin. Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia, että heitä olisi riittävän paljon myös tulevina vuosina.

 

 

TIEDOTE: Sisäministeri Päivi Räsänen: Poliisi saa lisärahoituksen terrorismin torjuntaan

 

Hallitus päätti tänään (17.11.2014) neuvottelussaan vuoden 2015 täydentävästä talousarviosta lisätä kolme miljoonaa euroa määrärahoja terrorismin torjuntaan. Päätös osoittaa, että hallitus suhtautuu vakavasti ajankohtaisiin sisäisen turvallisuuden haasteisiin. Suojelupoliisille ehdotetaan 350 000 euron määrärahaa, jonka avulla pystytään sijoittamaan yhdyshenkilö Turkkiin tiedonhankintaa ja kansainvälistä yhteistyötä tehostamaan. Suomesta Syyrian konfliktiin on hakeutunut vähintään 40 tunnistettua henkilöä, joista osa taistelee radikaali-islamistien terroristiryhmien riveissä. Valtaosa Suomesta Syyriaan matkustaneista on matkustanut Turkin kautta konfliktialueille.

 

Poliisin operatiivisen suorituskyvyn nostamiseksi lisättiin ensi vuoden budjettiin 2,7 miljoonan euron määräraha. Tällä on tarkoitus tehdä tarvittavia kalusto- ja varustehankintoja terrorismin torjuntaan sekä vaativiin ja erityistilanteisiin. Näissä tilanteissa varuste- tai kalustopuutteet saattaisivat aiheuttaa lisäuhrien syntymisen. Tarve hankinnoille nousi esiin jo kansallisessa selvityksessä, joka tehtiin Norjan Utöyan tapahtumien johdosta. Lisäksi tarve on todettu kansallisen terrorismin torjuntastrategian ja sen täytäntöönpanosuunnitelman yhteydessä. 

 

Lisätietoja:

 

Erityisavustaja Sonja Falk

0505304137

 

Terrorismin torjunta on kansainvälinen haaste

Sisäministeri Päivi Räsäsen matkablogi

Team Finland vienninedistämismatka New York – Washington 9.-13.11.2014

Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka on kohonnut koko Euroopan unionin alueella. Uhka on moninainen, sirpaleinen ja vaikeasti ennakoitava. Suomi painottaa terrorismin torjunnassa monenkeskistä yhteistyötä. Yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä.

Tapasin eilen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden ministeriössä (Department of Homeland Security, DHS) varaministeri Alan Bersinin. Huolemme on yhteinen. Yksilön radikalisoituminen voi tapahtua yllättäen, internetin välityksellä ilman muuta kontaktia ääriliikkeisiin. Yksittäisten toimijoiden, eli niin sanottujen ”yksinäisten susien” muodostama uhka on kasvanut. Konfliktialueilla yksilöiden radikalisoituminen etenee taistelukoulutuksen tai -kokemuksen myötä.

EU:n matkustajatietorekisterijärjestelmän (PNR) aikaansaaminen on yksi keino vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta ja samalla toimia terrorismia vastaan. Esitys Suomen kansalliseksi PNR-järjestelmäksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kansallisen esityksen tavoitteena on saada poliisille yhtäläiset oikeudet tietojen saantiin muiden viranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa. Kansallinen järjestelmämme kattaa lentoliikenteen lisäksi myös muut matkustusmuodot.

Varaministeri oli kiinnostunut myös laadukkaasta rajavalvonnastamme, ja esitin kutsun tulla tutustumaan ensiluokkaiseen ja tehokkaaseen kansalliseen toimintaamme. Varaministeri piti myös kiinnostavana tutustua tarkemmin kansallisiin hyväksi todettuihin käytäntöihimme väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisessä.

Tapaamisen päätteeksi oli ilo todeta, että Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen yhteistyö on toimivaa ja sitä on tärkeää ylläpitää.

Terrorismin torjunta oli teemana myös maanantain tapaamisissa YK:ssa New Yorkissa. Tapasimme Sisäministeriön delegaationa terrorismin torjunnasta vastaavan johtajan Jean-Paul Laborden. Hän oli kiinnostunut kuulemaan maamme ohjelmasta ekstremismin torjumiseksi. Keskustelussa korostuivat ennaltaehkäisevät menetelmät.

Johtaja Laborde totesi, että olemme jo myöhässä silloin, kun taistelijaksi matkustava henkilö otetaan rajalla kiinni. Hänen lähtönsä taistelualueelle on luonnollisesti tärkeää estää, mutta radikalisoituminen on jo tapahtunut. Vaikka terrorismi on raskaimman luokan rikollisuutta, sen torjumiseksi kovempien keinojen rinnalle tarvitaan myös pehmeämpiä keinoja. Pehmeämpien keinojen avulla on mahdollista reagoida varhaisemmassa vaiheessa.

Keskustelimme lisäksi Suomalaisten turvallisuusviranomaisten sijoittumisesta YK-tehtäviin tapaamisissa rauhanturvaoperaatioista vastaavan alipääsihteeri Hervé Ladsous’n sekä poliisineuvonantaja Stefan Fellerin kanssa.

USAn matka järjestettiin Team Finland -konseptilla, jossa sisäministerin ja kehitysministerin delegaatioiden lisäksi oli mukana suomalainen yritysdelegaatio. New Yorkissa tapasimme YK:n edustajia. Washington DC:ssä suomalaisdelegaatio tapasi Maailmanpankin ja Latinalaisen Amerikan Kehityspankin edustajia. Tavoitteena on lisätä suomalaisyritysten ostoja kehitysyhteistyöprojekteissa.

Terrorismin torjunta oli Sisäministeriön delegaation erillisagenda matkalle. Tässä työssä kansainvälisen yhteistoiminnan merkitys korostuu, koska ongelma, jota torjutaan, on yhteinen. Matkalla luotujen ja vahvistettujen kontaktien kautta keskustelut näistä teemoista jatkuvat.

USA2014_varaministeri

Rattijuoppouteen on tartuttava tiukemmin – Matalammat promillet sakotettavaksi

 

Kuluneella viikolla surullinen uutinen kertoi kymmenvuotiaan lapsen saaneen surmansa, kun rattijuoppo törmäsi pysäköityyn autoon. Liian moni edelleen, kaikesta valistuksesta huolimatta, lähtee päihtyneenä rattiin. Samalla hän ottaa riskin, että tulee surmanneeksi jonkun sivullisen. Rattijuoppouteen tulee tarttua entistä tiukemmin muun muassa rangaistusasteikkoa kiristämällä.

Syksyllä käyttöön otetut tarkkuusalkometrit helpottavat rattijuopumuksen oikeuskelpoista toteamista tien päällä. Tarkkuusalkometrien käyttöönotto mahdollistaa promillerajan alentamisen ilman että oikeuslaitos ruuhkautuu.

Ehdotan, että ajoneuvon kuljettaminen tehtäisiin rangaistavaksi jo 0,2 promillen päihtymystilassa, mutta kevyemmällä rangaistuskäytännöllä, esimerkiksi määräämällä rikesakko.  Tämä vahvistaisi viestiä, että pienenkään alkoholimäärän nauttimisen jälkeen ei tule mennä rattiin.

Alle 0,5 promillen päihtymys ratissa ei vielä tarkoittaisi varsinaista rattijuoppoutta. Rikesakosta ei jäisi merkintää rikosrekisteriin, vaan se toimisi ikään kuin varoituksena ja onnettomuuksia ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.

Myös yli 0,5 promillen rattijuopumusten sakkorangaistukset voitaisiin tarkkuusalkometrien avulla määrätä välittömästi tien päällä. Tällä hetkellä poliisi voi määrätä sakkorangaistuksen ylinopeudesta, mutta rattijuopumuksesta sakon määrää tuomioistuin. On järkevää vähentää oikeusistuimen kuluja oikeudellisesti selvissä tilanteissa, jollaisia tavalliset rattijuopumukset ovat. Se ei vähennä teon tuomittavuutta.

Ehdotin viime kesänä suoran sakotusoikeuden myöntämistä poliisille tavallisissa rattijuopumustapauksissa. Ilokseni korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on ilmaissut olevansa samalla kannalla: ”Kun poliisin saa rattijuopon kiinni, poliisilla ei ole mahdollisuutta määrätä siitä sakkorangaistusta, vaan asia menee aina syyttäjän kautta tuomioistuimeen. Tämä ei ole mitään muuta kuin supistuvien resurssien väärinkäyttöä.”

Ehdotan siis, että päihtyneenä ajoneuvon kuljettamisen rangaistavuuden alaa laajennettaisiin ja rangaistusasteikkoa tiukennettaisiin, mutta rangaistusmenettelyä kevennettäisiin.

Alkometriin puhaltamisesta ei kannata kieltäytyä

Mediassa kerrottiin hiljattain poliisin ratsiassa pysäytetyistä kuljettajista, jotka kieltäytyvät puhaltamasta alkometriin vedoten itsekriminointisuojaan. Sisäministeriössä ei ole tietoa, että tällainen kieltäytyminen olisi viime aikoina erityisesti yleistynyt tai poliisin arkityötä häiritsevä ongelma.

Puhaltamasta kieltäytyminen ei kannata. Näissä tapauksissa poliisi toimii pakkokeinolain 9 luvun 2 §:n mukaan, eli poliisimies voi määrätä kuljettajan kokeeseen, joka tehdään tämän mahdollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuljettaja viedään verikokeeseen. Puhaltaminen alkometriin on kaikkien kannalta yksikertaisin ja nopein tapa hoitaa asia.

Poliisille ilmoitetaan vuosittain 45 000 epäiltyä rattijuopumusta. Noin neljännes kiinnijäämisistä johtuu ilmiannosta. Törkeiden rattijuopumusten kohdalla osuus on vielä suurempi. Luvut kertovat, että rattijuoppouden torjunnalle on maassamme kansalaisten vahva tuki. Poliisin toivotaan puhalluttavan ja ottavat rattijuopot pois liikenteestä turvallisuutta vaarantamasta. Tämän tuen varassa poliisin on hyvä tehdä työtään.

 

Vientiä on edistettävä yhteisrintamassa

Matkablogi Team Finland vienninedistämismatka New York – Washington 9.-13.11.2014

 

Yhdistyneet Kansakunnat ostaa palveluita ja tuotteita vuosittain noin 16 miljardilla eurolla. Näistä ostoista suomalaisyritysten osuus on tällä hetkellä häviävän pieni, vain 0,2 prosenttia. Vertailukohdaksi voi ottaa toisen Pohjoismaan Tanskan, jonka osuus Y K:n ostoista on kymmenkertainen.

Suomalaisyritysten pääsy YK:n hankintalistoille on yksi meneillään olevan vienninedistämismatkan tavoitteista. Vierailemme lisäksi Maailmanpankissa ja Latinalaisen Amerikan Kehityspankissa. Mukana on myös kehitysministeri Sirpa Paatero. Ministereiden mukanaolo avaa ovia tapaamisiin, joita olisi vaikea toteuttaa pelkällä yritysedustuksella. Molemmilla ministereillä on myös erillisiä omaan hallinnonalaansa liittyviä tavoitteita matkalle.

Matka on osa Team Finland -hanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on tehostaa valtion toimintaa suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä. Team Finland -ajattelussa viennin edistäminen on yhteinen tehtävä. Suomen vahvuuksista viestitään yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken.

Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanhuippua. Suomi tunnetaan turvallisena, korkealuokkaisen viranomaistoiminnan ja tasokkaan koulutuksen maana. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittämisen kautta Suomen sisäisen turvallisuuden tuotteet ja palvelut paranevat. Kansainvälistyminen hyödyttää siis jokaista suomalaista, koska se mahdollistaa korkean laadun palveluissa ja tuotteissa pitkällä tähtäimellä.

Julkisen sektorin vientiä on menestyksekkäästi toteutettu suomalaisen koulutuksen saralla. Myös sisäisen turvallisuuden alalla voisi hyödyntää vastaava mahdollisuutta nykyistä enemmän. Rajavalvonnan osaaminen on kärkituotteitamme. Myös poliisitoimintamme ja -koulutuksemme on kansainvälisesti tarkasteltuna korkealaatuista.

Sisäministeriö tulee ottamaan aiempaa vahvemman roolin kriisiliiketoiminnan viejänä. Kriisiliiketoiminta keskittyy tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen erityisesti konfliktien ennaltaehkäisy- ja jälleenrakennusvaiheessa.

Haasteenamme globaaleilla markkinoilla on toimijoiden pieni koko. Sitäkin merkittävämpää on tehdä asioita yhdessä. Myös muut maat ovat tehostaneet toimintaansa taloudellisissa ulkosuhteissa. Maailmantalouden muutoksessa kilpailu on kiristynyt ja siihen on reagoitava. Yhteistoiminnalla pystytään vastaamaan nopeammin globaaleista muutoksista avautuviin mahdollisuuksiin.

Viennin kasvattaminen on keskeisin keino maamme talousvaikeuksien voittamiseksi. Yritysdelegaatiolta saadun palautteen mukaan matka on palvellut hyvin sille asetettuja tavoitteita. Toivottavasti matkalla hankitut tiedot ja kontaktit konkretisoituvat viennin kasvuna. Suomalaisyrityksillä on hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia erityisesti ajatellen kehittyviä markkinoita. Pieni kansakunta tarvitsee yhteistyötä menestyäkseen.

USA2014Tapasin kehitysministeri Sirpa Paateron ja yritysdelegaation johtajien Finpron Jukka Salon ja Elisan Risto Ojanperän kanssa YK:n hankinnoista vastaavan alipääsihteeri Yukio Takasun.

Ministeri Räsänen: Rajavalvonnan tasoa ei tule heikentää

Mediatiedote 9.11.2014

Rajavalvonnan tasoa ei tule heikentää. Riittävästä rajavalvonnasta tulee huolehtia, vaikka valtionhallinnon tämänhetkisissä kehyspäätöksissä tuottavuusvaatimukset kohdistetaan pitkällä aikavälillä myös Rajavartiolaitokseen.

Henkilötyövuosien vähentäminen ei merkitse suoraan rajavalvonnan heikentymistä. Rajavalvonnassa käytettävissä menetelmissä näkyy sama muutos kuin kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa. Tekniikkaa voidaan hyödyntää tehtävissä, jotka aiemmin vaativat henkilöstöä. Painopiste siirtyy yhä enemmän tekniseen valvontaan kameroiden, helikoptereiden ynnä muun kaluston avulla.

Ensi vuoden budjetissa rajavalvonnan resurssit on jo turvattu niin, että valvonta voidaan säilyttää nykyisellä tasolla. Tämä hallitus ei siis tule heikentämään rajavalvonnan tasoa. Riippuu täysin seuraavan hallitusohjelman linjauksista, kuinka kehyspäätöksiä toteutetaan seuraavalla hallituskaudella. Oma tahtoni on se, että riittävä rajavalvonta tulee turvata taloustilanteesta riippumatta myös tulevaisuudessa.

Turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa osoittaa, että rajavalvonnan turvaaminen on edelleen välttämätöntä. Aloitteestani on juuri asetettu sisäisen turvallisuuden parlamentaarinen ryhmä, jotta kaikki eduskuntapuolueet saadaan sitoutettua yhteiseen näkemykseen sisäisen turvallisuuden voimavaroista pitkälle tulevaisuuteen. Taloustilanteemme edellyttää kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista turvallisuuden takaajiksi. Rajaturvallisuuden riittävä ja vakaa resurssointi on työryhmän keskeisiä tavoitteita.

Lisätietoja: Ministerin erityisavustaja Soili Haverinen p. 050 456 0982, soili.haverinen(at)intermin.fi

Kotihoidon tuen muutos veisi mummiavun lapsiperheiltä

 

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet kotihoidon tuen kiintiöittämistä isän ja äidin kesken. Mielestämme lastenhoitoon liittyvät päätökset kuuluu tehdä keittiön pöydän äärellä, ei Arkadianmäellä. Korostamme perheiden valinnanvapautta lastenhoidon järjestämisessä.

Valtiovallan puuttuminen perheiden lastenhoitoratkaisuihin on elämälle vieras ajatus. Se on ylisääntelyä pahimmillaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema esitys rajoittaisi myös isovanhempien oikeutta hoitaa lastenlapsiaan. ”Mummikielto” tarkoittaisi perheelle kotihoidon tuen menetystä, mikäli lasta hoitaa muu kuin tukea saava vanhempi. Miten lain toteutumista valvottaisiin tai milloin lapsen kanssa vietetyn ajan katsottaisiin olevan liiallista, siitä ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Nykyään kotihoidon tukea voi saada, jos lapsi ei ole kodin ulkopuolisessa hoidossa, riippumatta siitä, kuka lasta hoitaa. Tämä on tuonut perheille joustavuutta järjestellä hoitokuviot. Usein lapsiperheet saavat apua lasten isovanhemmilta tai muilta tuttaviltaan. Tämä on normaalia elämää.

Kotihoidon tuen kiintiöittämisellä isän ja äidin käytettävissä oleviin jaksoihin on kaksi poliittista tavoitetta. Oikeisto tavoittelee kodeista työmarkkinoille vapautuvien äitien myötä kasvavaa työn tarjontaa. Osa talousoppineista uskoo, että kasvava työn tarjonta itsessään lisää työpaikkoja, eli työttömyys hoitaisi ikään kuin itse itsensä. Tällainen on toiveajattelua.

Vihervasemmiston tavoitteena puolestaan on yrittää kasvattaa isien hoivavastuuta lapsista ja vähentää työelämän katkoksia naisten kohdalla, eli lisätä sukupuolten tasa-arvoa. Tosiasiassa edes lakia valmistelevassa ministeriössä ei uskota, että miehet ryhtyisivät oleellisesti enemmän käyttämään kotihoidon tukea. Myös heidän laskelmansa perustuvat siihen, että kotihoidon tuen käyttö vähenee ja päiväkotihoito lisääntyy. Ja pitää muistaa, että kiintiöittäminen koskisi myös niitä perheitä, joissa isä tällä hetkellä käyttää koko kotihoidon tuen jakson.

Kuntaliitto on arvioinut, että 70% nyt kotihoidon tuella olevista kaksivuotiaista menisi muutoksen jälkeen päivähoitoon. Nettokustannukset tästä muutoksesta olisivat 150-160 miljoonaa euroa lisääntyneinä päivähoidon kustannuksina. Uusien päiväkotien rakentamispainetta ei ole vielä huomioitu luvussa. Eli samaan aikaan aiheutetaan kuluja, ja lapsiperheille hankaluuksia.

Lain on määrä tulla voimaan 1.8.2015. Jos esitys aiotaan antaa, sen pitäisi olla eduskunnassa viimeistään 4.12. Esitys on saanut lasten ja perheiden asiaa ajavilta järjestöiltä poikkeuksella tyrmäävän vastaanoton. Puolustan hallituksen sisällä edelleen perheiden valinnanvapautta ja järjenkäyttöä ja esitän lakihankkeen unohtamista.

Päivi Räsänen

Sisäministeri, puolueen puheenjohtaja (kd)

 

 

Eduskuntapuolueet yhdessä turvallisuutta takaamaan

 

Jokaisen valtion ydintehtävä on huolehtia maan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Silloinkaan kun taloustilanne ja turvallisuustilanne kiristyvät samanaikaisesti, turvallisuudesta ei tule tinkiä. Ei ole syytäkään, sillä maa, jossa on vakaa turvallisuustilanne, houkuttelee yrittämään ja investoimaan.

 

Sisäisen turvallisuuden resurssit eivät voi jojoilla politiikan suhdanteissa sen mukaan, mihin milloinkin kohdistuu mielenkiintoa julkisuudessa. Turvallisuustilanne ei seuraa vaalikausia. Siksi olen ehdottanut sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen ryhmän perustamista. Tavoitteena on muodostaa eduskuntapuolueiden yhteinen näkemys sisäisen turvallisuuden voimavaroista pitkälle tulevaisuuteen. Taloustilanteemme edellyttää kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista turvallisuuden takaajiksi. Jaettu huoli talouden vaikutuksista kykyymme ylläpitää turvallisuutta tuli selkeästi näkyviin viimeksi poliisia koskeneessa välikysymyskeskustelussa.

 

Olemme yhdessä oikeusministeri Henrikssonin kanssa pyytäneet puolueita nimeämään jäsenensä parlamentaariseen työryhmään, jonka ensisijaisena tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella. Työryhmä tulee pohtimaan, kuinka voimme turvata vakaat resurssit kaikille sisäistä turvallisuutta ylläpitävien viranomaisten toiminnalle.

 

Jotta voimavaroja ei hukata päällekkäiseen työhön tai toimialojen tiukkoihin rajauksiin, työryhmä tulee käymään läpi myös mahdollisuuksia eri viranomaisten välisen yhteistyön ja prosessien parantamiseen. Samalla huolehditaan oikeusturvan toteutumisesta.