Ajankohtaista

RSS

Tiedote: Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)

Tiedote 13.10.2017
Vapaa julkaistavaksi

Hirvi- ja peurakolareiden määrän kasvu pysäytettävä

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vaatii hallitukselta toimia hirvi- ja peurakantojen kasvun hillitsemiksesi. Hirvien ja peurojen määrä on varsinkin eteläisessä Suomessa kasvanut merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen mukaan esim. valkohäntäpeurakanta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Lisääntyneet kannat aiheuttavat yhä enemmän onnettomuuksia ja vaaratilanteita liikenteessä.

– Tavoitteellisen kannanhoidon lisäksi tulee panostaa nykyistä enemmän suoja-aitojen lisäämiseen onnettomuusherkillä alueilla.
Räsänen muistuttaa, ettei pelkkä kaatolupien lisääminen riitä, varsinkaan peurojen osalta, vaan harvennusta tulee tehdä suunnitelmallisesti. Hirvikolareita oli viime vuonna noin 1900 ja peurakolareita jo yli 3000. Kolme ihmistä sai surmansa ja 144 ihmistä loukkaantui viime vuonna hirvikolareiden seurauksena.

Kansanedustaja Räsänen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle perjantaina.

 

 

Tiedote: Junaliikenteen ongelmiin puututtava – Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
Tiedote 3.10.2017
KD ryhmäpuhe välikysymys raideliikenteestä
Julkaisuvapaa klo 14

Junaliikenteen ongelmiin puututtava
– Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen suunniteltava paremmin

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) pitää hallituksen suunnitelmaa avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle hätiköiden valmistelluksi. KD ryhmäpuheen pitänyt Räsänen näkee hallituksen valmistelussa monia puutteita.
– Ennen päätöstä kuullaan kyllä asiantuntijoita ja tehdään kalliita selvityksiä. Lopullisen päätöksen pohjaksi valikoidaan kuitenkin ne selvitykset, jotka vahvistavat alkuperäistä ajatusta.

VR ja rataverkosto ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta ja sitä koskevat päätökset tulee tehdä harkiten ja kaikkia puolueita kuullen. KD eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti kilpailun lisäämiseen mutta muistuttaa, että terveen kilpailun edellytys on, että asiakkaalla on aito mahdollisuus tehdä valintoja kilpailijoiden kesken. Näin ei hallituksen mallissa kävisi vaan yksityisille yrityksille annettaisiin alueellinen monopoliasema.

Kristillisdemokraattien mielestä rautateiden henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, jos se tuo todellista lisähyötyä.

– Uudistuksen tavoitteena pitää olla junavuorojen ja matkustajamäärien merkittävä kasvu, huomattavasti alemmat lipunhinnat, raideliikenteen osuuden kasvu ja pienemmät kokonaiskustannukset valtiolle.
Näin ei kuitenkaan hallituksen omienkaan selvitysten mukaan tule käymään, mikäli heidän mallinsa toteutuu. Puheessaan Räsänen nosti esille myös junaliikenteen nykyiset ongelmat, joihin tulisi puuttua. Merkittävin ongelma koskee rataverkoston korjausvelkaa ja tarpeellisten investointien viivästymistä.

– Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Toisiko hallituksen päätös lisää resursseja rataverkoston ylläpitoon ja parantamiseen? Ei toisi!

Lisätietoja: Päivi Räsänen, p. 09 432 3065

Tiedote: KD eduskuntaryhmältä 47 talousarvioaloitetta

29.9.2017
Vapaa julkaistavaksi

Lapsiperheet, ikäihmiset ja puhdas sisäilma painopisteinä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt 47 talousarvioaloitetta, jotka sisältyvät valmisteilla olevaan KD:n vaihtoehtobudjettiin. Kristillisdemokraattien aloitteiden painopisteinä ovat lapsiperheiden ja eläkeläisten etuudet sekä panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja terveyden edistämiseen.

KD ryhmän suurimmat määrärahojen lisäysesitykset koskevat verotuksen lapsivähennyksen jatkamista (64 milj. €), ryhmäkokojen pienentämistä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (50 milj. €), lääkekorvausten vuosittaisen maksukaton alentamista (50 milj.€) sekä pienimpien eläkkeiden korotuksiin (50 milj.€ + 38 milj.€) sekä vanhustenhuollon parantamiseen palvelusetelijärjestelmän avulla (50 milj. €). KD:n vaihtoehtobudjetti tulee olemaan tasapainotettu, kuten ennenkin, eli se sisältää vastaavat lisäykset myös tulopuolella.

Sisäilmapoliklinikoita yliopistosairaaloihin
Sisäilmaongelmien ratkaisemiseen KD eduskuntaryhmä esittää 100 miljoonan euron rahoitusta, jonka avulla maassamme käynnistettäisiin erityinen sisäilmaohjelma. Ohjelman puitteissa yliopistosairaaloihin perustettaisiin sisäilmapoliklinikoita sekä kehitettäisiin tutkimusmenetelmiä ja sisäilmasairastuneiden sosiaaliturvaa. Ohjelman kautta vastattaisiin myös sisäilmaongelmista johtuvaan kuntien tuentarpeeseen väistötilojen hankinnassa sekä kotiopetuksen tarjonnassa.
Lisäksi KD:n kansanedustajat ovat tehneet ja allekirjoittaneet omia sekä alueellisia talousarvioaloitteita. Valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen tehtävien talousarvioaloitteiden viimeinen jättöpäivä oli tänään.

Lisätietoja:
KD eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen p. 050 511 3065,
KD eduskuntaryhmän pääsihteeri Merja Eräpolku p. 050 560 3261

 

Tiedote: Hallituksen alkoholilakiesityksen vastustaminen on helppoa – esityksen perustelut ovat sen hyväksymistä vastaan

Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 100/2017 vp
Lähetekeskustelu eduskunnassa 19.9.2017

TIEDOTE julkaisuvapaa puhuttuna n klo 14.15
Kansanedustaja Päivi Räsänen
Kristillisdemokraatit
Räsänen: Hallituksen alkoholilakiesityksen vastustaminen on helppoa
– esityksen perustelut ovat sen hyväksymistä vastaan

– Kiitän hallitusta siitä, että olette tehneet tämän esityksen vastustamisen todella helpoksi. 200 sivun esitys sisältää 60 sivua perusteluja sen puolesta, että tätä esitystä ei pitäisi säätää.

– Lakiesityksen perustelut puhuvat vahvemmin esityksen keskeisten muutosten hylkäämisen puolesta kuin kukaan oppositiosta sitä kykene muotoilemaan, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) alkoholilakiesityksen lähetekeskustelussa.
Esityksen toteutuessa A-olut, vahvemmat siiderit ja ns limuviinat siirtyisivät Alkon 356 myymälästä 5500 kauppaan, kioskiin ja huoltamoille. Saatavuuden lisääntymisen ohella niiden hinta romahtaisi noin 40 %.

– Esitystä on perusteltu sillä, että näin saadaan lisää verotuloja, mutta alkoholihaittojen aiheuttama kustannusten lisäys olisi vähintään samaa luokkaa. Traagisimmat olisivat inhimilliset kustannukset. Alkoholikuolemat lisääntyisivät vuosittain 150:llä ja sairaalahoitojaksot 1500:lla. Poliiseja tarvittaisiin lisää järjestysongelmien kasvun vuoksi, sisäministeriö on arvioinut lisätarpeen olevan n 170 henkilötyövuotta.

Räsäsen mukaan historia osoittaa vääjäämättömästi, että alkoholihaitat lisääntyvät suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen.
– Vuodesta 2008 lähtien alkoholin kokonaiskulutus sekä haitat ja kuolleisuus ovat vähentyneet viiden perättäisen veronkorotuksen ja mainonnan rajoituksen ansiosta. Nyt ei pidä vaarantaa myönteistä kehityssuuntaa!

– Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja kärkihankkeissa tavoitteeksi on asetettu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. Tämä on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että alkoholilain ensimmäiseen pykälään kirjattu tavoite on ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja ja ongelmia, Räsänen korosti.
– Uudistus myös lisää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Alkoholikulutus ja haitat painottuvat jo nyt sosiaalisesti heikossa asemassa olevaan väestönosaan.

Räsäsen mukaan on myytti, että alkoholipolitiikka olisi vapaata kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa.
– Alkoholilainsäädäntöä ollaan pikemmin tiukentamassa kuin keventämässä. Säätely on paikoin Suomea tiukempaa, esimerkiksi kolmannes EU-maista kieltää tai rajoittaa huoltoasemilla alkoholin myyntiä, Räsänen muistutti.

Yhteys: Päivi Räsänen p. 050 511 3065

 

Ratkaisu tutkintapyynnön jättämisestä oli raskas, mutta uskon sen vahvistavan luottamusta poliisiin

Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto kertoi eilen, että valmistumassa olevan esitutkinnan perusteella joukkoa poliisijohtajia epäillään tietolähdetoimintaan ja sen valvontaan liittyvien virkavelvollisuuksien rikkomisesta. Esitutkinta alkoi sisäasianministerinä 21.11.2013 Valtakunnansyyttäjänvirastoon tekemäni tutkintapyynnön perusteella. Ratkaisu oli tuolloin raskas, mutta ministerinä näin sen ainoaksi mahdollisuudeksi selvittää asia.

Eilen julkistetut epäilyt virkarikoksista ovat hätkähdyttäviä, kun ne ulottuvat näin korkeassa asemassa olleisiin poliisijohtajiin. Esitutkinta kesti pitkään ja on erittäin perusteellinen, 6000 sivua selvitystä.

Helsingin huumepoliisin ja Aarnion toimintaan kohdistuvat rikosepäilyt ovat niin vakavia ja poikkeuksellisia, että on erittäin tärkeää, että kaikki siihen liittyvä ja kytkeytyvä poliisitoiminta selvitetään perusteellisesti, pohjamutia myöten. Samalla on painotettava, että syyttäjäviraston julkistamat epäilyt kertovat siitä, että elämme oikeusvaltiossa. Kukaan ei ole lain yläpuolella, olipa asema miten korkea tahansa. Nyt on tärkeää, että asiaa selvitetään edelleen huolellisesti ja puolueettomasti. Riippumattoman syyttäjäviranomaisen ja oikeuslaitoksen tehtävä on arvioida henkilöiden mahdollinen syyllisyys tai syyttömyys.

Epäilyn kohteeksi joutuneilla poliisijohtajilla on täysi oikeus ilmaista oma mielipiteensä ja puolustautua epäilyiltä. Tässä tutkinnassa on kysymys myös näiden henkilöiden oikeusturvasta. On painotettava, että heitä ei ole tuomittu mistään eikä edes vielä syytetty, on kyse vasta epäilyistä, joista syyttäjä tekee oman harkintansa, nostetaanko syytteitä.

Olipa tutkinnan lopputulos mikä tahansa, uskon siihen, että tämä prosessi vahvistaa luottamusta oikeusvaltioomme ja lopulta myös entuudestaankin arvostettuun suomalaiseen poliisiin.

Kun Helsingin huumepoliisin toimintaan liittyvät rikosepäilyt alkoivat tulla esiin syksyllä 2013, samassa yhteydessä heräsi kysymys, miten salaisiin pakkokeinoihin liittyvää poliisitoimintaa on johdettu ja valvottu. Julkisuudessa esitetyt tiedot tietolähteinä käytetyistä henkilöistä olivat ristiriidassa sen tiedon kanssa, jonka sain poliisiylijohtaja Paaterolta. Selvityksen asiasta sain vasta erikseen pyytämällä. Poliisiylijohtaja kertoi minulle, että Helsingin poliisilaitoksella ei ollut tuolloin yhtään rekisteröityä tietolähdettä, vaikka yleisessä tiedossa oli, että huumepoliisin toiminta perustui osaltaan juuri tietolähteiden käyttöön. Tietolähdetoimintaa ja sen valvontaa ohjasi kuitenkin periaatteessa selkeä lainsäädäntö, erillinen asetus sekä poliisihallituksen määräys. Niiden mukaan tietolähteet tuli kirjata ja tiettyjen edellytysten mukaan rekisteröidä ja samalla huolehtia, että tietolähteenä olevan henkilön turvallisuutta ei vaaranneta. Tämän toiminnan valvonnasta oli myös säädetty. Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa.

Selvitin tilanteen myös muissa poliisiyksiköissä, mm Keskusrikospoliisissa, suojelupoliisissa ja muissa paikallispoliisilaitoksissa. Niissä tietolähteitä oli kirjattu ja rekisteröity ja sain tiedot tarkoista määristä ja siitä, miten kirjaukset oli hoidettu.

Vaikutelmaksi jäi, että Helsingin huumepoliisille olisi sallittu omat pelisäännöt, poliisitoiminnan ”villi länsi”, joka pahimmillaan saattoi mahdollistaa jopa sen, että huumepoliisi päätyisi itse pyörittämään huumerikoksia.

Asiaa ei voinut selvittää poliisihallinnon sisäisesti vaan tarvittiin ulkopuolinen selvitys. Siksi päädyin hyvin poikkeukselliseen ratkaisuun eli tutkintapyyntöön valtakunnan syyttäjävirastolle. Samalla asiasta oli tiedotettava, minkä vuoksi järjestin poikkeukselliseksi luonnehditun tiedotustilaisuuden.

Luottamukseen perustuva yhteistyö poliisiylijohtajan kanssa jatkui, kun keskustelujen jälkeen vakuutuin siitä, että havaitut epäkohdat korjataan.

Tietolähdekäytäntöihin liittyvät puutteet korjattiin ministeriaikanani. Annoin poliisiylijohtajalle kirjallisen määräyksen siitä, miten tietolähdetoiminnan ja sen valvonnan lainmukaisuus sekä valtakunnallinen yhdenmukaisuus saatetaan voimaan nopeassa aikataulussa ja seurasin prosessia tiiviisti ministerikauteni loppuun asti. Tutkintapyynnön tarve poliisin aiemmasta toiminnasta ei kuitenkaan poistunut.

 

Viranomaisten ja julkisten laitosten ei tule osallistua Pride-mielenosoitukseen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on kutsunut julkisia organisaatioita ja viranomaisia osallistumaan Pride-kulkueeseen. Pidän tätä erittäin huonosti harkittuna. Huomisen Pride-mielenilmauksen järjestää Helsingin Seta ja julkisten tietojen mukaan Poliisihallitus, Kela ja eräät ministeriöt ovat jo ilmoittautuneet mukaan. Vetoan kansanedustajana puolestani, että nämä tahot jäävät kulkueesta pois. Perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista mieltään ja käyttää sananvapauttaan. On kuitenkin ongelmallista, jos julkinen viranomainen tekee kollektiivisen päätöksen osallistua mukaan mielenilmaukseen, joka jakaa syvästi mielipiteitä. Yksilönä kuka tahansa voi toki osallistua vapaasti mihin tahansa mielenilmaukseen. Setan ajamat tavoitteet ovat ristiriidassa monen suomalaisen henkilökohtaisen vakaumuksen ja näkemyksen kanssa. Seta ajaa mm translain ja äitiyslain muutoksia, joilla lapsen luonnollista oikeutta äitiin ja isään entisestään hämärretään. Tavoiteltujen lakimuutosten seurauksena juridinen mies voisi olla lapsen synnyttävä äiti. Miksi ministeriöt ovat tukemassa tavoitteita, joita edes Sipilän hallitus ei kannata?

Millä tavoin yhdenvertaisuusvaltuutettu turvaa Poliisin, Kelan tai muiden kulkueeseen osallistuvien organisaatioiden koko henkilöstön yhdenvertaisen oikeuden omaan vakaumukseensa ja mielipiteeseensä? Julkisten viranomaisten ja organisaatioiden henkilöstöä ei tule asettaa tilanteeseen, jossa työnantajan viralliseksi mielipiteeksi nostetaan yksipuolisesti Helsingin Setan ajamat tavoitteet.

”Vanhusten vaippoja vaihdetaan, mutta proteesit saattavat olla suussa viikkotolkulla.”

 

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen suun terveydenhuollon puutteista vanhuspalveluissa ja saattohoidossa. Suun terveydenhuolto kohtaa suuria vaatimuksia aikana, jolloin hampaallisten ikäihmisten osuus lisääntyy. Hyvän hammashoidon, suuhygienian ja hyvän suunterveyden ylläpitämisellä on suuri merkitys ikäihmisten ja saattohoitopotilaiden elämän laadulle. Laadukas suunhoito on oleellinen osa arvokasta saattohoitoa.

Tutkimukset osoittavat, että noin 80 prosenttia kaikista laitoksissa asuvista tarvitsee apua päivittäisessä suuhygienian hoitamisessa, mutta yleinen kokemus on, että suuhygienia ei ole riittävällä tasolla hoitolaitoksissa. Ongelmissa ovat myös kotona asuvat, huonokuntoiset vanhukset, joiden hampaiden pesusta ei aina muisteta kotisairaanhoidossa huolehtia. Kuoleville potilaille suun kosteuttaminen on tärkeää. Palliatiivisen ja saattohoitopotilaan suun hoidon tavoitteena tulee olla puhdas, tulehdusvapaa ja kivuton suu.

Useiden tutkimusten mukaan merkittävän esteen ikäihmisten hyvälle suuhygienialle muodostavat hoitohenkilökunnan puutteelliset valmiudet. Monissa hoitokodeissa hammashoitohenkilöstö käy ohjaamassa ja tarkastamassa asukkaan ainoastaan kerran vuodessa. Julkisessa hammashuollossa on vähän henkilöstöä ja heidän osaamisensa on keskittynyt lasten ja nuorten hammashoitoon. Hammaslääkäriliiton taholta on huomautettu, että vanhusten vaippoja vaihdetaan, mutta proteesit saattavat olla suussa viikkotolkulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee lisää suugeriatrian koulutusta. On todettu, että yksittäiset hoitajat kieltäytyvät suunhoidon tekemisestä siksi, että kokevat tunkeutuvansa asukkaan henkilökohtaiselle alueelle. Ongelmia aiheuttavat myös osastojen epäselvä vastuunjako ja puutteellinen tiedonvaihto henkilöstön keskuudessa. Hampaisiin liittyvistä vaivoista ei pidä muodostua lisärasitetta ikäihmisille ja iäkkäällä väestöllä tulee olla oikeus hyvään suunterveyteen. Iäkäs ihminen ei kykene ilmaisemaan viimeistä tervehdystä tai kiitosta, jos hänen kielensä liimautuu kiinni suun limakalvoihin.

Päivi Räsänen, kansanedustaja

Kolumni julkaistu Aamupostissa.

Avioliittoon vihkiminen on osa uskonnonharjoitusta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kannustaa toimistonsa verkkosivuilla 2.5 julkaistussa tiedotteessa kirkolliskokousta etsimään ratkaisua, joka mahdollistaisi nais- ja miesparien vihkimisen kirkossa. Hänen mukaansa nais- ja miesparien jättäminen kirkollisen vihkimisen ulkopuolelle on yhdenvertaisuuslain hengen vastaista.

Tässä tulkinnassa Pimiä on väärässä. Olin itse viime vaalikaudella kirkollisista asioista vastaavana ministerinä mukana säätämässä yhdenvertaisuuslakia ja tämän kysymyksen suhteen laki ja sen perustelut harkittiin huolella. Yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto ei koske lainkaan uskonnonharjoitusta. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on yhdenvertaisuuslain perustelujen mukaan osa uskonnonharjoitusta. Tämä on myös ollut eduskunnan selkeä tahtotila, joten tulkinta yhdenvertaisuuslain ”hengestä” on tuulesta temmattu.

Yhdenvertaisuuslain perusteluissa todetaan: ”Ehdotetulla lailla ei puututtaisi uskonnollisten yhteisöjen oppeihin ja tulkintoihin koskien esimerkiksi avioliittoon siunaamista. Avioliittoon vihkiminen on uskonnollisessa yhdyskunnassa osa uskonnon harjoittamisen oikeutta”.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut avioliittoon vihkimisen luonnetta antaessaan lausunnon hallituksen esitykseen laiksi vihkimisoikeudesta (PeVL 8/2008 vp, s. 2): ”Kirkollinen vihkiminen on osa uskonnon harjoittamisen oikeutta. Uskonnon tunnustamisen ja harjoittamisen vapauteen sisältyy kunkin uskonnollisen yhteisön mahdollisuus päättää omista uskonnollisista menoistaan.”

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ei viranomaisena toimiessaan tulisi sekoittaa henkilökohtaisia mielipiteitään yhdenvertaisuuslain tulkintaan vastoin sen selkeästi ilmaistuja perusteluja.

 

Sokeriverolla parempia diabeteskorvauksia

 

Diabeetikkojen lääkekorvauksia heikennettiin vuoden alusta. Samaan aikaan poistettiin makeisvero. Seuraukset näkyvät jo nyt. Makeisten myynnin on raportoitu olevan alkuvuodesta lähtien yli kymmenen prosentin kasvussa, ja diabeteslääkärit kertovat ongelmista potilaiden hoitotasapainossa.

Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan 65 %:n erityiskorvausluokkaan. Tämä koskettaa kipeästi maamme 300 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Muutos on osa hallitusohjelman 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöistä.

Lääkekorvauksista on leikattu jo moneen otteeseen kuluvalla hallituskaudella. Diabetesta sairastavat joutuvat myös maksamaan 50 euron alkuomavastuun.

Yli 100 000 diabetesta sairastavaa on 70 vuotta täyttäneitä pienituloisia eläkeläisiä, joiden toimeentuloon lisääntyvät lääkekulut tekevät suuren loven. Merkittävin riski seuraa, mikäli potilas ei osta lääkkeitään ja hoitotasapaino heikkenee tuottaen ennen pitkää lisäsairauksia.  Samalla yhteiskunnalle koituvat kustannukset kasvavat paljon tavoiteltua säästöä suuremmiksi. 

Puutteellisesti hoidettuna diabeetikoita uhkaavat monet vakavat liitännäissairaudet, kuten munuaissairaudet dialyyseineen, infarktit, hermovauriot, amputaatiot ja sokeutumiset. Suurin osa diabateksen hoitokustannuksista aiheutuu juuri lisäsairauksien hoidosta.

Vuoden 2007 selvityksen mukaan diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa noin 1 300 euroa/henkilö/vuosi. Diabeteksen hoito, kun siihen liittyy lisäsairauksia maksaa noin 5700 euroa/henkilö/vuosi.

Diabeteksen hoidosta aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi voidaan arvioida diabeteksesta johtuvia tuottavuuskustannuksia, joihin kuuluvat sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja kuoleman aiheuttamat kustannukset. Vuonna 2014 nämä kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 4,3 miljardia euroa.

Suuren diabetesriskin henkilöille annettu asianmukainen hoito on kustannustehokasta, eli hoidosta saatujen hyötyjen arvioidaan voittavan hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Leikkaustoimille on vaihtoehtoja.  Tämän vuoden alusta poistettu makeisvero olisi korvattavissa terveysperusteisella sokeriverolla. Sokeri vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja lihavoitumiskehitykseen sekä on haitallista suun- ja hampaiden terveydelle. Kielteisten terveysvaikutusten lisäksi nykyisestä makeisverosta luopumisella menetetään 100 miljoonaa euroa verotuloja. Terveysperusteisen sokeriveron avulla veropohjaa voitaisiin laajentaa saavuttaen jopa 300 miljoonan euron vuotuinen verotuotto.

Terveysperusteinen sokerivero on käytössä mm. Unkarissa ja terveysperusteisia veroja on käytössä myös Tanskassa ja Norjassa.

Arvioiden mukaan noin 150 000 suomalaista sairastaa tietämättään diabetesta ja sairastuneiden määrän on arvioitu seuraavien 10–15 vuoden aikana jopa kaksinkertaistuvan. Diabetes on kasvava kansantauti, joka tuottaa inhimillisiä kärsimyksiä ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Sen ehkäisy ja hyvä hoito on otettava vakavasti.

Päivi Räsänen

 

Kolumni julkaistu Kaupunkisanomissa