Ajankohtaista

RSS

Perheiden verotukseen viimein lapsivähennys

 

Pääministeri Alexander Stubbin hallitus toteuttaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta korjaavan verovähennyksen, jota Kristillisdemokraatit ovat toistuvasti vuosien, jopa vuosikymmenten ajan esittäneet. Vähennyksen määräksi on sovittu 70 miljoonaa euroa. Tarkemmasta toteutustavasta päätetään syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä.

Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Muutos lisää lapsiperheiden käytettävissä olevaa rahaa. Kyse on taloutta elvyttävästä toimesta, sillä tänäänkin perheissä on tarve ostaa ruokaa, vaatteita ja kenkiä kasvaville lapsille.

Lapsiperheiden kannalta myönteisten päätösten tekemistä jatkossa helpottaa ohjelmatekstiin saatu kirjaus: ”Hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa.”

Lapsiperheiden aseman vahvistaminen oli Kristillisdemokraattien ykköstavoite viime viikolla käydyille hallitusneuvotteluille. Panostukset lapsiperheiden hyväksi ovat kaikkein tehokkainta kasvupolitiikkaa.

Puoluehallitus teki äänestämällä enemmistöpäätöksen ylimääräisen puoluekokouksen järjestämisestä sääntömuutosta varten. En kannata sääntömuutosta, sillä mielestäni on viisaampaa ajoittaa puheenjohtajavalinnat ajankohtaan, jolloin voidaan arvioida eduskuntavaalien tulokset. Näin toimivat myös muut puolueet.

Olen kiitollinen siitä puolueväen tuesta ja luottamuksesta, jonka varassa on ollut mahdollista tehdä vaikuttavaa hallitustyötä. Tämä tuen varassa ja puoluekokouksen antaman valtuutuksen pohjalta on hyvä jatkaa työtä uudessa hallituksessa ja puolueen johdossa kohti eduskuntavaaleja.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Kd-lehdessä 26.6.2014.

TIEDOTE: Räsänen: Historiallinen uudistus!

TIEDOTE 19.6.2014

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen iloitsee lapsivähennyksen saamisesta verotukseen Alexander Stubbin hallituksen ohjelmassa:

”Historiallinen uudistus!”

- Olen tyytyväinen siihen, että Alexander Stubbin hallitus toteuttaa historiallisena uudistuksena lapsiperheiden taloudellista tilannetta korjaavan verovähennyksen, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen iloitsee torstai-iltana saavutetusta hallitusneuvotteluratkaisusta.

- Kristillisdemokraattien kärkitavoite näille neuvotteluille oli lapsiperheiden aseman vahvistaminen. Lapsiperheille kohdistuva ansiotulovähennys on erittäin tärkeä toimenpide lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi, hän sanoo.

Puheenjohtaja Räsänen toteaa, että Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Muutos lisää lapsiperheiden käytettävissä olevaa rahaa.

- Kyse on myös taloutta elvyttävästä toimesta, sillä tänäänkin perheissä on tarve ostaa ruokaa, vaatteita ja kenkiä kasvaville lapsille.

Räsänen uskoo, että lapsiperheiden kannalta myönteisten päätösten tekeminen on jatkossa helpompaa ohjelmatekstiin saadun kirjauksen vuoksi. Sen mukaan ”Hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa.”

- Panostukset lapsiperheiden hyväksi ovat Kristillisdemokraattien mielestä sitä kaikkein tehokkainta kasvupolitiikkaa, hän korostaa.

Yrittäjyydestä kasvua ja rahankeräyslakiuudistus käyntiin

Päivi Räsäsen mukaan KD:n toinen kärkitavoite neuvotteluissa oli yrittäjyyteen kannustaminen.

- Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainroolissa luomassa talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Nyt linjasimme, että niiden rahoitus turvataan ja että perheyritysten sukupolvenvaihdoksia helpotetaan. Lisäksi eri yritysmuotojen tasavertaista kohtelua kartoitetaan. Tavoitteena on, että eri yritysmuodot olisivat samalla viivalla ja että kaikilla olisi samat mahdollisuudet menestyä.

Räsäsen on tyytyväinen myös siihen, että hänen ehdotuksensa rahankeräyslain uudistuksesta sai neuvotteluissa kannatusta.

- Tarkoitus on käynnistää valmistelu, jossa luovutaan nykyisen kaltaisesta raskaasta lupamenettelystä. Näin voidaan vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen ja mahdollistaa uudet rahakeräysmuodot kuten joukkorahoitukseen perustuvat hankkeet, Räsänen toteaa.

”Sopimisen kulttuuri” näyttää jatkuvan

Päivi Räsänen kiittää uusia kollegoitaan Alexander Stubbia ja Antti Rinnettä ja kuvaa käytyjä neuvotteluja tiiviiksi, mutta hyvähenkisiksi. Räsäsen lisäksi varsinaisiin hallitusneuvotteluihin osallistui KD:n neuvottelijana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Taustalla työskenteli puoluejohdosta, eduskuntaryhmästä ja ministerin esikunnasta muodostettu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Jouko Jääskeläinen.

- On ilo huomata, että edellisen pääministerin vahvasti korostama ”sopimisen kulttuuri” jatkuu. Neuvottelut on käyty toinen toistaan arvostavassa hengessä, hän toteaa.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Niklas Andersson, p. 050 559 7156

Erityisavustaja Sonja Falk, p. 050 530 4137

 

Ulkomaalaislain epäkohta on suomalainen erikoisuus

 

Kansainvälistä suojelua hakeneelle, kielteisen päätöksen saaneelle on voitu vuodesta 2010 saakka tarjota vapaaehtoisen paluun tukea Maahanmuuttoviraston ja Euroopan paluurahaston rahoittamilla hankkeilla. Nyt järjestelmä on tarkoitus vakiinnuttaa. Sisäministeriön valmistelemassa lakihankkeessa kansainvälistä suojelua hakeneelle voitaisiin paluuta varten maksaa avustus, matkakulut ja kohtuulliset muuttokulut.

Lakihankkeen läpiviemiseen velvoittaa myös hallitusohjelmakirjaus: ”Kielteisistä turvapaikkapäätöksistä johtuvat käännytykset pannaan toimeen nykyistä nopeammin.”

Viime vuonna korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, että voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan henkilöille, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, on annettava tilapäinen oleskelulupa. Tilapäisestä oleskeluluvasta seuraa parin vuoden päästä käytännössä jatkuva oleskelulupa, joka johtaa pysyvään oleskeluun. Maasta poistamispäätöksen saanut henkilö, jolla ei ole lakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa perustetta jäädä Suomeen, voi käytännössä itse tehdä päätöksen maahan jäämisestään, mikäli hän tulee tietystä maasta ja vastustaa paluutaan kotimaahansa, esimerkiksi kieltäytymällä ottamasta vastaan matkustusasiakirjoja tai pyytämästä niitä oman maansa edustustosta.  Tämän seurauksena hän on myös oikeutettu vastaanottokeskuspalveluihin. Kyse on siis henkilöstä, jonka kohdalla on todettu, että turvapaikan tarvetta ei ole, hänen paluunsa kotimaahan olisi turvallista ja paluu olisi järjestettävissä.

On merkkejä siitä, että ulkomaalaislain porsaanreiästä on muodostumassa ei-toivottu vetotekijä maahamme. Päätöksen jälkeen myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien määrä on kymmenkertaistunut. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa on tällainen järjestelmä. Vapaan liikkuvuuden Schengen alueella Suomella on myös erityinen vastuu siitä, että pystymme poistamaan maastamme esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneen, yleistä järjestystä vaarantavan henkilön.

Pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen eivätkä lähde omaehtoisesti maasta, poistetaan maasta. Ongelmana on 4-5 maata, jotka eivät suostu ottamaan vastaan henkilöitä, jotka eivät itse tee yhteistyötä palaamisekseen. Ongelmallisten maiden kanssa on pyritty neuvottelemaan yhteistyöstä palautusten toteuttamiseksi.

Tilanne on ongelmallinen myös kansainvälistä suojelua hakevien, eri maista tulevien henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun jostain maasta tuleva samassa asemassa oleva saa jäädä ja toisesta ei. Viranomaisen suorittama perusteellinen turvapaikkatutkinta on turhaa, mikäli henkilö voi lopulta itse päättää, jääkö hän maahan ja vastaanottopalvelujen piiriin.

Vapaaehtoisen paluun lakihankkeeseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan tilapäistä oleskelulupaa ei myönnettäisi, jos henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus palata kotimaahansa. Myös oikeus vastaanottokeskuspalveluihin lakkaisi. Tilapäinen oleskelulupa myönnettäisiin kuitenkin edelleen, mikäli paluu ei olisi itsestä riippumattomista syistä mahdollista. Henkilöltä edellytettäisiin myötävaikuttamista palauttamiseensa.

Lakihanke on herättänyt myös vastustusta, koska on epäilty, että vastaanottokeskuspalvelujen ulkopuolelle jättäminen ja maassaolo ilman virallista statusta loukkaisivat näiden ihmisten perusoikeuksia. On myös pelätty, että laittomasti maassa oleskelevien määrä merkittävästi kasvaisi.

Asiantuntijoiden mukaan tämä pelko on perusteeton, koska samanlainen järjestelmä muiden Euroopan maiden kanssa pikemminkin vähentäisi houkutusta laittomaan oleskeluun maassamme. Perustuslakimme mukaan maassa laittomastikin oleskelevilla on oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon, perusopetukseen ja hätätoimeentulotukeen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille. Oikeus vastaanottokeskusten palveluihin ei ole perusoikeus, vaan vastaanottopalvelut on tarkoitettu rajatusti kansainvälistä suojelua hakeville.

Vapaaehtoisen paluun hankkeen ja ulkomaalaislain porsaanreiän korjaamisen viivästyminen aiheuttaisi useiden miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset siitä aiheutuvien vastaanottomenojen vuoksi.  Esitän, että lakihanke sisällytetään hallituksen toimintasuunnitelmaan ensi viikon minihallitusneuvotteluissa.

Päivi Räsänen

sisäministeri

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa 13.6.2014.

Omantunnonvapaus on ihmisoikeus

 

Ruotsalainen kätilö Ellinor Grimmark menetti kolme kertaa työpaikkansa julkisessa terveydenhoidossa, koska Grimmark ei suostunut aborttien tekemiseen omantunnon syistä. Huhtikuussa ruotsalainen syrjintäviranomainen totesi, ettei lakia ole rikottu.  Seuraavaksi omantunnonvapauden rikkomusta puidaan tuomioistuimessa.

Euroopan neuvosto edellytti vuonna 2010, että kaikkien jäsenmaiden tulee turvata hoitohenkilökunnalle omantunnonvapaus kieltäytyä abortin tai eutanasian suorittamisesta. Grimmarkia puolustava asianajaja on todennut, että Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat ensisijaisesti sovellettavaa oikeutta, joihin jäsenmaiden viranomaisten päätösten tulee perustua. On mielenkiintoista nähdä, taipuuko ruotsalainen oikeuslaitos noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta, joka tunnustaa omantunnonvapauden ihmisoikeutena. Lopulta asia ratkaistaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Läntisen Euroopan maista ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kieltäytyä vakaumuksen perusteella suorittamasta abortteja tai laatimasta niihin liittyviä lausuntoja. On kestämätöntä puolustaa omantunnon vapauden puutetta sillä, että se vaikeuttaisi aborttioikeuden toteutumista. Missään muussa maassa näin ei ole käynyt.

Olen saanut lukuisia viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta, joiden omantunnonvapautta abortin suorittaminen loukkaa. Viimeisin saamani viesti koski terveydenhuollon opiskelijaa, joka oli laitettu odottamaan abortoidun sikiön kuolemaa ja suorittamaan jatkotoimenpiteet kuolemankamppailun loputtua. Harjoittelutehtävä oli nuorelle opiskelijalle traumaattinen. Suomessa vuosittain muutamissa kymmenissä tapauksissa abortoitu sikiö elää jonkun aikaa toimenpiteen jälkeen. Keskoshoidon edistyessä ollaan absurdissa tilanteessa, jossa aborttirajaa varmuudella nuorempia sikiöitä voidaan pitää hengissä kehittyneen tekniikan ansiosta.

Aborttia puolustetaan sillä, että sikiö ei ole ihmispersoona, vaikka onkin hedelmöityksestä lähtien biologinen ihmisyksilö. Ihmispersoonalle asetetut kriteerit, kuten tietoisuus itsestä, tulevaisuuden ja menneisyyden tajuaminen ja kommunikointikyky, ovat ihmisyyden ehdoiksi mielivaltaisia. Kriteereitä eivät täytä vastasyntyneet tai muutaman kuukauden ikäiset lapset, eivätkä syvästi kehitysvammaiset tai dementoituneet aikuiset.

Raskauden keskeyttäminen on aina eettinen ongelma, sillä siinä lopetetaan jo alkanut ihmiselämä. Myöhäisiin keskeytyksiin liittyy lisäksi yhdenvertaisuus- ja perusoikeusongelmia, sillä niissä vammaiset lapset asetetaan terveiden kanssa eriarvoiseen asemaan.

Myös Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja säätää terveydenhoidon henkilöstölle oikeus kieltäytyä omantunnonvapauden perusteella aborttien suorittamisesta. Lisäksi tarvitsemme nykyistä parempaa tukea vaikeissa elämäntilanteissa lastaan odottaville äideille. Vaihtoehdoksi elämän lopettamiselle tulee nostaa myös mahdollisuus antaa lapsi adoptoitavaksi kotiin, jossa lasta hartaasti toivotaan ja odotetaan.

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja (kd)

 

Kolumni julkaistu Ilkassa 17.6.2014.

Järkeä vammaispalvelujen hankintoihin

 

Jokainen meistä haluaa itse päättää asuinpaikkansa. Tätä mahdollisuutta ei vamman kanssa elävällä aina ole. Vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten vuoksi vamman kanssa elävä voi joutua muuttamaan vastentahtoisesti jopa muutaman vuoden välein. Myös ympärillä olevat ihmiset saattavat tässä yhteydessä vaihtua kokonaan.  Syynä ovat liian pitkälle viedyt kilpailutukset, joissa on keskitytty elämänlaadun turvaamisen sijaan hintaan. Suomen on ryhdyttävä pikaisesti käyttämään enemmän kansallista harkintaa ja hyödynnettävä EU-lainsäädännön tarjoamia joustoja vammaispalvelujen hankinnassa.

Vamman kanssa elävien arkiset, säännölliset palvelut tulee irrottaa kilpailutuksen piiristä, kun Suomen hankintalakia nyt uudistetaan. Tämä EU:n perussopimuksen antama mahdollisuus on hyödynnettävä. Monissa EU-maissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kilpailutusta käytetään huomattavasti vähemmän ja kilpailutukseen velvoittavien hankintojen euromääräiset alarajat ovat korkeammalla. Kilpailutus on monin paikoin tarpeellista, mutta hyvin pitkälle vietynä se tuo ongelmia.

YK:n vammaisten oikeuksien sopimus edellyttää vammaisen asiakkaan yksilöllisyyden huomioimista ja valinnanvapauden lisäämistä. Kilpailutuksissa on varottava sitä, että kunta ja yritykset kommunikoivat vain keskenään kuulematta asiakkaan tarpeita. Kilpailutuksessa ei voi ohittaa vammaisen ihmisen perusoikeuksia.

Myös tulevassa sote-ratkaisussa voidaan parantaa vamman kanssa elävien oikeuksia tarpeenmukaisiin palveluihin. Sote-ratkaisun myötä palveluja runsaammin tarvitsevien kohdalla tulee erityisesti panostaa palvelukokonaisuuden suunnitteluun ja hoitoketjujen toimivuuteen. Juuri tähän sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio antaa vahvat edellytykset.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifioiminen näyttää vihdoinkin toteutuvan tällä hallituskaudella, kun tarvittavat muutokset yhdenvertaisuuslakiin sekä itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön etenevät. Tämän asetimme tavoitteeksemme puolueemme eduskuntavaaliohjelmassa ja iloitsemme tavoitteemme toteutumisesta.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää aiempaa laajemmin ”kohtuullisten mukautusten tekemistä” vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, mikä tulee helpottamaan esimerkiksi osatyökykyisten työntekoa sekä muutoinkin erilaisten rajoitusten kanssa elävien arkea.

Samassa lakipaketissa vähemmistövaltuutetun toimivaltaa laajennetaan vammaisten oikeuksien toteutumisen valvontaan. Uudistus on tarpeellinen, sillä aiemmin ei ole yhtä selkeästi ollut vastuuviranomaista, joka valvoo vammaisten oikeuksia ja edistää niitä. Samalla vähemmistövaltuutetun nimi vaihtuu yhdenvertaisuusvaltuutetuksi ja tehtävä siirtyy Sisäministeriöstä Oikeusministeriön alaisuuteen. Lainsäädäntöhankkeiden tärkeänä tavoitteena on helpottaa vamman kanssa elävien ihmisten arkea ja suojella heidän oikeuksiaan nykyistä paremmin.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä.

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) asettuu ehdolle eduskuntavaaleihin

 

TIEDOTE

12.6.2014

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) asettuu ehdolle eduskuntavaaleihin

Minulta on tiedusteltu, olenko käytettävissä ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa Kristillisdemokraattien Hämeen piirissä. Vastaan tähän myönteisesti. Olen käytettävissä ensi vuoden eduskuntavaalien ehdokkaaksi. Pidän välttämättömänä, että vaalikampanjaa vetävä puoluejohtaja on myös itse ehdolla vaaleissa. Samalla kannustan kristillisdemokraatteja aktiiviseen ehdokasrekrytointiin ja vaalityön käynnistämiseen hyvissä ajoin.

Kristillisdemokraattinen puolue nosti kannatustaan EU-vaaleissa. Tämä antaa hyvän pohjan eduskuntavaaleihin valmistautumiseen. Asetan tavoitteeksi eduskuntavaaleissa selkeän kannatuksen nousun sekä riittävän kansanedustajien paikkamäärän, jotta vaikuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan voisi jatkua hallitusvastuusta käsin.

Päivi Räsänen

0505113065

Menetystä ja menestystä

 

Vaalipäivän jälkeisenä päivänä tunnelmat ovat kahtalaiset. Pettymys on suuri, sillä menetimme paikkamme europarlamentissa, ja äänikuningattareksi noussut Sari Essayah putosi huikeasta äänimäärästään huolimatta. Median kahden viimeisen viikon toistuva rummutus paikkamme mahdottomuudesta osoittautui sekä vääräksi että vei luottamuksen vaalipäivän äänestäjiltä. Ennakkoäänten perusteella olimme hyvin lähellä onnistua, mutta vaalipäivänä menestykseemme ei enää luotettu riittävästi.

Vaalipäivän ilonaiheeksi muodostui kova kannatuksemme, joka nousi 5,2 prosenttiin. Tämä lukema on paras aikoihin, nousua edellisistä eurovaaleista on 1,1 prosenttia. Viime eduskuntavaaleihin verrattuna kannatuksemme nousi 1,2 prosenttia, ja kuntavaaleista nousua on 1,5 prosenttia. Kenttäväen kasvava tuki  on erityisen rohkaisevaa aikana, jolloin puolueemme on kantanut raskasta vastuuta niin kotimaan politiikassa kuin EU-politiikassa. Tämä vaalivoitto antaa lujaa luottamusta tuleviin eduskuntavaaleihin. Kannatusprosenttimme olisi riittänyt eduskuntavaaleissa paikkaan kuudessa eri vaalipiirissä. Lisäksi kahdessa vaalipiirissä päästiin noin prosentin päähän. Tästä vaalivoitosta on hyvä aloittaa kampanjatyö vuoden päästä siintäviin eduskuntavaaleihin!

Kiitos teille kaikille, jotka annoitte panoksenne vaalityöhömme. Erityinen kiitos kuuluu mahtaville ja osaaville ehdokkaillemme, joista voimme syystä olla ylpeitä. Lämmin kiitos myös kaikille vaalityössä ahertaneille innostavasta ja tuloksellisesta vaalityöstä. On hienoa saada tehdä työtä kanssanne! Lopuksi kiitos äänestäjillemme, jotka annoitte tärkeimmän panoksenne. Tästä on hyvä jatkaa!

Päivi Räsänen

Sisäministeri

Kiitos!

Lämmin kiitos kaikille puolueemme tukijoille, mahtaville, osaaville ehdokkaille ja ahkeralle kampanjaväelle sekä äänestäjille! Toki äänikuningattaremme Sarin  paikan menetys harmittaa, mutta samalla iloitsen puolueemme kannatuksen noususta. 5,2 % on paras kannatuslukema vaaleissa aikoihin! Edellisissä vaaleissa kannatus oli 4,2%. Tästä vaalivoitosta on hyvä aloittaa kampanjatyö vuoden päästä siintäviin eduskuntavaaleihin!

Tiedote: Päivi Räsänen kampanjoi Tampereella, Lahdessa, Espoossa ja Helsingissä

TIEDOTE

VAPAA JULKAISTAVAKSI

 

Kampanjoin Tampereella, Lahdessa, Espoossa ja Helsingissä

Olen median ja kansalaisten tavattavissa EU-vaalitapahtumissa 23.5.-24.5. seuraavasti:

 

pe 23.5.

klo 17.45 -18.15 Tampere, Keskustorin vaalimökki

la 24.5.

klo 11.30 -12.00 Lahti, Pääkirjaston aukio

klo 14.30-15.00 Espoo, Tapiola, Kulttuurikeskuksen edustalla, Kaupunkikalliontie 10

klo 15.30-16.00 Helsinki, Kamppi, Eurooppalaisen Suomen vaalirekka

klo 16.15-16.45 Helsinki, Rautatientori, Maailma kylässä – festivaali

 

Lisätietoja:

Asmo Maanselkä 0445112236

Mikko Rekimies   0445525030

Kiintiöpakolaisten vastaanottoon merkittävä lisärahoitus EU:lta

 

Kiintiöpakolaiset asettuvat Suomeen saavuttuaan suoraan kuntien asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Uudelleensijoittaminen on myös suojelua tarvitsevien ihmisten kannalta turvallisempi tapa saapua Euroopan unionin alueelle kuin esimerkiksi ylittämällä huonokuntoisella veneellä Välimeri tai turvautumalla ihmissalakuljettajien apuun maareiteillä. Järjestäytyneen rikollisuuden kansainväliset verkostot käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen ihmisten hätää ja toiveita paremmasta elämästä.

EU:n tavoitteena on tukea tätä pakolaisten uudelleensijoittamista jäsenmaissa. Perustettavaan uuteen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon tulee sisältymään erillinen rahoitusosuus, josta jäsenvaltiot voivat hakea kiintiöpakolaisten vastaanottoon tukea.

Rahastosta maksettava kertakorvaus on yhdestä uudelleensijoitetusta pakolaisesta jäsenvaltiolle 6000 euroa, ja tietyin edellytyksin tukea voi saada jopa 10.000 euroa sijoitettavaa pakolaista kohti. Arvion mukaan vähintään puolet Suomen vuosittain vastaanottamista kiintiöpakolaisista voisi kuulua korotetun korvauksen piiriin. Suomi voi saada nykyisellä kiintiöpakolaisten määrällä tukea ainakin 6 miljoonaa euroa vuosittain.

Näin merkittävä lisärahoitus on positiivinen signaali sen puolesta, että jäsenmaat lisäisivät osuuksiaan kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on konkreettinen keino osoittaa tukea kriisimaiden naapurissa sijaitsevia, suurten paineiden alla toimivia valtioita kohtaan ja tukea hädänalaisten ihmisten turvallisempaa pääsyä EU-alueelle.