Ajankohtaista

RSS

Emme voi sulkea silmiämme hädältä

Viikonloppuna luimme jälleen uutisia ISIS:n järkyttävästä kohtelusta vankejaan kohtaan. Kertoman mukaan nälkäisille naisille olisi tarjoiltu ruokaa, joka oli tehty heidän lapsistaan. Olipa tämä tarina totta tai ei, emme länsimaisen vapauden ja hyvinvoinnin keskellä pysty edes kuvittelemaan sitä tuskaa, kipua ja epätoivoa, jota nämä ihmiset käyvät läpi. Tuhannet ja tuhannet ihmiset elävät pakolaisleireillä ilman toivoa kotiinpaluusta. Suomen päätös nostaa pakolaiskiintiötä tälle vuodelle 1050:een on ollut oikea.

Reilu viikko sitten ihmissalakuljettajien lastaama laiva kaatui Välimerellä. Seitsemänsataa Pohjois-Afrikasta epätoivon ajamina kohti Eurooppaa lähtenyttä ihmistä kuoli. Se oli vain yksi monista onnettomuuksista Välimerellä viime vuosina. Ihmissalakuljettajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen ihmisten hätää, ja Välimeri on muuttunut joukkohaudaksi. EU:n päätökset pelastusoperaatioiden ja merivalvonnan vahvistamisesta ovat tärkeitä, mutteivät ratkaise itse ongelmaa. Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan voimakkaampia otteita Pohjois-Afrikan tilanteen saamiseksi hallintaan. EU:n työkalut alueen vakauden edistämiseksi ovat rajalliset; siksi YK:n rooli on keskeinen. Parasta kehitys- ja pakolaispolitiikkaa on ongelmien ratkominen paikallisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Nepalissa tapahtui lauantaina tuhoisa maanjäristys. Uhriluku on kasvanut jatkuvasti, ja sen pelätään nousevan edelleen. Inhimillinen hätä on katastrofaalista. Epätietoisuus sukulaisten ja ystävien kohtalosta kalvaa monia. Jälkijäristysten pelossa ei öitä uskalleta viettää sisätiloissa. Raunioiden keskellä voi olla eloonjääneitä, eikä aikaa pelastustöissä ole hukattavaksi. Suomi on sisäministeriön päätöksellä päättänyt lähettää Nepaliin rauniopelastusmuodostelman osana EU:n pelastuspalveluapua. Ryhmän tehtävänä on etsiä sortuneisiin rakennuksiin loukkuun jääneitä ihmisiä, pelastaa heidät ja antaa välitön lääkinnällinen apu loukkaantuneille. Mikäli tilanne vaatii, on Suomen tarvittaessa oltava valmis antamaan Nepalille lisäapua.

Emme voi kääntää selkäämme maailman kärsiville. Onpa syynä terrorismi, sodan kauheudet tai luonnonkatastrofi, on ihmisten hätä aina otettava vakavasti. Se, että tapahtumapaikka on kaukainen, ei oikeuta meitä sulkemaan silmiämme. He ovat ihmisiä niin kuin mekin.

Yhdessä terrorismia vastaan 18.4.2015

 

Hyvät kuulijat,

Toive hyvästä, onnellisesta elämästä, ei voi toteutua tuhoamalla onnellisuutta ja elämää, kuten terrorismi tekee. Tämä tilaisuus ja jokainen teistä tässä torilla osoittaa, että yhdessä meillä on mahdollisuus vaientaa vihan ja väkivallan ääni. Yhdessä meillä on mahdollisuus osoittaa, että toistemme elämän ja ajatusten kunnioittaminen rakentaa hyvää, turvallista yhteiskuntaa. Viha ei saa aikaan mitään hyvää. Väkivallan sijaan tarvitsemme rakkautta, välittämistä, toistemme kuuntelemista ja kunnioittamista.

Terrorismi pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan pelon kautta. Pelolle ei pidä antaa periksi. Tarvitaan tahtoa, mutta myös hyviä lakeja turvaamaan kaikkien Suomessa asuvien elämää. Olemme tehneet hallituksessa oikeita päätöksiä, kun terrorismin vastaista lainsäädäntöä on tehostettu tällä kaudella. Poliisi on saanut mahdollisuuden tarkistaa matkustajarekisterit ja terrorismin kriminalisointia on tiukennettu muun muassa koulutukseen osallistumisen ja valmistelujen osalta. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjunnan alalla. Kansainvälisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla havaitaan uhkia ja riskejä sekä puututaan niihin tehokkaasti ihmisten oikeusturva huomioiden.

Hyvä lainsäädäntö ei kuitenkaan yksinään riitä. Turvallisuuden perusta on, että meistä jokainen voi kokea elämänsä merkitykselliseksi. Halu rakentaa turvallisuutta ja kaikille hyvää yhteiskuntaa lähtee arjesta. Me jokainen kaipaamme hyväksyntää, kunnioitusta ja kuulluksi tulemista. Kaipaamme yhteisöä, johon voimme kokea kuuluvamme, ja lähimmäisiä, joille meidän elämällämme on merkitys. Avaimet tämän toteuttamiseen eivät ole vain poliitikkojen, vaan jokaisen meidän käsissä. Me voimme osoittaa välittämistä ja ystävyyttä, ojentaa kätemme yksinäiselle, sekä rakentaa siltoja eri tavalla ajattelevien välille. Meistä jokaista tarvitaan.

Väkivallantekojen uhka Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa on kohonnut. Yksi uhkaa kohottava tekijä ovat niin sanotut vierastaistelijat. Taistelualueille matkustaneet henkilöt voivat palattuaan muodostaa turvallisuusriskin. Varsinaisiin terroristisiin tekoihin ryhtymisen lisäksi henkilöt saattavat osallistua terroristiseen toimintaan muun muassa pyrkimällä värväämään uusia taistelijoita ja hankkimaan terrorismille rahoitusta. Siksi on tärkeää, että viranomaiset pystyvät tunnistamaan taistelualueille matkustavia henkilöitä sekä puuttumaan tehokkaasti taistelualueille matkustamiseen ja taistelualueilla radikalisoituneiden henkilöiden paluuseen.

Painopisteen tulee terrorismin torjunnassa olla ennaltaehkäisyssä. On olennaista tunnistaa aikaisessa vaiheessa sellaiset henkilöt, jotka ovat vaarassa radikalisoitua, aikeissa osallistua taisteluihin terroristijärjestön osana tai terroristijärjestön koulutusleirille. Ennen kaikkea tulee puuttua vierastaistelijaksi lähtemisen syihin. Se ei ole helppoa, sillä vierastaistelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia ja syyt vaihtelevia. Kyse ei ole ainoastaan henkilöistä, joilla on siteitä konfliktialueille, vaan lähtijöiden joukosta merkittävä osa on kantasuomalaisia. On huolestuttavaa, että länsimaisia arvoja ja demokratiaa väkivallan kautta haastava maailmankuva on vallannut alaa myös Suomessa. Yhteiskuntana meillä on peiliin katsomisen paikka.

Maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee erityisesti ottaa huomioon radikalisoitumisvaarassa olevat nuoret sekä ääri-ilmiöiden ja internet-propagandan houkuttelevuus. Tapasin viime syksynä muslimiäitejä keskustelutilaisuudessa, jossa pohdimme, kuinka viranomaiset ja perheet voisivat yhdessä estää nuoria lähtemästä taistelualueille Syyriaan ja Irakiin. Keskustelussa nousi esiin niiden musliminuorten vaikea tilanne, jotka ovat kasvaneet Suomessa, mutta eivät ole juurtuneet Suomeen eivätkä myöskään vanhempiensa kotimaahan. On tärkeää, että kaikilla nuorilla Suomessa on mahdollisuus olla rakentamassa yhteiskuntaa ja samalla omaa tulevaisuuttaan sen jäseninä.

Totesimme, että viranomaisten ja muslimiyhteisön välisellä vuoropuhelulla on tärkeä merkitys ongelman ratkaisemisessa ja perheiden tukemisessa. Palaute on otettu vakavasti sisäministeriössä ja mietimme, miten voisimme lisätä kanssakäymistä yhteisissä asioissa.

Meillä oli yhteinen huoli myös siitä, miten taistelualueille matkustaminen vaikuttaa eri etnisten ryhmien välisiin suhteisiin niin täällä Suomessa kuin myös laajemmin. Tänään voimme kysyä, kuinka terrorismin uhka vaikuttaa eri ryhmien välisiin suhteisiin.

Hyvät kuulijat,

Tahdon esittää kiitokseni siitä, että olette lähteneet yhdessä laajalla joukolla antamaan tukenne rauhalle ja turvalliselle yhteiskunnalle. Edustamme eri kulttuureja, uskontoja ja kansallisuuksia, mutta meillä on paljon yhteistä. Me kaikki olemme ihmisiä. Me kaikki tarvitsemme turvallista yhteiskuntaa. Me kaikki tarvitsemme toisiamme. Yhdessä voimme antaa selvän viestin siitä, ettei väkivalta ole hyväksyttyä, eikä se edistä yhteisiä asioitamme. Riippumatta taustastamme, meillä jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä yhteiskuntaa. Turvallisuuden tunne edellyttää ihmisten välistä luottamusta. Sitä luottamusta luodaan myös täällä tänään.

 

 

Yrittäjät luovat työpaikkoja

 

 

Yrittäjyys on kansantaloudellisen toiminnan perusta. Yritysten henkilöstön määrä Suomessa lähenee 1,5 miljoonaa, kun työllisten kokonaismäärä on noin 2,4 miljoonaa. Yritykset ovat merkittävä työllistäjä. Ilman riittävää yrittämisintoa yhteiskunnan työllistämismahdollisuudet heikkenevät, eikä työttömyyteen ole muuta lääkettä kuin työpaikat. Siksi yhteisen hyvinvoinnin vuoksi on yritysten perustamista ja toimintamahdollisuuksia edistettävä.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan omaan osaamiseen yrittäjänä liittyvä epävarmuus alentaa merkittävästi yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä. Monella yrittäjyyttä harkitsevalla on oman alan osaamista ja ideoita, mutta yrittämiseen liittyvä byrokratian pyörittäminen saa aloittamisen tuntumaan liian hankalalta. Moni tuntee absurdeja esimerkkejä siitä, kuinka yrittämisen into on tapettu joko jo ennen yrityksen perustamista tai toiminnan alkuaikoina viranomaisten vaatimuksilla.

Sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan suuruus on lähes kaksi prosenttia bkt:sta. Turhaa sääntelyä on karsittava, jotta parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja saavutetaan myös merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen. Yritystoiminnan helpottamiseksi on käynnistettävä kasvua rajaavien normien poistotalkoot erityisesti koskien pk-yritysten toimintaa eniten rajoittavia säädöksiä ja viranomaisohjeita. Kansallisen sääntelyn tulee olla sellaista, ettei suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla heikennetä.

Jotta työpaikkoja luovia yrittäjiä löytyisi, on yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava. Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta tulee muuttaa kannustavammaksi tekemällä näiden tuloksesta viiden prosentin vähennyksen verotukseen. Vähennys kaventaisi pienimpien yritysten ja osakeyhtiöiden välistä eroa verotuksessa. Yritysten sosiaalikuluja tulee huojentaa ensimmäisen työntekijän tai muutaman ensimmäisen työntekijän kohdalla määräajaksi. Toimenpiteellä olisi merkittävä työllisyyttä lisäävä vaikutus.

 

Päivi Räsänen

puheenjohtaja, KD

 

KD on rohkeasti perhepuolue

 

Olen useaan otteeseen vaalitenteissä joutunut vastaamaan kysymykseen siitä, mihin Kristillisdemokraatteja tarvitaan. ”Meillä on jo Kokoomus ja Keskusta”, toimittajat sanovat. Yhtä kaikki olen vaalitoreilla tavannut monia ihmisiä, jotka ovat antaneet tunnustuksen KD:n politiikalle ja aloittaneet lauseensa sanoin ”Kristillisdemokraatit ovat ainoa puolue, joka…” Kiitosta on tullut erityisesti perhepolitiikasta ja selkärankaisesta arvojen puolustamisesta.

KD on perhepuolue. Hyvin vähälle huomiolle vaalikeskusteluissa on jäänyt perheen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnille. Julkisen talouden sopeutustoimet ja rakenneuudistukset antavat meille vain aikalisän, ellemme samalla saa syntyvyyttä kasvuun ja sitä kautta väestörakennetta terveemmälle pohjalle.

Vuonna 2014 keskimääräinen lapsiluku oli 1,71. Lapsiperheiden määrässä on jo pitkään ollut laskeva trendi. Tarvitsemme radikaalin asennemuutoksen suhtautumisessa lapsiin; he ovat tulevaisuutemme tekijöitä. Perheen perustamista tulee tukea, ei tehdä siitä vaikeaa tai kallista. Vanhemmuuden kustannukset työmarkkinoilla on jaettava tasaisesti, opintotukeen on säädettävä huoltajakorotus, ja perheiden arjen matalan kynnyksen tuesta huolehdittava. Tuleva hallitus tarvitsee perhepoliittista osaamista ja Suomi määrätietoisia toimia perheiden hyväksi. 

Toimittajat kyselevät myös, onko maallistuneessa yhteiskunnassa tarvetta kristilliseltä arvopohjalta ponnistavalle poliittiselle puolueelle. Viime vuodet Suomen politiikassa ovat tehneet selväksi, että juuri kristillisten arvojen kannattajat Suomessa tarvitsevat oman äänen myös poliittisella kentällä. Se, mikä ennen on ollut valtavirtaa, tarvitsee tänä päivänä rohkean puolustajan.

Kristillisdemokraatit eivät ole muiden puolueiden jatke. Emme myöskään ole mikään kiintiölisä toisten joukossa. Olemme puolue, jolla on oma, kansainvälisesti verkottunut ja varsin ajankohtainen poliittinen ideologia. Yhteisiä päämääriä löytyy useiden puolueiden kanssa, mutta kristillisdemokraattista politiikka ei tee mikään muu puolue Suomessa.

 

Päivi Räsänen

 

 

Rohkeus rakentaa tulevaisuutta

Perheen perustamiseen, toiseen ihmiseen sitoutumiseen ja vastuun ottamiseen syntyvistä lapsista tarvitaan rohkeutta. Valtion pitää ja kannattaa tukea tällaista rohkeutta, koska perheissä kasvaa yhteiskunnan tulevaisuus.

Syntyvien ikäluokkien pienuus pitkällä aikavälillä on osaltaan johtanut kestävyysvajeeseen. Yhteiskuntamme on muututtava perheystävällisemmäksi, jotta saamme työssäkäyvien osuuden tulevaisuudessa nousuun. Syntyvyyden kasvu edellyttää panostamista perheiden arjen tukemiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamista. Perheiden hyvin- tai pahoinvoinnin seuraukset näkyvät yhteiskunnassa vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Lapsiperheiden tilannetta pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti huomioiden todelliset palvelutarpeet.

Kuluneen hallituskauden keskeisiä saavutuksia perheiden näkökulmasta ovat lapsiperheiden oikeus kotiapuun ilman lastensuojelun asiakkuutta sekä valinnanvapauden säilyminen kotihoidontuen käytössä. Vaikka vuoden alussa voimaan tullut verotuksen lapsivähennys on jo hyvä askel kohti perheverotusta, kehitettävää perheiden verotuksessa riittää vielä seuraavallekin hallituskaudelle.

Taloudellisen tuen lisäksi perheet tarvitsevat myös henkistä tukea. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä. Pysyvät ihmissuhteet ovat kuitenkin lasten hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi vähitellen muuttaa arvoympäristöämme.

Perheiden hyvinvoinnin on oltava poliittisessa päätöksenteossa siinä asemassa, jonka se tosiasiallisesti ansaitsee. Siksi seuraavaan hallitukseen tarvitaan perheministeri sekä perheasioille oma ministerityöryhmänsä.

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 12.3.2015.

Ikäsyrjintä pahentaa kestävyysvajetta

”Olen 57-vuotias nainen ja ollut pitkään työttömänä. Olen ollut työttömänä jo toista vuotta, enkä ole ainoa. Työhakemuksia olen lähettänyt jo yli sataan paikkaan, mutta mikään ei ole tärpännyt edes sen vertaa, että olisin päässyt työhaastatteluun. Tämä tilanne ottaa koville. Tunnen itseni jatkuvasti kelvottomaksi ja arvottomaksi. En ole kuitenkaan vielä antanut periksi.”

Tämän kaltaisia tarinoita on liian paljon tässä maassa. Olen saanut lukuisia aihetta koskevia yhteydenottoja. Jotakin omituista näyttää tapahtuvan työelämässä, kun työntekijä täyttää 50 vuotta. Aiemmin halutut ja osaavat työntekijät muuttuvat yhtäkkiä hyljeksityiksi, vaikka heillä on vankka ammattitaito ja motivaatiota työn tekoon.

Työntekijän – tai työttömän – näkökulmasta tilanne on hämmentävä. Hän ei ole menettänyt tehokkuuttaan tai osaamistaan, mutta ympäröivä asenneilmapiiri on kääntynyt häntä vastaan. Työurien pidentäminen on yksi keskeisistä keinoista kansantaloutemme ongelmien korjaamiseen. Kestävyysvaje syvenee, jos menetämme osaavaa työvoimaa työmarkkinoiden ulkopuolelle jo viisikymppisenä. Meillä ei ole varaa siihen.

Työelämässä tarvitaan sekä nuorten rohkeutta ja innovatiivisuutta että kokemuksen tuomaa ammattitaitoa ja perspektiiviä. Moni yli viisikymppinen kokee olevansa elämänsä työkunnossa, kun lapsetkin ovat jo lentäneet pesästä ja työskentelyyn voi keskittyä aiempaa täysipainoisemmin. Tässä asiassa tarvitaan ennen kaikkea asennemuutosta, mutta on mietittävä myös konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Yksi mahdollinen keino voisi työnantajamaksujen helpottaminen silloin, kun työnantaja palkkaa yli viisikymppisten pitkäaikaistyöttömän vakituiseen työsuhteeseen.

Ministeri Räsänen Poliisibarometrin 2014 julkistustilaisuudessa

Hyvät kuulijat,

Haluan kiittää tutkimuksen tekijöitä mielenkiintoisesta esityksestä.

Poliisibarometri kuvaa ennen kaikkea sitä, miten kansalaiset näkevät poliisitoiminnan, ja siten se on tärkeä indikaattori poliisin toiminnan onnistumisen arvioinnissa ja kehittämisessä. Toinen puoli poliisin toiminnan arvioimista ja kehittämistä nähdään, kun katsotaan toiminnallisia tuloksia. Ne kertovat, miten poliisin toiminta todellisuudessa on onnistuttu organisoimaan. Niitä ei barometrissa analysoida.

Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne ja luottamus poliisiin ovat keskeisiä poliisitoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden onnistumiskriteereitä. Kansalaisten luottamus on viranomaisten menestyksekkään työn edellytys, ja siksi olen tyytyväinen, että tulosten mukaan kansalaiset edelleen luottavat poliisiin. Myös turvallisuuden tunne näyttää barometrin mukaan vahvistuneen lähiympäristön rikollisuusongelman vakavuudella mitattuna.

Poliisin käyttäytyminen konkreettisissa asiakastilanteissa on poliisitoiminnan laadun herkkä mittari. Poliisin odotetaan aivan oikein olevan puolueeton eri osapuolia kohtaan ja suhtautuvan asioihin yksilöä arvostavalla tavalla. Vaikka parantamisen varaa asiakkaan arvostamisessa koetaan olevan, pitävät kansalaiset uusimmankin poliisibarometrin mukaan poliisin käyttäytymistä korkeatasoisena.

Barometrista nousee selvästi esiin kansalaisten käsitys poliisin toiminnan eettisyydestä ja korruption mahdollisuudesta. Aiempaa useampi suomalainen pitää mahdollisena, että poliisitoimintaan liittyy jollakin tavalla korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Tähän vaikuttavat varmasti myös meneillään olevat poliisin toimintaan liittyvät oikeudenkäynnit. Epäilykset rikoksista ja väärinkäytöksistä poliisin sisällä voivat ymmärrettävästi nakertaa kansalaisten luottamusta. Tässä vaiheessa oikeudenkäynteihin on mahdotonta ottaa kantaa, mutta on syytä todeta, että nämä meneillään olevat oikeudenkäynnit osoittavat, että poliisin toimintaan kohdistuvat epäilyt rikoksista tai väärinkäytöksistä otetaan vakavasti ja ne selvitetään.

Poliisin tulokset ovat hyviä, mutta barometrin mukaan poliisipalvelujen tulevaisuus huolettaa kansalaisia. Poliisin resursseista on käyty paljon keskustelua julkisuudessa. On saattanut syntyä myös väärä kuva siitä, että poliisilta olisi leikattu merkittäviä summia. Näinhän ei toistaiseksi ole. Tähän mennessä resurssit on pystytty turvaamaan, mutta se on edellyttänyt määrätietoista työtä jokaisella budjettineuvottelukierroksella. Tällainen menettely ei kuitenkaan ole hyvä poliisitoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Kehystaso tulee saada sellaiseksi, että poliisi pystyy suunnittelemaan toimintaansa ennakkoon ilman epätietoisuutta seuraavan vuoden määrärahan tasosta. Parhaillaan työtä tekee yhdessä oikeusministerin kanssa asettamamme parlamentaarinen työryhmä, jonka tarkoitus on löytää yhteinen poliittinen näkemys sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssien tarpeesta ja tasosta.

Sisäministeriössä tehdyn selvityksen mukaan poliisitoiminnan nykyisen tason turvaamiseksi ja poliisimiesten määrän pitämiseksi tämän vuoden tasolla eli 7500 poliisimiehessä tarvitaan edelliseen kehyspäätökseen verrattuna 2016 alkaen poliisin määrärahoihin tasokorotusta, joka kasvaa vuoteen 2019 mennessä yli 67 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä lisäys on mielestäni välttämätön.

Tällä kaudella resurssipainetta on hoidettu hallituksen tekemien panostusten lisäksi poliisin hallintorakenneuudistuksella. Sen avulla resursseja on siirretty hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Tulevalla hallituskaudella vastaavaa mahdollisuutta ei samalla tavalla ole käytettävissä. Loputtomiin ei voida kiristää poliisin organisaatiosta. Myös henkilöstön jaksaminen tulee jossakin vaiheessa vastaan.

Tässä yhteydessä on todettava, että poliisikuntamme on ammattitaitoista ja pystynyt säilyttämään hyvät tulokset suuren organisaatiouudistuksen keskellä. Se ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Tanskassa poliisin toiminnalliset tulokset notkahtivat heti poliisiuudistuksen jälkeen.

Yhteenvetona totean, että Suomessa on asiantunteva ja ammattitaitoinen poliisi, johon kansalaiset luottavat. Meidän poliitikkojen tehtävä on pitää huolta sen riittävästä resursoinnista. Tähän työhön toivon kaikkien puolueiden tulevalla hallituskaudella sitoutuvan.

Ministeri Räsänen Migrin 20-vuotisjuhlaseminaarissa

Hyvät juhlaseminaarin osanottajat,

Maahanmuuttoviraston perustamisesta on tänä keväänä maaliskuun alussa kulunut 20 vuotta. Sisäministeriön osastona toiminut ulkomaalaiskeskus jaettiin ministeriön ulkomaalaisosastoon ja keskusvirastoksi muodostettuun Ulkomaalaisvirastoon. Yksittäisiä henkilöitä koskeva päätöksenteko oleskelulupa-, turvapaikka- ja kansalaisuusasioissa siirrettiin uudelle virastolle. Ministeriöön jäi säädösvalmistelu ja ulkomaalaisasioiden kansainvälinen yhteistyö. Nimi muutettiin Maahanmuuttovirastoksi vuoden 2008 alussa.

Maahanmuutto alkoi lisääntyä Suomessa varsin myöhään verrattuna useimpiin eurooppalaisiin maihin. Suomesta tuli varsinaisesti maahanmuuton kohdemaa vasta 1990-luvun ensimmäisinä vuosina. Suurimmat muuttajaryhmät olivat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet, paluumuuttajiksi määritellyt inkerinsuomalaiset. Samoihin aikoihin Somalian ja entisen Jugoslavian kriisit kasvattivat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määriä.

Viime vuoden lopussa maassa asui noin 221 000 ulkomaan kansalaista, kun Migrin perustamisvuonna luku oli 68 500. Määrä on 20 vuodessa yli kolminkertaistunut. Muuttoliike jatkaa edelleen kasvuaan, sillä viime vuonna ulkomailta muuttajia oli lähes 32 000. Ulkomaalaisten osuus oli 23 200. Väkiluvun kasvusta 76 prosenttia koostui nettomaahanmuutosta.

Aiemmin Suomeen muutettiin pääasiassa humanitaarisista syistä, nykyisin enenevässä määrin perhesiteen, työn ja opiskelun perusteella. Useissa Euroopan maissa työ on ollut maahantulon pääperuste.

Vuosien varrella perinteinen hallintovirastokulttuuri on muuttunut nykyaikaiseksi palveluvirastoksi. Työnjakoa on muutettu myös ministeriöiden kesken. Vuoden 2012 alusta kotoutumisasiat siirrettiin sisäministeriöstä takaisin työ- ja elinkeinoministeriöön. Pitkällä aikavälillä on löytynyt kohtuullinen kansallinen yksituumaisuus suurista linjoista, jota on siivittänyt myös virkamieskunnan sisällä vallinnut oikeudenmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden pitkä perinne. Hankalissa tilanteissa hyödyksi on ollut virkamiesten pitkä kokemus.

Tämän vaalikauden yksi keskeinen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa ohjaava toimi oli valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös Suomen maahanmuuttostrategiasta. Strategiaa valmisteltiin yli 40 maahanmuuttotoimijan työryhmässä. ”Maahanmuuton tulevaisuus 2020″ -strategia määrittää pitkäjänteisiä linjauksia ja viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Maahanmuuttoon liittyvien arvojen kirjaamista kansallisella tasolla pidettiin myös tärkeänä.

Keskeinen sanoma on, että muuttajat tarvitaan mukaan rakentamaan Suomen tulevaisuutta. Heidät tulee nähdä osallisina ja aktiivisina toimijoina, ei vain palvelujen ja toimenpiteiden kohteena. Samalla kun liikkuvuutta sujuvoitetaan, tavoitteena on pitää maahanmuutto hallittuna. On otettava huomioon myös ongelmat, kuten kansainvälinen rikollisuus ja ihmiskauppa. Kansainvälisen suojelun velvoitteita on noudatettava.

Strategiaa tukemaan laadittiin konkreettinen toimenpideohjelma, joka antaa kokonaiskuvan siitä, mitä maahanmuuttohallinnossa aiotaan tulevina vuosina tehdä, miten toimenpiteet rahoitetaan, mitkä tahot kantavat vastuun ja miten seuranta toteutetaan. Yhtenä tavoitteena on lupamenettelyjen selkeys ja joustavuus. Kaikki hakemukset tulee käsitellä viivytyksettä ja kohtuullisessa ajassa. Tavoitteena on määritellä erilaisten oleskelulupaprosessien laadun kriteerit yhdessä eri hallinnonalojen kanssa. Nopeuden ja määräaikojen noudattamisen ohella turvapaikkatutkinnan korkea laatu, perusteellisuus ja yhtenäisyys pyritään turvaamaan. Menettelyn keskeisin tarkoitus on kansainvälisen suojelun antaminen sitä tarvitsevalle.

Sisäministeriössä käynnistyi helmikuussa yhdistetty selvitys- ja säädöshanke, jossa arvioidaan ja valmistellaan ulkomaalaislupa-asioiden ja tiettyjen turvapaikkamenettelyyn kuuluvien tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Poliisi hoitaa nyt esimerkiksi jatko-oleskelulupien ja pysyvien lupien myöntämisen sekä EU-kansalaisten rekisteröinnin. Lisäksi virastolle siirtyisivät todennäköisesti muun muassa kansalaisuushakemuksien vastaanotto sekä muukalaispassien ja pakolaisen matkustusasiakirjojen myöntäminen.

Eduskunta edellytti vuonna 2010, että hallitus antaa vaalikausittain selonteon ulkomaalais-, maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta ja sen toimivuudesta. Eduskunta ilmoitti, ettei se ehdi käsitellä valmisteltua selontekoa vaalikauden lopun työkiireiden vuoksi. Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat kootun aineiston viime kuussa raporttina vaalikauden maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikasta. Raportissa ”Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta” pyritään ennakoimaan tulevaa kehitystä ja tarpeita. Valmisteluvaiheen kuulemistilaisuuteen viime marraskuussa osallistui lähes sata valtion, kuntien ja kolmannen sektorin edustajaa, jotka antoivat arvokkaan panoksensa raportin valmisteluun.

Yhtenä keskeisenä painopisteenä koko Sisäministeriössä on ollut hallinnon tuloksellisuuden parantaminen. Maahanmuuton lupamenettelyjä on tehostettu ja hakemusten käsittelyaikoja on onnistuttu lyhentämään panostamalla muun muassa sähköiseen asiointiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa kehittämällä on myös saavutettu kustannussäästöjä, muun muassa siirtymällä laitospohjaisesta asuntopohjaiseen järjestelmään.

Maahanmuuttoviraston täyttäessä 20 vuotta sama aika on kulunut myös Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi. EU:lla on ollut suuri vaikutus maahanmuuttopolitiikkaamme. Erityisesti kansallista lainsäädäntöä on yhdenmukaistettu EU-säädösten kanssa.

Suomeen ei ole saapunut suuria määriä turvapaikanhakijoita, ja laiton maahanmuuttokin on eurooppalaisittain pientä. Olemme silti osallistuneet aktiivisesti muun muassa EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin operaatioihin sekä Euroopan turvapaikkaviraston EASO:n toimintaan. Jäsenmaiden tehokas yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme yhdessä ratkoa nykyisen maailmantilanteen luomia ongelmia. Uusi EU:n komissio valmistelee Euroopan muuttoliikestrategiaa, jossa maahanmuuttoa visioidaan ainakin tuleville 20 vuodelle. Tavoitteena on vetovoimainen Eurooppa, joka houkuttelee lahjakkaita ja ammattitaitoisia muuttajia ja joka kotouttaa ja tarjoaa suojelua niille, jotka todella ovat sen tarpeessa. On varmistettava, että henkilöt, jotka tulevat Eurooppaan jäädäkseen, pääsevät täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä.

Uusi komissaari Dimitris Avramopoulos korosti ensimmäisessä Euroopan Maahanmuuttofoorumin (European Migration Forum) puheessaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ja pakolaisten uudelleensijoittamisohjelman tärkeyttä. Tähän mennessä jäsenmaat ovat tarjonneet syyrialaisille pakolaisille kaikkiaan 36 000 sijoituspaikkaa, joka on suurin määrä, mitä EU:n historiassa on koskaan saatu tällä rintamalla aikaan.

Hyvät kuulijat,

Tilastokeskus on arvioinut ulkomaan kansalaisten määrän kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin puoleen miljoonaan. Maahanmuutolla on merkitystä – erityisesti työvoiman tarjonnan ja tulevien vuosikymmenien huoltosuhteen kannalta. Suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta ja tarvitsemme aktiivista, suunnitelmallista ja kohdennettua työperusteista maahanmuuttoa tukemaan työmarkkinoiden toimivuutta ja talouden kasvua.

Maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja. On tärkeää huolehtia, että Suomessa jo asuvat voivat hyödyntää osaamistaan yhteiskunnan rakentamisessa. Etenkin nuorten maahanmuuttajien työllisyys on merkittävä tulevaisuuden kysymys.

Maahanmuuttoasioiden toimintaympäristö on haastava ja mielenkiintoinen. Toimintaan heijastuvat monet ennalta arvaamattomat asiat, muutokset naapurimaissa ja EU-tasolla, kansainväliset konfliktit. Maahanmuuttopolitiikalla tavoitellaan varautumista muutoksiin, maahanmuuton hallittavuutta ja ennakointia, tehokkaita menettelyjä ja parempaa oikeusturvaa.

Maahanmuuttohallinnolle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti maahanmuuttopolitiikalla edistetään kansainvälistä kilpailukykyämme sekä tuetaan suvaitsevan, turvallisen ja monimuotoisen Suomen rakentamista. Kun maahanmuutto pysyy hallittuna ja maahanmuuttajille annetaan riittävät madollisuudet kotoutua, edesautetaan myös sitä, että suurin osa suomalaisista hyväksyy maahanmuuton.

Hyvät ’migriläiset’ – tahdon onnitella virastoa ja sen nykyisiä ja jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Teidän ansiostanne Maahanmuuttovirasto on luotettu asiantuntija ja yhteistyökumppani, joka toteuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa maahanmuutosta kansalaisuuteen. Lisäksi se on – Migrin strategian sanoja mukaillen – osaava ja tehokas palveluosaaja, joka tarjoaa asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua asiakkaille – niin hakijoille, viranomaisille, yhteistyökumppaneille, medialle kuin sisäisillekin asiakkaille.

Maahanmuutosta tarvitaan kokonaisvaltaista keskustelua. Medialla on tärkeä rooli keskustelussa ja objektiivisen tiedon levittämisessä. Julkinen keskustelu tarvitsee tuekseen ajankohtaista, tutkittua, erilaisista näkökulmista ilmiöitä tarkastelevaa tietoa. Seuraavissa median ja tutkijoiden edustajien puheenvuoroissa kuulemme erilaisia näkökulmia maahanmuuttoon.

Arvoisat kutsuvieraat, toivotan teille kaikille oikein hyvää ja antoisaa juhlaseminaaria.

Taloudessa tärkeintä on suunta

 

 

Suomen talous on viimeiset kuusi vuotta kituutellut taantumassa. Työttömyys kasvaa vuosi vuodelta, investoinnit ovat jäässä ja ostovoima heikkenee. Yritykset eivät huonojen näkymien vuoksi uskalla investoida ja palkata uusia työntekijöitä. Kansalaiset jättävät suurimmat hankinnat kauppoihin ja pienentävät päivittäishankintojaan. Olemme keskellä negatiivista kierrettä.

Pitkäjaksoinen julkisen talouden alijäämä ja kestävyysvaje eivät enää mahdollista lisää velkaelvytystä. Seuraavalla vaalikaudella meidän tulee kaikin keinoin tasapainottaa talouttamme. Samalla on pidettävä kiinni erittäin maltillisista palkkaratkaisuista, jotta saamme parannettua kilpailukykyämme. Julkisen talouden säästöpaineet tulevat omalta osaltaan yhä syventämään kansantalouden negatiivista kehitystä. Siitä huolimatta sopeutus on välttämätöntä.

On kuitenkin keinoja, joilla pystytään tasapainottamaan taloutta, lisäämään tuottavuutta ja luomaan positiivista virettä talouteen. Julkiset menosopeutukset tulee tehdä ensisijaisesti rakenteellisten uudistusten kautta. Palveluiden tuottamista tulee tehostaa, turhia hallinnollisia rakenteita tulee purkaa ja haitallista sääntelyä vähentää. Samalla on helpotettava yrittäjyyttä ja parannettava työttömien mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhyitäkin työpätkiä.

Julkisen talouden tasapainottamisessa avainasemassa on sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällä vaalikaudella epäonnistunut sote-uudistus pitää saattaa maaliin alkavan vaalikauden alkutaipaleella. Tärkeintä on, että painopistettä saadaan siirrettyä kalliista erityissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Näin saadaan hoitojonot ja ihmisten sairausajat lyhyemmiksi. 

Samalla periaatteella tulee uudistaa kaikkia julkisia palveluita, keventää hallintoa, lisätä suorittavan tason henkilöstöä ja nopeuttaa käsittelyaikoja. Ilman tehokkaita uudistuksia olemme vaarassa jumittua negatiiviseen kierteeseen. Oikeilla ratkaisuilla pystymme katkaisemaan kierteen ja luomaan pohjaa uudelle nousulle.

 

Päivi Räsänen

sisäministeri

 

Juustohöylää vai rakenneuudistuksia?

 

Suomen talous täytyy saada tasapainoon. Tästä kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä, mutta keinojen suhteen mielipide-erot tulevat näkyviin. Kevään eduskuntavaaleissa kansalaiset valitsevat, millä ratkaisuilla seuraava hallitus tasapainottaa taloutta.

Juustohöylätekniikka on tullut tiensä päähän, koska siinä raja tulee hyvin nopeasti vastaan. Höylätyt kulut hiipivät vaivihkaa takaisin budjetteihin, eikä kestäviä säästöjä synny. Vaadittavien sopeutustoimien mittaluokka on nyt niin suuri, että ne voidaan saavuttaa vain rakenteellisten uudistusten kautta.

Rakenneuudistukset ovat talouden tasapainottamisen olennaisin osa, jotta säästöt saavutetaan palveluita huonontamatta. Meillä on näyttöä sisäministeriöstä siitä, että hankalat mutta tarpeelliset uudistukset voidaan viedä läpi. Hallintoa karsimalla olemme voineet turvata resurssit varsinaisessa suorittavassa työssä niin poliisissa kuin hätäkeskuksessa.

Hallitusta on moitittu saamattomuudesta, kun muun muassa kunta- ja sote-uudistus eivät edenneet suunnitellulla tavalla. Sen sijaan kaikki sisäministeriön suunnitellut lainsäädäntöhankkeet saatiin ajoissa valmiiksi ja läpi eduskunnasta. Toteutimme vaikeat rakenneuudistukset koko hallinnonalalla hyvissä ajoin. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta uudistuksesta voin mainita maahanmuuttohallinnon lupakäsittelyn nopeuttamisen, jonka myötä turvapaikanhakijoiden vastaanottomenot vähenivät peräti 20%. Turvapaikkahakemusten käsittelyaika on lyhentynyt 93 vuorokaudella eli 35 %. Saimme aikaan sekä säästöjä että parempaa palvelua, kun odotusajat lyhenivät.

Näyttääkin siltä, että nimenomaan hallituksen pienimmät puolueet ovat tällä kaudella saaneet eniten aikaan. Pienempiä puolueita tarvitaan etenkin vaikeiden päätösten tekemisessä, koska niillä on vähemmän sidoksia, jotka vaikeuttavat uudistusten tekemistä tai jopa estävät ne. Tulevassa hallituksessa KD voisi hyvin ottaa vetovastuulleen sote-uudistuksen läpiviemisen, jotta se saataisiin tehtyä.