Ajankohtaista

RSS

Terrorismia torjutaan usealla rintamalla

 

Keskustelu Syyriaan ja Irakiin lähtevistä taistelijoista on käynyt syksyn aikana vilkkaana. Suomesta on poliisin tietojen mukaan lähtenyt tähän mennessä yli 40 henkilöä Syyrian ja Irakin taistelualueille. Kaikkiaan Euroopasta on arvioitu lähteneen taistelualueille joitakin tuhansia henkilöitä, lähinnä nuoria miehiä, eri syistä. Koska lähtemisen motiivit vaihtelevat, työtä tarvitaan monella rintamalla.

Terrorismin torjunnan näkökulmasta asiassa on kaksi puolta. Taistelijaksi lähtemiseen johtava radikalisoituminen on pyrittävä estämään, ja taistelualueelta Suomeen palaavien tilanne on selvitettävä. Radikalisoitumisen estämiseksi on käytettävä tasapainoisesti sekä lainsäädännöllisiä keinoja että rikosoikeudellisia prosesseja. Suojelupoliisilla on asiassa tärkeä rooli.

Terroristijärjestöt käyttävät sosiaalista mediaa hyväkseen

Sosiaalinen media ja internet ovat keskeisiä kanavia terroristijärjestöjen propagandan levittämisessä ja rekrytointitoimissa. Pidän tilannetta huolestuttavana, koska viranomaisten mahdollisuudet puuttua asiaan ovat rajalliset.

EU-tasolla asiaan pyritään puuttumaan yhteistyöllä. Hollannin aloitteesta joukko EU-maita, Suomi mukaan lukien, pyrkivät nyt entistä paremmin löytämään yhteisiä keinoja torjua netin laitonta käyttöä terroristisessa tarkoituksessa. Keskeisiä keinoja ovat tiedon jakaminen hyvistä käytännöistä, sekä mahdollisista yhteisistä lainsäädännöllisistä toimista sopiminen.

Laittoman taistelijan taistelualueella tekemä rikos on rikos myös Suomessa

Niiden taistelualueelta palaavien kohdalla, joita on syytä epäillä rikoksesta taistelualueella, on käynnistettävä esitutkinta. Kansainvälisissä sopimuksissa on määritelty laittomat taistelijat, joita ovat muun muassa palkkasotilaat ja selkeään sotilasjoukkoon kuulumattomat terroristit. Tällaisten henkilöiden taistelualueella tekemät väkivallanteot ovat Suomen lain mukaan rikoksia riippumatta siitä, missä rikokset on tehty. Esitutkinnassa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita.

Terrorismia koskevat säännökset perustuvat kansainvälisiin velvoitteisiin. Suomen lain mukaan on rikos valmistella terrorismirikosta, johtaa terroristiryhmää, edistää terroristiryhmän toimintaa, kouluttaa ja värvätä terrorismirikokseen, sekä rahoittaa terroristijärjestöä. Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä, jossa kriminalisoitaisiin terrorismiin kouluttautuminen.

YK antoi muutama viikko sitten päätöslauselman terrorismin torjumisesta. Päätöslauselma edellyttää, että jäsenmaat kieltävät myös matkustamisen terroritekojen tekemiseksi, valmistelemiseksi tai terroristikoulutuksen antamiseksi tai saamiseksi. Tältä osin myös Suomessa saattaa olla tarve laajentaa kriminalisoinnin alaa terrorismiin liittyvässä lainsäädännössä entisestään. Oikeusministeriö ja sisäministeriö selvittävät parhaillaan YK:n päätöslauselman vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön.

Matkustajarekisterien tiedot myös poliisin käyttöön

Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys, jolla poliisille annettaisiin oikeus hyödyntää matkustajarekisterien tietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. Tämä olisi merkittävä muutos, joka parantaisi poliisin mahdollisuuksia tunnistaa taistelualueelle lähteviä ja sieltä palaavia.

Vastaavan järjestelmän käyttöönotto on saatava vihdoin etenemään myös EU-tasolla. Kyse on niin sanotusta PNR-direktiivistä, jonka tarkoituksena on lentoyhtiöiden keräämien matkustajarekisteritietojen saattamisesta lainvalvontaviranomaisten käyttöön terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Oikeusvaltion periaatteet pätevät terrorismin torjunnassa

Terrorismin vastaista työtä tehdään usealla rintamalla muun muassa ministereiden, virkamiesten ja lainvalvontaviranomaisten toimesta. Työ on jatkuvaa, eikä ongelmaan ole näkyvissä helppoa ratkaisua. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu, sillä terroristijärjestöt eivät toiminnassaan ja rekrytoinnissaan katso valtioiden rajoja.

Terrorismin tavoitteena on kontrolloida yhteiskuntaa pelon avulla. Meidän tavoitteenamme on taata ihmisten turvallisuus ja yhteiskuntarauha torjumalla terrorismia tehokkaasti oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Humanitaarisen maahanmuuton voimavarat suunnattava oikein

 

Pakolaisavun hiljattaisessa kannanotossa pelätään ilman laillista lupaa maassamme oleskelevien ulkomaalaisten lisääntyvän voimakkaasti, kun vapaaehtoisen paluun hankkeeseen liittyvät lakimuutokset tulevat voimaan. Vapaaehtoisen paluun kannusteet tukevat paluuta, ja siksi on epätodennäköistä että lakien voimaantulo merkittävästi lisää laitonta oleskelua. Valtioneuvosto ryhtyy kuitenkin tarvittaviin lainsäädännöllisiin tai muihin toimiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli laittomasti maassa oleskelevien määrä esityksen toteutumisen myötä merkittävästi kasvaa.

Humanitaarisen maahanmuuton voimavarat tulee osoittaa heille, jotka ovat avun ja turvan tarpeessa, esimerkiksi vahvistamalla kiintiöpakolaisjärjestelmää, sen sijaan että asutamme vastaanottokeskuksiin henkilöitä, jotka voivat turvallisesti palata kotimaahansa.

Viime vuonna korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, että voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan henkilöille, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, on annettava tilapäinen oleskelulupa. Tilapäisestä oleskeluluvasta seuraa parin vuoden päästä käytännössä jatkuva oleskelulupa, joka johtaa pysyvään oleskeluun. Maasta poistamispäätöksen saanut henkilö, jolla ei ole lakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa perustetta jäädä Suomeen, voi käytännössä itse tehdä päätöksen maahan jäämisestään, mikäli hän tulee tietystä maasta ja vastustaa paluutaan kotimaahansa, esimerkiksi kieltäytymällä ottamasta vastaan matkustusasiakirjoja tai pyytämästä niitä oman maansa edustustosta. Tämän seurauksena hän on myös oikeutettu vastaanottokeskuspalveluihin. Kyse on siis henkilöstä, jonka kohdalla on todettu, että turvapaikan tarvetta ei ole, hänen paluunsa kotimaahan olisi turvallista ja paluu olisi järjestettävissä.

On merkkejä siitä, että ulkomaalaislain porsaanreiästä on muodostumassa ei-toivottu vetotekijä maahamme. Päätöksen jälkeen myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien määrä on kymmenkertaistunut. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa on tällainen järjestelmä. Vapaan liikkuvuuden Schengen alueella Suomella on myös erityinen vastuu siitä, että pystymme poistamaan maastamme esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneen, yleistä järjestystä vaarantavan henkilön.

Pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen eivätkä lähde omaehtoisesti maasta, poistetaan maasta. Ongelmana on 4-5 maata, jotka eivät suostu ottamaan vastaan henkilöitä, jotka eivät itse tee yhteistyötä palaamisekseen. Ongelmallisten maiden kanssa on pyritty neuvottelemaan yhteistyöstä palautusten toteuttamiseksi.

Tilanne on ongelmallinen myös kansainvälistä suojelua hakevien, eri maista tulevien henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun jostain maasta tuleva samassa asemassa oleva saa jäädä ja toisesta ei. Viranomaisen suorittama perusteellinen turvapaikkatutkinta on turhaa, mikäli henkilö voi lopulta itse päättää, jääkö hän maahan ja vastaanottopalvelujen piiriin.

Vapaaehtoisen paluun lakihankkeeseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan tilapäistä oleskelulupaa ei myönnettäisi, jos henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus palata kotimaahansa. Myös oikeus vastaanottokeskuspalveluihin lakkaisi. Tilapäinen oleskelulupa myönnettäisiin kuitenkin edelleen, mikäli paluu ei olisi itsestä riippumattomista syistä mahdollista. Henkilöltä edellytettäisiin myötävaikuttamista palauttamiseensa.

 

Päivi Räsänen

 

 

 

 

Humalajuominen tulee kalliiksi

 

Alkoholin kulutus tulee suomalaisille kalliiksi. Tämä ei johdu alkoholiveron korottamisesta ja sen myötä korottuneesta pullon hinnasta. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa suomalaisille vuosittain 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset, jotka koituvat myös niiden maksettaviksi, jotka eivät itse käytä alkoholia. Kustannuksista yli kolmannes aiheutuu järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Jos alkoholihaittoja ei olisi, tuhansien poliisien, tuomarien ja terveydenhuollon ammattilaisten työpanos voitaisiin suunnata muualle. Alkoholin aiheuttamat kokonaiskustannukset nousevat viiteen tai jopa kuuteen miljardiin euroon vuodessa kun huomioidaan alkoholisairauksien ja -tapaturmien vuoksi aiheutuvat terveydenhoitokulut, tuotannonmenetys ja menetetyt työvuodet. Liiallinen alkoholinkäyttö on suomalaisten työikäisten tavallisin kuolinsyy ja merkittävin tekijä työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. Alkoholin kulutusta vähentämällä voitaisiin siis sekä parantaa suomalaisten elämänlaatua että saavuttaa merkittäviä säästöjä ilman palveluiden heikentämistä.

Alkoholinkulutusta voidaan vähentää lainsäädännön keinoin korottamalla hintaa verotuksen kautta, rajoittamalla saatavuutta, säätelemällä aukioloaikoja sekä rajoittamalla mainontaa. Kaikkia näitä keinoja tarvitaan alkoholihaittojen hillitsemiseen ja julkisia palveluita vaivaavien resurssiongelmien ratkaisuun. Niitä kuitenkin usein kritisoidaan siksi, että niiden myötä suomalaiset vain siirtyvät hakemaan juomansa Virosta. Juominen siis jatkuu samaan malliin, mutta verohyöty jää saamatta.

Tämä huoli on toisaalta perusteltu. Keinot hillitä Viroon suuntautuvaa viinarallia ovat rajalliset, koska valmisteverotuslain mukaan matkustaja saa tuoda toisesta EU-maasta verovapaasti alkoholia omaan käyttöönsä ja itse kuljettaen rajoittamattomasti. Tullilla on kuitenkin muita tehokkaaksi osoittautuneita keinoja vähentää alkoholin matkustajatuontia.

Matkustajien ulkomailta tuoman alkoholin määrä on laskenut ensimmäistä kertaa vuosiin Tullin otettua heinäkuun alussa käyttöön matkustajatuonnin oman käytön ohjerajat. Ohjetasot ovat olleet voimassa EU:ssa jo vuodesta 1993. Ohjetasot eivät ole varsinaisia rajoituksia, mutta ohjerajat ylittävän määrän käytöstä matkustajan tulee tehdä selvitys. Jo tämä selvitysvelvollisuus on Tullin mukaan vähentänyt alkoholin tuontia.

Lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana Tulli valvoo matkustajatuontia tehostetusti yhdistettynä Omaan käyttöön! –verkkokampanjaan, jonka avulla matkustajille selkeytetään, missä laillisen alkoholin matkustajatuonnin rajat kulkevat. Kampanja toteutetaan valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vetämänä yhteistyössä Tullin, Poliisin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja oikeusministeriön kanssa.

Alkoholilainsäädäntö ja matkustajatuonnin valvominen ovat nopeita keinoja vaikuttaa alkoholin käyttöön. Asenteiden muuttaminen on niitäkin tärkeämpää, mutta se tapahtuu hitaasti ja on vaikeinta ja hitainta siellä, missä alkoholista aiheutuu eniten ongelmia.

Päivi Räsänen

sisäministeri (kd)

Kolumni julkaistu Ilkassa.

Tiedote: Räsänen: Sari Essayahin ehdokkuus mahdollistaa kaksi paikkaa KD:lle Savo-Karjalassa

Tiedote 10.10.2014

 Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen: Sari Essayahin ehdokkuus mahdollistaa kaksi paikkaa KD:lle Savo-Karjalassa

 

- Olen erittäin iloinen kansanedustajana, europarlamentaarikkona, puoluesihteerinä ja presidentinvaaliehdokkaana pätevöityneen Sari Essayahin ratkaisusta lähteä ehdolle kevään 2014 eduskuntavaaleissa.

Asetelma Savo-Karjalassa on Räsäsen mukaan Essayahin päätöksen jälkeen sellainen, että Kristillisdemokraateilla on mahdollisuus saada alueelta onnistuneella kampanjalla kaksi edustajaa.

- Sari Essayahin päätös lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi tuo lisäintoa koko kristillisdemokraattisen puolueen hyvin käynnistyneeseen vaalityöhön, toteaa puheenjohtaja, ministeri Räsänen.

 

Lisätietoa:

 Puoluesihteeri Asmo Maanselkä

044 511  2236

 

 

TIEDOTE: Palestiinan valtion tunnustaminen ei edistä rauhan saavuttamista

 Tiedote

julkaisuvapaa
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.)
7.10.2014

Räsänen: Palestiinan valtion tunnustaminen ei edistä rauhan saavuttamista

KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen pitää Ruotsin uuden hallituksen tuoretta linjausta Palestiinan valtion tunnustamisesta harkitsemattomana. Palestiinan yksipuolinen tunnustaminen ei auta ratkaisemaan Lähi-idän kriisiä, vaan voi jopa pahentaa sitä.

– Rauha voidaan saavuttaa vain ja ainoastaan neuvotteluteitse, toteaa Räsänen.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja antoi maanantaina lausunnon tiedotusvälineille, jonka mukaan pohjoismaat linjaisivat yhteisen kannan Palestiinan tunnustamisen suhteen. Räsäsen mukaan on hyvä käydä keskusteluja Lähi-idän tilanteesta muiden pohjoismaiden ja myös muiden EU-maiden kanssa, mutta Suomen tulisi näissä neuvotteluissa pyrkiä nimenomaan edistämään neuvotteluratkaisua.

– Suomen tulee pidättäytyä tukemasta palestiinalaisten yksipuolista itsenäisyysjulistusta. Sen sijaan meidän tulee kannustaa osapuolia neuvottelupöytään ja pidättäytymään väkivallasta.

Kansainvälisen yhteisön pitää Räsäsen mukaan ottaa tosissaan Israelin oikeutetut turvallisuusvaatimukset. Hamasin kesällä aloittama rakettisota ja hyökkäykset Israeliin todistavat, että alueluovutukset ilman rauhansopimusta eivät toimi.

– EU:n ja Yhdysvaltojen terroristijärjestöksi luokittelema Hamas kuuluu tälläkin hetkellä palestiinalaisten yhtenäishallitukseen. Hamas ei ole luopunut väkivallasta tai tavoitteestaan tuhota Israelin valtio, muistuttaa Räsänen.

Lisätietoja: Erityisavustaja Markus Kalmi, puh. 050 456 2760

 

 

Why prevent? Finnish national seminar on violent extremism

Why prevent? Finnish national seminar on violent extremism

Säätytalo 25.9.2014

Päivi Räsänen, Minister of the Interior

 

Honorable guests, dear participants,

Our society used to be simpler. ”Falling out” was easier to identifiy. Alcohol, drugs, economical problems and crime were linked to people who had fallen out of society. Our interventions were clear. The police and the courts answered to crime. Health care and social services dealt with poverty and substance abuse. Now people fall out in so many ways that authorities and society have a hard time keeping up.

When the school shootings of Kauhajoki and Jokela happened in Finland, the search and need for answers was great. Why had this happened? How could it happen? In the following investigations we were good at answering these questions. Mental health issues, school bullying, violent video games and loneliness were all mentioned as reasons for why these young men had done the unthinkable. Only recently after the tragic events of Utöya and Oslo, the public discussion has recognized the ideological parts and extremist online communities related to these acts.

It is hard for the common man to understand the temptation of anti-society groups that hate humanity itself. They seem to work very similarly to other extremist groups, however. Being part of the group brings meaning and purpose to life and in the most tragic cases, also death. Even though the Finnish school shooters’ ideology did not ntend to change society in the same way as traditional terrorists’, they did. Events like these always create fear. Fear gives rise to proposals for extreme measures. After the school shootings, many called for metal detectors at all schools. Ultimately, the measures taken focused on prevention and school communities’ own capabilities to maintain a safe and secure learning environment.

When speaking of violent extremism, we often mention names of people who commit these horrible acts. We separate ourselves from them and see them as ”evil”. Victims of extremism are often mentioned only as numbers. We cannot forget that victims of this form of violence are people’s brothers, sisters, mothers, fathers and friends. When someone is targeted by violence for what they are, not who they are, this creates fear in others and they are also victimized. ”Can I live here freely without being attacked? Who can I talk to? Can my children go to school safely?” The act of violence becomes an attack on the freedom of this society.

Dear guests,

In face of new challenges, old ones are also present. They may take their old form, which we recognize, but they also change and evolve as society changes and evolves. Hatred and extreme ideologies are good at adapting to fit the needs of the silently dissatisfied. Dissatisfaction and uncertain futures makes the most fruitful breeding grounds for violent extremism. The threat of right-wing extremism never died after the Second World War, but it changed and adapted to society. It has recently fueled itself with claims about immigration from outside Europe, social injustice and threats to our culture. Many parts of the old rhetoric also still exist. Anti-Semitism, for example, is not a thing of the past, but is alive and well in Europe. We are also seeing signs of extremist groups changing their rhetoric to seem more sincere. They denounce hatred and violence in public to gain support and then embrace these values behind closed doors.

The conflict in Syria has taught us how complicated violent extremism can be. Extremist groups fighting in unstable regions is not a new thing. These conflicts have also always attracted people from other countries. What is new to us is the number and type of people the conflict appeals to. European and domestic experiences show that there are many people traveling who we never thought would be taking up arms. Very young people as well as women and whole families with no history of extremism are travelling to participate in fighting. We have heard reports of European-born young Muslims having traveled and being forced into staying against their will and forced into committing serious crimes.

Foreign fighters in Syria is not one phenomenon with one single solution. People travel with different backgrounds and different motives. They also stay or return for different reasons. This is very challenging for our society. When are we dealing with dangerous, ideologically-motivated criminals who can try to harm our society after their return? When are we dealing with misguided youth who watched the wrong Youtube video at the wrong time? A broad approach is necessary.

The measures to counter violent extremism have to be adequate. Currently, the Ministry of Interior along with other ministries are looking at what can be changed in our legislation for authorities to have necessary tools. It is highly important that these measures are effective and well-balanced. Still, it is evident, that there are no such acceptable legal measures that could by themselves fully remove these challenges. Prevention is and will always be needed. We have to find a good balance of preventive, administrative and criminal procedures that work well together. People in our society must be able to live their lives without fear of violence but also without fear of the government.

Dear participants,

I have spoken some words that came to mind as answers to the question ”Why prevent?” I look forward to the discussions and presentations on this topic throughout the day. There is perhaps an even more important and more difficult question, though. This is ”How prevent?” Cooperation and a broad understanding are key. The latter is another big reason for why we are here today. We are facing issues that involve all of us – not only authorities or certain communities. By sharing and combining not only our understanding, but also our professional skills and possibilities, we are in a much better position to answer these issues.

I warmly welcome all participants here today. I wish you all a very fruitful seminar and that we all leave with takeaways that strengthen our understanding and capacity in preventing violent extremism.

Thank you.

Ministeri Räsänen: ”Vanhuspalveluiden laatu on kipukohta”

Tiedote 1.10.2014

Julkaisuvapaa klo 14.00

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) Nurmossa:

Vanhuspalveluiden laatu on kipukohta

 

- Vanhuspalveluiden laatu on yksi nyky-Suomen kipukohtia. Vaikka edelleen on parantamisen varaa, iloitsen siitä, että saimme aikaan viime vuonna voimaan tulleen vanhuspalvelulain, sanoo sisäministeri Räsänen Nurmossa.

– Tein jo seitsemän vuotta sitten kansanedustajana ikääntyneiden palveluista lakialoitteen, jossa esitin tällaista lakia. Hoidon tarpeessa olevilla vanhuksilla tulee olla varmuus siitä, että hoidon tai palvelun tarpeen toteamisen jälkeen myös saavat tarvitsemaansa apua esimerkiksi kotipalveluina, kotisairaanhoitona, palvelutalossa, dementia- tai muussa ryhmäkodissa tai pitkäaikaislaitoksessa.

Ministeri Räsänen muistuttaa myös, että tänään vietetään YK:n kansainvälistä vanhusten päivä. Suomi on pysynyt vanhusten hyvinvoinnissa HelpAge Internationalin globaalissa vertailussa viime vuoden tapaan sijalla 15. Muut Pohjoismaat ovat kuitenkin selvästi ohittaneet sen.

– Tämän hallituksen esityksestä uudessa laissa turvataan ikäihmisten oikeus tarpeen mukaisiin palveluihin, ei ainoastaan oikeutta palvelutarpeen arviointiin kuten tähän asti. Ensimmäistä kertaa myös kotiin annettaviin palveluihin päätettiin laatia suositukset. Kristillisdemokraattien aloitteesta ja vaatimuksesta laissa on nyt toteutumassa ikääntyneiden avioparien oikeus asua yhdessä riippumatta eroista heidän hoivan tarpeessaan.

Ministeri Räsänen kommentoi myös hallituksen rakennepäätökseen sisältyvää ikäihmisten laitospaikkojen määrän vähentämistä:

– Kun laitospaikkoja vähennetään, tulee huolehtia, että ketään ei jätetä heitteille. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan laitoshoitona edelleen, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Päätöksen valmistelussa pidin keskeisenä sitä, että laitoshoitoa voidaan vähentää vain lisäämällä samanaikaisesti hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja, kotipalvelua ja omaishoidon tukea ja perhehoitoa.

Ministeri Räsänen korosti, että viime kädessä arvot ratkaisevat, kuinka tärkeinä pidämme ikäihmisten hyvää hoivaa:

– Ne ihmiset, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia muiden huolenpidosta, voivat pelkällä avuttomuudellaan nostaa yhteisöstämme esiin sellaiset arvot, jotka lopulta ovat menestyksemme kannalta avaintekijöitä. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisen rakkauden, ihmisarvon kunnioituksen ja keskinäisen huolenpidon varaan, kestää vaikeinakin aikoina, Räsänen toteaa.

Ministeri Räsänen puhui tänään Kristillisen eläkeliiton Pohjanmaan piirin syyskokouksessa klo 14.00.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Sonja Falk p. 050 530 4137, sonja.falk@intermin.fi

Erityisavustaja Soili Haverinen p. 050 456 0982, soili.haverinen@intermin.fi

Lapset ja nuoret ovat kansakuntamme tärkein pääoma

 

Lapsiasiavaltuutettu on arvioinut julkaisussaan Eriarvoistuva lapsuus (2014:3) Suomen nuorison hyvinvointia laajan tilastoaineiston avulla. Hyvinvointi on määritelty perustuen YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Kansainvälisesti vertaillen Suomen lasten hyvinvoinnin vahvuuksiksi nousevat materiaalinen elintaso, pienten lasten terveys sekä oppimistulokset.

Tilastojen valossa enemmistö lapsista ja nuorista voi hyvin. Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä ja yhä useampi yläkoululainen kertoo pitävänsä koulusta. V. 2012 pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten

määrä laski ensimmäisen kerran alle 10 % sitten vuoden 2000. Positiivista on myös se, että nuorten humalajuominen on viime vuosina vähentynyt. Julkaisun mukaan hyvinvointi Suomessa kuitenkin eriarvoistuu. Enemmistö nuorista voi hyvin, mutta pienellä osalla ongelmat helposti kärjistyvät. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Suomessa alle 18-vuotiaiden poikien itsemurhaluvut ovat OECD-maiden korkeimpia. Hätkähdyttävää on, että yläkouluikäisistä ja vanhemmista tytöistä jopa 20–30 % kertoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Julkaisussa todetaan, että perheille suunnatuissa palveluissa ei ole kyetty vastaamaan ajoissa perheiden pahoinvointiin. Hallituksen rakenneuudistuksen keskeinen tavoite onkin juuri peruspalvelujen vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Eri päätösten lapsivaikutukset tulisi osata arvioida ennakkoon nykyistä paremmin. Ensisijaisesti lasten hyvinvointia eivät ratkaise kuitenkaan palvelut, vaan pysyvät ihmissuhteet. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat kansakuntamme tärkein pääoma.

Päivi Räsänen

julkaistu kolumnina KD-lehdessä 25.9.2014

 

Välikysymys moittii rakenneuudistuksia

 

Hallitus on ensimmäistä kertaa virkamiesmuistiin saanut vastattavakseen välikysymyksen sisäisestä turvallisuudesta. Perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström vaati budjettiriihen jälkeen hallitukselta rakenneuudistuksia ja vain viikko myöhemmin samainen eduskuntaryhmä moittii välikysymyksessään juuri kaikkein onnistuneimpia rakenneuudistuksia. Pitää muistaa, millaisista synnytyskivuista rakenneuudistukset ovat muilla hallinnonaloilla kärsineet.

Välikysymyksen ajankohtaa on syytä ihmetellä. Huolimatta siitä, että tällä kaudella hallitus on jo päättänyt seitsemän miljardin euron sopeutustoimista valtiontalouteen, poliisien määrä on pidetty vakaalla 7500 poliisin tasolla ja poliisin määrärahoihin tulee ensi vuodelle jopa hienoinen korotus.

Poliisin toiminnalliset tunnusluvut osoittavat, että rakenneuudistus etenee asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, korkea operatiivisen poliisitoiminnan taso turvaten. Toimipisteverkko on säilytetty kattavana ja hälytyspartioita on sijoitettu myös harvaan asutetuille alueille.

Välikysymyksen maalaamat uhkakuvat poliisikadosta eivät saa tukea tilastoista. Poliisin vasteajat ovat jopa lyhentyneet pienemmillä paikkakunnilla. Liikennevalvonta on tehostunut.

Välikysymyksessä moitittu suomalainen hätäkeskustoiminta on palkittu viime ja tänä vuonna Euroopan parhaana järjestelmänä. Hätäkeskusuudistuksen myötä hätäilmoitusten vastausajat ovat lyhentyneet niin, että 95 % hätäpuheluista vastataan alle 10 sekunnissa.  Ennen uudistusta vastaava luku oli 77 %

Kaikki indikaattorit kertovat sisäisen turvallisuuden säilyneen vakaalla, hyvällä tasolla. Vastuullista politiikkaa on se, ettei kansalaisten turvallisuudentunnetta horjuteta totuudenvastaisilla väittämillä.

Kolumni julkaistu Kd-lehdessä  11.9.2014.

 

TIEDOTE:Räsänen budjettisovusta:Poliisirahoihin 6,5 miljoonaa lisää ensi vuonna

TIEDOTE 28.8.2014

KD:n puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen budjettisovusta:

”Poliisirahoihin 6,5 miljoonaa lisää ensi vuonna”

– Olen erityisen tyytyväinen siihen, että hallituskumppanimme ymmärsivät poliisitoimen vaikean tilanteen. Vältyimme poliisissa uusilta toimintamenosäästöiltä ja saimme sen sijaan ensi vuodelle kehyspäätökseen nähden 6,5 miljoonan euron lisäyksen, eli poliisin määrärahoihin ei tule mitään leikkauksia ensi vuodelle, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen saavutetusta budjettisovusta.

– Turvallisuuden takaaminen on valtion ydintehtävä. Myös taloudellisesti vaikeina aikoina valtiovallan on pidettävä huolta kansalaisten turvallisuudesta, Räsänen muistuttaa.

Ministeri Räsäsen mukaan budjetissa päästiin erittäin hyvään lopputulokseen Kristillisdemokraateille tärkeissä asioissa. Taloutta tasapainottavat toimet ovat ensi vuoden budjettia vahvasti leimaava piirre.

– On tärkeää, että olemme haastavista ajoista huolimatta kääntämässä valtion velkaantumiskehitystä laskuun. Uutta velkaa joudumme edelleen ottamaan, mutta kolme miljardia vähemmän kuin tänä vuonna.

Budjettiratkaisussa panostetaan osaamiseen, innovaatioihin sekä elinkeinoelämää elvyttäviin liikenne- ja rakennushankkeisiin.

– Sopeutustoimien ohella on tärkeä huolehtia siitä, ettemme vie tulevaisuuden kasvulta eväitä.  Yrittäjien ja myös monien kotitalouksien kannalta myönteinen uutinen on se, että uusista kiristyksistä polttoaineverotukseen luovuttiin, Räsänen kertoo.

Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan

Ensi vuonna perheitä tuetaan verotuksellisin keinoin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen, kun käyttöön otetaan verotuksen lapsivähennyksen. Vähennykseen tulee KD:n esittämä lapsikohtaisuus sekä itse vähennykseen että tulorajoihin aina neljänteen lapseen saakka helpotuksena monilapsisille perheille.

– Maassamme syntyy edelleen liian vähän lapsia, nuoret ikäluokat ovat hyvin pieniä suhteessa eläköityviin ja siksi perheiden tukeminen on äärimmäisen tärkeää yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Yhteiskunnan todellinen kasvu tapahtuu perheissä, ministeri Räsänen sanoo.

Lasten syrjäytymisen ehkäisyyn osoitetaan yhteensä 37 miljoonaa euroa lisää, muun muassa erityisopetukseen, perusopetukseen ja etsivään nuorisotyöhön. Summasta 15 miljoonaa ohjataan nuorisotakuun vahvistamiseen niin, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori velvoitetaan jatkamaan joko toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen tai vastaavaan.

– On tärkeää on, että estämme nuoria ajautumasta koulupudokkaiksi. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen on juuri sitä tulevaisuuspolitiikkaa, jonka puolesta olemme tässäkin budjettiriihessä taistelleet.

Eläkeläisten verotus kevenee ja sosiaalihuoltolaki etenee

Eläkeläisten taloudellinen tilanne helpottuu eläketulovähennyksen kasvattamisen kautta. Toimenpiteen myötä verotus kevenee pienemmissä eläkkeissä. Tämä lisää osaltaan ostovoimaa kotimarkkinoilla.  Yhteiskuntamme heikompiosaisten asemaa parantaa myös se, että hallitus on tässä riihessä sitoutunut sosiaalihuoltolain toteuttamiseen.

– Lain keskeinen tavoite on lisätä ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja. Odotan, että nämä panostukset ovat paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kannattavia, kun palvelujen painopiste siirtyy raskaammista, kalliimmista erikoispalveluista kevyempiin, oikea-aikaisiin palveluihin, Räsänen toteaa.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Niklas Andersson, p. 050 559 7156

Erityisavustaja Sonja Falk, p. 050 5304137