Ajankohtaista

RSS

Jumalan pilkkaaminen ei edistäisi perusoikeuksien toteutumista

 

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on ehdottanut, että Jumalan pilkkaamisen kieltävä kohta tulisi poistaa uskonrauhan suojelemista koskevasta rikoslain pykälästä. Pariisin terrori-isku uskonnollisia pilakuvia julkaisevaan ranskalaisen Charlie Hebdo-lehden toimitukseen antoi Niinistölle kimmokkeen kysyä, tulisiko uskontojen pyhinä pitämien asioiden pilkkaamisen olla nykyistä sallitumpaa myös Suomessa.

Usein Jumalan pilkan kieltävää lakia vastustetaan sillä perusteella, että Jumala ei tarvitse lain suojaa, koska hän osaa puolustaa itseään. Tämä perustelu pitää toisaalta paikkansa, mutta toisaalta se osuu pahasti harhaan. Jumala osaa varmasti pitää puolensa, mutta se ei olekaan ollut lainsäätäjien huolenaiheena tämän lain kohdalla. Näkökulma on eri tavoin uskovien ihmisten suojeleminen. Jumalan pilkkaaminen kielletään laissa, jonka tarkoituksena on turvata uskonrauha yhteiskunnassa.

En näe suomalaisessa yhteiskunnassa tarvetta uskonrauhaa koskevan, varsin maltillisen lainsäädännön muuttamiseen. Kristillisdemokraateille sananvapaus on tärkeä perusoikeus, mutta se ei ole ainoa perusoikeus, eikä se oikeuta muiden perusoikeuksien loukkaamista. Myös uskonnonvapaus on merkittävä perusoikeus, jota uskonrauhaa koskeva lainsäädäntö osaltaan turvaa.

On hyvä, että sananvapauden toteutumisesta keskustellaan nyt aktiivisesti. Uskonrauhaa koskevan pykälän poistaminen voisi kuitenkin antaa vääränlaisen viestin siitä, että uskonrauhaa loukkaava vihapuhe olisi hyväksyttyä. Nykyinen lainsäädäntö ei estä mielipiteen ilmaisemista, vaan ohjaa sitä rakentavaan ja yhteiskuntarauhaa säilyttävään suuntaan.  

Suomessa tätä lainsäädäntöä on sovellettu hyvin maltillisesti. Kynnys syytteen nostamiseen on varsin korkea. Kaikkien katsomusten kriittinen arvioiminen on ollut mahdollista ilman rangaistuksen pelkoa. Laki ei estä uskontoon tai uskonnon edustajiin kohdistuvaa satiiria. Uskonrauhan huomioiva lainsäädäntö saattaa parhaimmillaan ehkäistä pahimpia ylilyöntejä, jotka voisivat loukata kohtuuttomasti ja horjuttaa siten yhteiskuntarauhaa. 

Globaalisti Jumalan pilkan kieltävä lainsäädäntö on vaikeampi kysymys, koska joissakin islamilaisissa maissa jumalanpilkkalakia käytetään selkeästi ihmisten perusoikeuksien polkemiseen.

 

Terrorismin torjunta on kansainvälinen haaste

 

Pariisin terroristi-isku oli järkyttävä osoitus kohonneesta terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhkasta koko Euroopan unionin alueella. Uhka on moninainen, sirpaleinen ja vaikeasti ennakoitava. Pariisin iskussa erityisen huolestuttavaa on se, että se onnistui vaikka uhka oli tiedossa ja Charlie Hebdon toimitus oli poliisivartioinnissa. 

Vaikka tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään tiettyä Suomeen kohdistuvaa iskua, terrorismin uhkan kasvaminen on otettava todesta. Tällä vaalikaudella terrorismin torjunnan keinoja onkin kehitetty monella eri tasolla. Suomalaista viranomaisjärjestelmää ja viranomaisten yhteistyötä on edelleen tehostettu. Poliisi on saanut oikeuden lento-, meri ja maaliikenteen matkustajarekisterien seuraamiseen sekä helmikuun alussa työnsä aloittavan tietoja keräävän yhdysmiehen Turkkiin. Terrorismin kriminalisointia on laajennettu. Lisäksi poliisi sai tälle vuodelle kolmen miljoonan euron lisärahoituksen haastavissa erityistilanteissa tarvittavien varusteiden hankintaan. Selvitämme sisäministeriössä myös keinoja taistelualueille matkustaneiden maahan palaamisen estämiseksi.

Terrorismin torjunnassa on osattava katsoa myös oman maamme rajojen yli. Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö on Suomelle välttämätöntä, jotta osaamisemme pysyy ajan tasalla nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomi on ollut aktiivinen EU:n yhteisen matkustajatietorekisterijärjestelmän (PNR) aikaansaamiseksi. Järjestelmän avulla riskihenkilöiden liikkumista EU:n sisällä olisi mahdollista seurata, vaikka varsinaiset rajatarkastukset on EU:n sisärajoilla kielletty.

Viime syksyn Yhdysvaltain matkallani tapasin varaministeri Alan Bersinin Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden ministeriössä. Keskustelimme tapaamisen aikana yksilöiden radikalisoitumisen aiheuttamasta yhteisestä huolestamme. Radikalisoituminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti internetin välityksellä ilman muuta kontaktia ääriliikkeisiin. Tästä johtuen yksittäisten väkivaltaisten toimijoiden muodostama uhka on kasvanut. Matkustaminen konfliktialueille ja taistelukoulutuksen ja –kokemuksen saaminen antavat näille ”yksinäisille susille” käytännön valmiudet väkivaltaisiin tekoihin.

Tapasin samalla Yhdysvaltain matkalla myös YK:ssa terrorismin torjunnasta vastaavan johtajan Jean-Paul Laborden. Keskustelimme hänen kanssaan Suomen ohjelmasta ekstremismin torjumiseksi sekä muista ennaltaehkäisevistä menetelmistä. Hän totesi, että olemme jo myöhässä silloin, kun taistelijaksi matkustava henkilö otetaan rajalla kiinni, koska radikalisoituminen on jo ehtinyt tapahtua. Vaikka terrorismi on raskaimman luokan rikollisuutta, sen torjumiseksi tarvitaan kovempien keinojen rinnalle myös pehmeämpiä keinoja, jotta myöhemmin väkivaltaan ajava radikalisoituminen voidaan estää.

 

Kaksi lupausta yhdellä iskulla

 

Näihin aikoihin annetaan paljon lupauksia. Moni on tehnyt uuden vuoden lupauksen, ja lähestyvät vaalit saavat poliitikot antamaan vaalilupauksia. Useimmiten uuden vuoden lupaukset keskittyvät jostakin paheesta irrottautumiseen, mutta mielestäni parhaat lupaukset ovat sellaisia, että luvataan tehdä jotakin hyvää, vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että seuraavasta vuodesta tulee jollakin tavalla edellistä parempi.

Ajattelin tehdä nyt molemmat lupaukset samalla kertaa. Uuden vuoden lupaukseni on nimittäin myös vaalilupaus: Lupaan laittaa itseni likoon tulevissa eduskuntavaaleissa ja tehdä parhaani, jotta puolueemme olisi vaalivoittajana neuvottelemassa uudesta hallituspaikasta. Haastan sinut tekemään tämän saman lupauksen olit sitten ehdokkaana, ehdokkaan tukijoukoissa tai ehdokkuutta vielä harkitseva, koska tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Jokaisen panos on tärkeä.

Kulunut hallituskausi on ollut vaikea, mutta tulevan hallituksen kausi tulee olemaan vielä sitäkin vaikeampi. Kohtaamme sekä taloudessa että maailman turvallisuustilanteessa vakavia haasteita. Tästä huolimatta emme halua väistää vastuuta. Vaikeat ajat paljastavat, millaisten arvojen varaan yhteiskuntaa on rakennettu. Siten ne tarjoavat myös mahdollisuuden suunnan muutokseen ja virheistä oppimiseen. Suomi tarvitsee kristillisdemokraattista vaikuttamista nyt ehkä enemmän kuin koskaan.

Tulevalla vaalikaudella aiomme tehdä työtä erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin, yrittäjyyden edellytyksien parantamisen ja maamme turvallisuuden puolesta. Parhaiten se onnistuu hallituksesta käsin vaalivoiton kautta. Lupaathan tehdä parhaasi omalla paikallasi, että tästä tavoitteesta tulee totta?

 

 

KD:n vastuullinen työ näkyy gallupissa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen iloitsee tuoreesta YLE:n gallupista, jonka mukaan puolueen kannatus on selkeässä kasvussa. Kahdessa kuukaudessa nousua on peräti 44% ja puolue on ohittanut RKP:n 3,9% kannatuksella.

– Olemme koko puolue todella iloisia, että vastuullinen työmme eduskunnassa ja maan hallituksessa alkaa nyt näkyä myös kannatusmittauksissa. Olemme tiukoissakin tilanteissa jatkuvasti puolustaneet kestäviä ja kristillisiä arvoja kansalaistemme parhaaksi. Myös taistelumme lapsiperheiden etuuksien puolesta on selvästi huomattu, Räsänen toteaa.

Räsänen uskoo, että Kristillisdemokraattien johdonmukainen ja yksimielinen kanta avioliittoon miehen ja naisen välisenä on suomalaisten enemmistön kanta. KD oli ainoa puolue, jonka kaikki edustajat äänestivät viime kuussa nykyisen avioliittolain puolesta.

– Hyvin edennyt eduskuntavaalien ehdokasasettelumme ja käynnistynyt vaalityö eri vaalipiireissä alkaa myös näkyä kannatusmittauksissa. Kannatuksen nousun taustalla on suuri määrä eduskuntavaaliehdokkaittemme sekä puolueaktiiviemme innokasta työtä. Tästä on hyvä jatkaa kohti kevään vaaleja! Räsänen rohkaisee.

Isät ovat liputuspäivänsä ansainneet

 

Kansanedustaja Tossavainen ehdotti kirjallisessa kysymyksessään isänpäivän muuttamista viralliseksi liputuspäiväksi. Isien ja isyyden merkityksen korostaminen, joka edustaja Tossavaisen kysymyksen taustalla varmastikin oli, on erittäin kannatettavaa. Isien suurta merkitystä juhlistetaankin vuosittain liputtamalla isänpäivänä jo nyt. Isänpäivän liputusta ei tarvitse perustella tasa-arvolla eli äitien vastaavalla päivällä. Isät ovat oman liputuspäivänsä ansainneet aivan itse. Se, että liputuspäivä on niin sanottu vakiintunut liputuspäivä eikä virallinen liputuspäivä ei merkitse eroa isien ja äitien arvostamisessa

 

Vakiintuneet liputuspäivät ovat yleiseksi liputuspäiväksi vuosien saatossa muotoutuneita merkkipäiviä, jotka Helsingin yliopiston almanakkatoimisto on merkinnyt kalentereihin. Isänpäivä on yksi 13 vakiintuneesta liputuspäivästä. Esimerkiksi kansallinen veteraanipäivä on myös vakiintunut, ei virallinen liputuspäivä. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä.

 

Iloitsen siitä, että Suomen lipulla ja liputtamisella on edelleen suomalaisille näin suuri merkitys. Sisäasiainministeriölle tehdään vuosittain liputuspäiväesityksiä monista arvokkaista asioista. Vakiintuneiden liputuspäivien listaa pidennetään hyvin harkitusti, jottei liputuksen merkitys vähene. Olen linjannut, että lapsen oikeuksien päivä (20.11.) vakiinnutetaan uudeksi liputuspäiväksi. Jatkossa oma liputuspäivänsä on siis äideillä, isillä ja lapsilla.

 

Syynä isänpäivän säilyttämiseen vakiintuneena liputuspäivänä ei ole isyyden vähätteleminen vaan linjaus, ettei virallisia liputuspäiviä enää lisätä. Jos niitä lisättäisiin, isänpäivä olisi luontevin juhlapäivä viralliseksi liputuspäiväksi. Asetuksella määriteltyjä virallisia liputuspäiviä, joista äitienpäivä on yksi, on muutettu vain yhden kerran vuonna 1996.

 

Virallisina liputuspäivinä valtion viraston tai laitoksen käytössä olevalle rakennukselle tai sellaisen rakennuksen äärelle on nostettava sellainen Suomen lippu, jota viraston tai laitoksen on käytettävä. Laki velvoittaa valtion virastot ja laitokset liputtamaan vain virallisina liputuspäivinä. Käytännössä valtion virastot ja laitokset kuitenkin liputtavat aina myös vakiintuneina liputuspäivinä. Kaikille muille eli yhteisöille (kuten kunnat), yrityksille ja yksityisille kansalaisille liputusta suositellaan sekä virallisina että vakiintuneina liputuspäivinä, mutta se on täysin vapaaehtoista.

 

Käytännön tasolla viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät eivät siis eroa toisistaan, eikä kauniista ajatuksesta huolimatta edustaja Tossavaisen ehdottamalla muutoksella olisi ollut juuri muita vaikutuksia kuin byrokratian lisääntyminen. Oleellisinta on, että myös isien kunniaksi liputetaan ja että heitä muutenkin pidetään suuressa arvossa.

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_891_2014_p.shtml#VASTAUS

Ministeri Huovinen ei ole jarruttanut kotihoidon tuen kiintiöittämistä

 
 
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty syyttää (www.hs.fi/kotimaa/a1418365669260) kollegaansa peruspalveluministeri Susanna Huovista kotihoidontukea koskevan esityksen jarruttelusta. Ministeri Huovinen on (www.hs.fi/politiikka/a1418439222811) puolustautuessaan oikeassa. Hän ei ole esitystä jarrutellut.
 
Kun rakennepäätöstä kotihoidontuesta aikoinaan tehtiin, silloin sovittiin että saan olla mukana valmistelemassa lakiluonnosta. Tämä päätös ei ole toteutunut. Kristillisdemokraatit eivät ole hyväksyneet nyt lausuntokierroksella olevaa luonnosta kotihoidontuesta. Olemme esittäneet kompromissia, joka toteuttaisi sekä kotihoidontukea koskevan rakennepäätöksen että säilyttäisi perheiden valinnanvapauden ja vanhempien oikeuden työntekoon.
 
Hoitovapaan kaavamainen puolittaminen ei edes ministeriön omien arvioiden mukaan merkittävästi lisäisi isien kotihoidon tuen käyttöä. Heidän laskelmansa perustuvat siihen, että isät käyttäisivät lakimuutoksen jälkeen tukea nykyisen kuuden prosentin sijaan vain 10 prosenttia. Suurin muutos ei tapahtuisi kotien sisäisessä hoitovastuussa, vaan hoitovastuun siirtymisestä kodeista kunnalliseen päivähoitoon. Ja pitää muistaa, että kiintiöittäminen koskisi myös niitä perheitä, joissa isä tällä hetkellä käyttää koko kotihoidon tuen jakson, eli koti-isät olisivat pakotettuja palaamaan töihin nykyistä aiemmin.
 
Kuntaliitto on arvioinut, että 70% nyt kotihoidon tuella olevista kaksivuotiaista menisi muutoksen jälkeen päivähoitoon. Nettokustannukset tästä muutoksesta olisivat 150-160 miljoonaa euroa lisääntyneinä päivähoidon kustannuksina. Uusien päiväkotien rakentamispainetta ei ole vielä huomioitu luvussa. Eli samaan aikaan aiheutetaan kuluja, ja lapsiperheille hankaluuksia.
 
Kotiäitien suosikkipuolue on tähän asti ollut Kokoomus. Nyt pienten lasten kotihoitoa arvostavien vanhempien on syytä laittaa merkille se, miten innokkaasti kokoomus on ajamassa alas perheiden valinnanvapautta ja lisäämässä kaavamaista sääntelyä perheille. Kristillisdemokraattien kanta on edelleen se, että päätökset lastenhoidosta tulee tehdä keittiön pöydän äärellä, ei valtiovallan taholta.

Ministeri Räsäsen tervehdys Vaalimaan tavaraliikennekeskuksen avajaisiin 2.12.2014

 

Kiitän lämpimästi Tullin pääjohtaja Leo Nissistä kutsusta Vaalimaan tulli- ja raja-aseman tavaraliikennekeskuksen avajaistilaisuuteen ja pahoittelen syvästi, että jouduin perumaan tuloni valtioneuvoston tärkeän kokouksen vuoksi. Olisi ollut hienoa jakaa kanssanne tämä juhlahetki.

Uudistettu tulli- ja raja-asema on osoitus siitä, että hallituksella on ollut tahto ja valmius panostaa Suomen ulkomaankaupan ja kansalaisten liikkumisen kannalta keskeisiin rajahankkeisiin taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta. Se antaa myös aihetta iloon monella eri tavalla: Ensiksikin se on hyvä uutinen Suomen taloudelle, toiseksi se on osoitus eri viranomaisten välisestä toimivasta yhteistyöstä, joka on noteerattu jopa kansainvälisesti. Kolmanneksi Vaalimaalla on kehitetty uusi innovatiivinen tapa hoitaa rajanylitykset entistä asiakasystävällisemmin ja sujuvammin.

 

Maamme taloustilanne on tällä hetkellä hyvin vaikea ja siksi tarvitsemme kipeästi hyviä talousuutisia. Pelkät leikkauslistat eivät saa talouttamme kohenemaan, vaikka myös niitä tarvitaan. Niiden lisäksi tarvitsemme rohkeita aloitteita ja uudistuksia, joiden kautta vientimme saadaan jälleen vetämään. Tällä vaalikaudella hallitus on tehnyt merkittäviä investointipäätöksiä ja lisäresursointeja rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Vaalimaan rajanylityspaikan kehittämisen kokonaiskustannukset, joihin sisältyvät investoinnit tiestöön, rakennuksiin ja laitteisiin, ovat noin 18 miljoonaa euroa. Vaalimaan lisäksi myös Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkoja laajennetaan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkaa uudistetaan. Viime vuoden kehyspäätöksessä hallitus myönsi Rajavartiolaitokselle noin 13 miljoonan euron pysyvän lisäyksen henkilöstöresursseihin kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla vastaamaan kasvavan rajaliikenteen tarpeita.

Hallitus on myös tiedostanut, etteivät rajanylityspaikkojen kehittämistarpeet pääty näihin hankkeisiin. Meneillään on laajempi tarveselvitys rajanylityspaikkojen kehittämis- ja resurssitarpeista tulevaisuudessa. Marraskuussa Venäjä-asioiden ministerityöryhmä päätti laajentaa selvityksen koskemaan myös Parikkala-Syväoron tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämistä. Selvityksen on määrä valmistua ensi helmikuussa.

Ennen Parikkala–Syväoron kehittämistä on varmistettava resurssit itärajan liikenteen sujuvuuden kannalta nykyisten suurten rajanylityspaikkojen jatkokehittämiselle. Poliittinen päätös kansainvälistämisestä on mahdollista tehdä Suomessa siinä vaiheessa, kun nyt käynnissä olevien suurten kansainvälisten rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet ovat valmiit, ja on varmuus Venäjän valmiudesta toteuttaa vaadittavat investoinnit sen puolella.

 

Vaalimaan rajanylityspaikan kehittäminen on keskeinen osa hallituksen laajempaa itäliikkuvuuden kehittämisen strategiaa. Vaalimaa on Suomen vilkkain Venäjän rajan ja EU:n ulkorajan rajanylityspaikka. Vaalimaan kautta kulkee rajan yli tänä vuonna noin 300 000 rekkaa. Tämä tarkoittaa yhteensä 830 rekkaa vuoden jokaisena päivänä ja kaikkina vuorokauden aikoina.  Henkilöautoja kulkee vuodessa noin 1 200 000 eli 3500 autoa päivässä. Pitkällä tähtäimellä liikenteen arvioidaan kasvavan vielä tästäkin merkittävästi.

Nyt tehtyjen muutosten jälkeen Vaalimaan rajanylityspaikan kapasiteetti nousee 500 000 rekkaan ja 2 000 000 henkilöautoon vuodessa. Kapasiteettia lisää tavaraliikenteen eriyttäminen omaan selvitysrakennukseen sekä henkilöautoille valmistuneet uudet kaistat. Näiden uudistusten myötä Vaalimaan tulli- ja raja-asema on valmiina ottamaan vastaan Helsinki-Pietari-moottoritien valmistumisen myötä lisääntyvään liikenteen.

Ukrainan tilanne ja sitä seuranneet pakotteet yhdessä Venäjän taloustilanteen heikentymisen kanssa ovat näkyneet myös rajaliikenteen vähenemisenä. Vaikka itäliikkuvuus on kääntynyt odotetusta 10 % kasvusta -20 % laskuun, pitkäjänteistä kehittämis- ja selvitystyötä on tärkeää jatkaa. Tässä tilanteessa rajaliikenteen sujuminen on erityisen tärkeää, jotta aiempaa pienemmästä joukosta venäläisiä loma- ja ostosmatkailijoita yhä useampi valitsisi Suomen matkakohteekseen. Suomen läheisyys, hyvät palvelut ja rajanylityksen sujuvuus lisäävät maamme houkuttelevuutta matkakohteena. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta tämä on elintärkeää. Sujuva rajaliikenne auttaa myös Venäjälle suuntautuvaa ja sieltä tulevaa tavaraliikennettä ja on tuomassa sen myötä taloudellista toimeliaisuutta rajan molemmin puolin. Näistä syistä Vaalimaan tavaraliikennekeskuksen valmistuminen on hyvä uutinen maamme taloudelle.

 

Toiseksi Vaalimaan rajanylityspaikan kehittäminen on esimerkki monipuolisesta ja toimivasta viranomaisyhteistyöstä. Täällä on syksyn aikana valmistauduttu uusien liikennejärjestelyjen myötä Tullin ja Rajavartiolaitoksen NUIJA-yhteistyömallin käyttöönottoon. Tulli tekee jatkossa tavaraliikennekeskuksessa passintarkastuksen tulliselvityksen yhteydessä. Rajavartiolaitos puolestaan hoitaa tax free- ja kauppalaskuleimauksia Tullin ohella ja lukuun henkilöautoliikenteessä passintarkastuksen yhteydessä. Tämä työskentelymalli on jo käytössä Nuijamaalla, ja se tehostaa molempien virkakuntien resurssien käyttöä ja edistää liikenteen sujuvuutta mahdollistamalla viranomaistoiminnat yhdellä pysähdyksellä. Tämä yhteistyömalli on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.

Rajanylityspaikkojen kehityshankkeet edellyttävät viranomaisten saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä sekä suomalaisten viranomaistahojen kesken että Venäjän viranomaisten kanssa. Hankkeet toteutetaan valtakunnanrajan molemmin puolin tasapainoisesti ja samantahtisesti. Suomessa Rajavartiolaitos, Tulli ja Liikennevirasto ovat valmistelleet yhteisen rajanylityspaikkojen kehitysohjelman, jota on käsitelty yhdessä Venäjän vastaavien viranomaisten kanssa. Suomen ja Venäjän Tullien yhteistyö on kiinteätä ja toimivaa, mikä on edellytyksenä rajanylityspaikkojen kehittämisen sujuvuudelle.

 

Kolmanneksi ilonaiheeksi mainitsin Vaalimaalla kehitetyn uuden asiakasystävällisemmän rajanylitysmenetelmän. Parin viikon päästä Vaalimaalla otetaan käyttöön rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun kokeiluversio. Ennakkovarauspalvelussa voi varata internetin kautta, asiointipisteessä tai puhelimitse sopivan ajankohdan rajatarkastukseen ja välttää siten jonotuksen. Myös ennakkovarauspalvelu on toteutettu monen eri tahon yhteistyöllä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tilaaja, mutta tietokannan omistaa Liikennevirasto. Palvelun tarjoajana toimii GoSwift. Näiden lisäksi hankkeessa ovat mukana Tulli, rajavartiolaitos sekä liikenne- ja viestintäministeriö.

 

Maamme sisäisestä turvallisuudesta vastaavana ministerinä korostan vielä rajanylityspaikkojen merkittävää roolia sekä toivotun liikenteen sujuvoittajina että ei-toivotun ja yhteiskunnalle vahingollisen liikenteen estäjänä. Myös Tullin rooli on monitahoinen. Liikenteen sujuvuuden lisäksi sen tulee valvoa tavaraliikenteen laillisuutta sekä huolehtia valmisteverojen ja tullimaksujen keräämisestä. Suomen Tulli on sijoittunut jo useiden vuosien ajan kärkisijoille maailmanlaajuisissa vertailuissa, joissa on tarkasteltu tullien kykyä edistää ulkomaankauppaa. Tämä on hieno saavutus.

Tullitoiminta on olennainen ja erottamaton osa kansainvälistä kauppaa ja tavarankuljetusketjuja, jonka toimivuus vaikuttaa aina maailmantalouden kehittymiseen asti. Tullin rooli on merkittävä myös turvallisuuden ja rikostorjunnan kannalta. Se hoitaa sekä tulliselvitys- että valvontatehtävät yhtenä prosessina ja yhdellä monitaitoisella henkilökunnalla.

Kansainvälinen ja viranomaistahojen välinen yhteistyö on tärkeää myös rikostorjunnassa. Tulli valvoo tavaravirtojen laillisuutta ja oikeellisuutta perustaen riskianalyysinsa asiakkaiden sähköisiin ilmoituksiin ja muuhun tietoon. Tietoa riskeistä vaihdetaan EU-maiden Tullien välillä ja tehtyjen sopimusten puitteissa myös Suomen ja Venäjän Tullien välillä. Tuonnin ja viennin yhteydessä annettavan ennakkoilmoituksen tietojen perusteella Tulli analysoi tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyvän turvallisuusriskin.

Rajanylityspaikalla Tulli tarvitsee riittävän ja nykyaikaisen teknologisen välineistön kattavaan valvontaan. Myös henkilöautoliikenteessä kuljetetaan tavaraa, johon kohdistuu sekä verotuksellisia että valvonnallisia intressejä. Tehokkaalla ja monipuolisella valvonnalla voidaan alkoholin, tupakan, huumausaineiden tai muiden rajoitusten alaisten tavaroiden salakuljetus paljastaa jo rajalla ja estää niiden pääsy maahamme.

Tullin rooli harmaan talouden torjujana ulkomaankaupan yhteydessä on myös ratkaiseva. Varmistamalla verojen täysimääräinen kantaminen estetään niiden yritysten pääsy markkinoille, jotka pyrkivät saamaan kilpailuetua kiertämällä veroja. Näin myös saadaan kerättyä tasapuolisesti valtion kassaan ne varat, jotka sinne kuuluvat.

 

Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta raja-asiat eivät ole kehällisiä asioita. Kannan huolta siitä, etteivät valtiomme niukkenevat taloudelliset resurssit johda valtakunnan rajoilla tapahtuvan valvonnan ja sen myötä sisäisen turvallisuutemme heikkenemiseen. Pidän tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutetaan sisäisen turvallisuutemme resurssien turvaamiseen yli vaalikausien. Tästä johtuen olen asettanut yhdessä oikeusministerin kanssa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on löytää yhteinen poliittinen sitoumus tulevalle hallituskaudelle sisäisen turvallisuuden tason säilyttämisestä. Toivon, että työryhmän työtä voidaan käyttää pohjana päätöksenteolle niin Tullin ja Rajavartiolaitoksen kuin muidenkin sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseista seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on jokaisen valtion ydintehtävä, ja siinä rajaturvallisuudella niin henkilöiden kuin tavaroidenkin osalta on merkittävä rooli. Taloudellisesti vaikeanakin aikana sisäisestä turvallisuudesta on huolehdittava, sillä se on kaiken muun yhteiskunnallisen kehityksen perusta.

 

Näillä sanoilla toivotan Vaalimaan Tullille ja samalla koko tullilaitokselle menestystä tärkeässä työssänne, sekä kiitän läsnä olevia viranomaisten ja yhteistyötahojen edustajia molemmin puolin rajaa panoksestanne rajanylitysliikenteen sujuvoittamiseen ja maamme sisäisen turvallisuuden takaamiseen omalta osaltanne.

 

Päivi Räsänen

sisäministeri

Nuorten viihtymiseen ei tarvita päihteitä

 

25 000 nuorta vietti viime viikonlopun (14-16.11.2014) yhdessä Turun HK-areenalla ja messukeskuksessa. Tästä huolimatta viikonloppu ei näy tilastoissa poikkeuksellisena poliisitehtävien tai ilkivallan lisääntymisenä tai piikkinä päihtyneiden talteenotoissa tuolla alueella. Kyseessä oli Euroopan suurin kristillinen nuorisotapahtuma Maata Näkyvissä, joka järjestettiin 30. kerran. Tapahtuma on osoitus siitä, ettei nuorten viihtyminen edellytä alkoholinkäyttöä tai muita päihteitä. Laadukkaasti toteutettu ja monipuolinen ohjelma takaa sen, että nuoret haluavat tulla tapahtumaan vuosi toisensa jälkeen pohjoisinta Suomea myöden.

30 vuotta sitten 17-vuotias turkulainen Timo Vainio tuupertui lukionsa lattialle ja menehtyi sydänkohtaukseen. Timon ystävät halusivat järjestää hänelle toisenlaisen muistojuhlan, jossa näkyisi kristillinen toivo jälleennäkemisestä. Muistojuhla keräsi koolle noin sata nuorta. Seuraavana vuonna tilaisuus päätettiin järjestää uudelleen, ja muutamassa vuodessa siitä kasvoi suurtapahtuma.

Maata Näkyvissä -tapahtuma on rohkaiseva esimerkki siitä, kuinka pienen nuorisojoukon aktiivisuudesta voi kasvaa jotain suurta. Nuoret halusivat tehdä tapahtuman nuorille ja onnistuivat siinä. Nuorten aktiivisuutta tulisi rohkaista eri tavoin, jotta se suuntautuu rakentavaan toimintaan. Siksi nuorten kanssa työtä tekevät ja nuoria vastuuseen rohkaisevat järjestöt niin kirkon piirissä kuin muuallakin yhteiskunnassa ansaitsevat erityistä kiitosta ja myös konkreettista tukea työllensä.

Tänä vuonna tapahtuman mahdollisti noin 1300 vapaaehtoisen talkootyö. Moni heistä on itse aikanaan tullut tapahtumaan seurakuntansa järjestämällä bussikyydillä ja halunnut myöhemmin rakentamassa tapahtumaa omalla panoksellaan seuraavaa sukupolvea varten. Tällaisia hyvyyden kierteitä tarvittaisiin yhä enemmän.

 

Kolumni on julkaistu Kd-lehdessä  20.11.2014.

 

Kirkon rahoitus vakaammalle pohjalle

 

Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusta koskeva hallituksen esitys on tänään eduskunnan lähetekeskustelussa. Esitys valmisteltiin johdollani opetus- ja kulttuuriministeriössä  ja se pohjautuu valtiovarainministeriön johtaman työryhmän muistioon. Lakihankkeen taustalla on kristillisdemokraattien aloitteesta pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, jonka mukaan seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvoitteiden korvaamiseksi tulee löytää ratkaisu. Hallitus esittää, että kirkon vuoden 2016 alusta lukien seurakuntien yhteisöveron tuotosta saama osuus loppuu ja lakisääteinen rahoitus maksetaan valtion budjetista.

Valtion kirkolle myöntämän korvauksen käyttäminen sidottaisiin nimenomaan lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen. Voimassa olevassa lainsäädännössä yhteisöveroa koskevissa pykälissä ei ole erikseen mainittu, mihin tehtäviin seurakuntien tulee verotuotosta saamaansa osuutta käyttää. Koska yhteisöveroa maksavat kaikki yritykset riippumatta omistajan vakaumuksesta, tämänhetkinen lainsäädännöllinen tilanne on altis kritiikille. Kun yhteisöverotuoton osuus korvattaisiin lakisääteisellä valtionavustuksella, lainsäädäntö olisi läpinäkyvä ja perusteiltaan kestävämpi. Kokonaisuutena tämä lakiesitys on tarpeellinen nykyisen sekavan lainsäädännöllisen tilan korjaamiseksi sekä kirkolle tulevan korvauksen määrän vakauttamiseksi.

Valtion rahoituksen perusteena olevia lakisääteisiä yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito.

Rahoituksen määrä olisi 114 miljoonaa euroa vuonna 2016. Rahoituksen määrää korotettaisiin vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti. Tämän lisäksi kirkolta perittävistä verotuskustannuksista vähennettäisiin 6 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus myönnettäisiin vuosittain kirkon keskusrahastolle.

Kirkollisista asioista vastaavana ministerinä iloitsen siitä, että rahoituksen määrä on kirjattu lakiin ja että siihen sisältyy myös indeksikorotukset. Tämä luo kirkolle vakaan ja ennustettavan rahoituspohjan lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien kulujen korvaamiseksi.

Muiden uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustusmäärärahaa on tarkoitus korottaa miljoonalla eurolla. Tästä 87 000 kohdistettaisiin ortodoksiselle kirkolle kompensaationa yhteisövero-osuuden menettämisestä.