Ajankohtaista

RSS

Kannanotto: HALLITUKSEN TORJUTTAVA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN SISÄISET SIIRROT

Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen (kd):

 

 HALLITUKSEN TORJUTTAVA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN SISÄISET SIIRROT

 

Vetoan Sipilän tulevaan hallitukseen, että se päättäväisesti torjuisi EU-komission ehdotukset turvapaikan hakijoiden sisäisistä siirroista, olipa kyse pakosta tai vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta järjestelmästä. EU-komission on kerrottu suunnittelevan esitystä, joka ohjaisi liki 700 turvapaikanhakijaa Suomeen.

 

Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot eri EU-maihin lisäisivät laittoman maahantulon vetovoimaisuutta ja todennäköisesti entisestään ihmisuhrien määrää Välimerellä. Suomen aiempien hallitusten ja eduskuntien kanta on selkeästi ollut se, että emme hyväksy turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja, eikä tällaista järjestelmää ole yksikään valtio ehdottanut aiemmin sisäministerien neuvoston kokouksissa. Mielestäni sitä ei tule tukea myöskään vapaaehtoisuuden pohjalta. On pidettävä kiinni siitä peruslähtökohdasta, että jokainen valtio vastaa omalle alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista ja saa siihen tarvittavaa tukea EU:n rahastojen ja virastojen asiantuntija-avun kautta.

 

Sen sijaan EU:n alueella tulee kehittää edelleen kiintiöpakolaisjärjestelmää, joka kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin pakolaisiin, joilla ei ole varaa eikä mahdollisuuksia kalliisiin salakuljetusmatkoihin. Siinä pakolaiset valitaan suoraan pakolaisleireiltä, samalla selvittäen mahdolliset turvallisuusriskit ja sijoitetaan kuntiin, jolloin ei synny laittomien maahanmuuttovirtojen imua. Näin voidaan parhaiten edistää humaania, mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa sekä Suomessa että Euroopan Unionissa.

 

Päivi Räsänen

0505113065

 

Maahanmuuttopolitiikan linja säilyy

 

Perussuomalaiset lupasivat äänestäjille säästää maahanmuuton kuluista 200-300 miljoonaa euroa ja samalla muuttaa maahanmuuttopolitiikan peruslinjoja. Kysymyksistäni huolimatta vaalikeskusteluissa ei avattu, mistä nämä säästöt syntyisivät. Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on jo nyt varsin tiukkaa ja hallittua eikä sieltä ole otettavissa tällaisia summia. Koko maahanmuuttoa koskeva budjetti on vuosittain alle 300 miljoonaa euroa.

Hallitusneuvottelujen linjaus jatkaa samaa inhimillisen mutta hallitun maahanmuuttopolitiikan linjaa, jota olemme maahanmuuton vastuuministeriössä tällä hallituskaudella ajaneet. Maahanmuuton hallittavuutta parannettiin muun muassa poistamalla ulkomaalaislaissa ollut porsaanreikä, jonka vuoksi osa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneista saattoi vain päättää jäädä Suomeen. Lupaprosesseja on tehostettu niin, että on saavutettu 20 % säästöt. Kuluneella kaudella pystyttiin lakkauttamaan useita vastaanottokeskuksia toiminnan tehostumisen myötä.  Maastapoistamiset toteutetaan Suomessa nyt tehokkaimmin koko Euroopassa.

Inhimillisyyttä lisättiin esimerkiksi toteuttamalla säilöönotettujen ulkomaalaisten oikeuksia vahvistava laki, jossa muun muassa kielletään yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto. Uusi säilöyksikkö rakennettiin Joutsenoon, jonka myötä säilöönotosta poliisin tiloihin on voitu lähes täysin luopua.

Tuleva hallitus ottaa merkittävän askeleen kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseksi, mikäli se vakiinnuttaa viime vuosina korotettuna toteutetun kiintiön pysyväksi tasoksi. Myös kotouttamisen vahvistaminen entisestään on viisas ratkaisu. Uuden hallituksen valitsema linja on viisas. Perussuomalaisten vaaliohjelma on haudattu nopeasti.

 

Päivi Räsänen

sisäministeri

Kohti tehokasta mutta huomaamatonta terrorismin torjuntaa

 

Euroopan turvallisuusympäristön muutos on ollut yksi kulunutta hallituskautta leimanneista asioista. Kasvanut terrorismin uhka ja taistelumatkustaminen Syyriaan pitävät turvallisuusviranomaisia kiireisinä. Terrorismi on myös muuttanut muotoaan. Enää iskuja eivät tee vain organisoituneet terroristijärjestöt, vaan niihin voivat syyllistyä myös yksittäiset tietokoneensa äärellä radikalisoituneet henkilöt ilman laajempia verkostoja.

Vaikka Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa, viranomaisten on pitänyt reagoida uhkiin täälläkin asianmukaisesti. Viime kesänä Suojelupoliisi nosti terrorismin uhka-arviota, jonka mukaan Ranskan ja Tanskan iskujen kaltaisten yksittäisten toimijoiden iskujen uhka on Suomessakin kasvanut.

Jihadistien väkivaltaiseen toimintaan yllyttävä propaganda leviää sosiaalisessa mediassa valtioiden rajoista välittämättä ja houkuttelee taistelemaan ääri-islamististen ryhmittymien tavoitteiden puolesta. Myös Suomesta on lähtenyt taistelijoita konfliktialueille. Takaisin palatessaan he aiheuttaisivat täällä turvallisuusuhkan.

Terroristit pyrkivät hallitsemaan pelolla. Tämä on syytä tiedostaa valittaessa terrorismin torjunnan keinoja, jotta turvallisuuden nimissä ei tulla lietsoneeksi kansalaisten pelkoja ja rajoittaneeksi turhaan näiden vapautta. Mitä huomaamattomammin terrorismi voidaan estää, sen parempi.

Keinoja taistelualueille taistelemaan lähteneiden maahan palaamisen estämiseksi selvitetään. Vaikka oleskelulupaan ja kansalaisuuteen liittyviä toimenpiteitä löytyisikin, on muistettava, ettei niitä voi soveltaa niihin lähtijöihin, jotka ovat Suomen kansalaisia. Uhkien tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on kaikkien etu, ja edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä ja riittäviä resursseja.

Kuluneella hallituskaudella terrorismin torjunnan mahdollisuuksia on laajennettu. Kouluttautuminen terrorismia varten on lisätty rikoslain jo ennestään tiukkaan terrorismirikoksia koskevaan lukuun, ja säännöksiä terrorismin rahoittamisesta on tarkennettu. Poliisille myönnetty oikeus hyödyntää matkayhtiöiden matkustajatietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi on helpottanut taistelumatkustamisen estämistä ja paljastamista, samoin kuin Turkissa työnsä aloittanut suojelupoliisin yhdysmies. Taloudellisia lisäpanostuksia terrorismintorjuntaan on myönnetty poliisin kalustohankintoihin ja suojelupoliisin toimintaan.

Vaikka paljon on tehty, on työtä yhä jatkettava. YK edellyttää jäsenmaidensa kriminalisoivan matkustamisen kriisialueelle terroristisessa tarkoituksessa. Pohdinnassa on myös mahdollisuus antaa poliisille oikeus jälkikäteen ilmoitettavan kotietsinnän suorittamiseen terrorismirikoksen estämiseksi. Se voisi mahdollistaa muun muassa taistelumatkustamista harkitsevan henkilön tietokoneen tutkimisen. Myös tiedustelulainsäädäntöä tarvitaan. Esimerkiksi Ruotsissa viranomaiset ovat verkkotiedustelun avulla onnistuneet estämään terrori-iskuja. Tavoitteena on, että nämä toimenpiteet yhdessä estäisivät sen, että terrorismin uhka koskaan muuttuisi todellisuudeksi maassamme.

 

Päivi Räsänen

Sisäministeri

Julkaistu Ilkassa.

 

Katsaus puoluevaltuustolle 9.5.2015

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

rakkaat ystävät,

 

Kiitän lämpimästi teitä jokaista ja teidän kauttanne puolueväkeämme ponnistuksistanne vaalityössä. Emme saavuttaneet asettamaamme tavoitetta, mutta tiedän, että piireissä ja osastoissa työtä tehtiin kovasti ja saimme eduskuntaryhmäämme tehokkaan ja innostuneen viisikon, joka tarvitsee teidän tukeanne tulevassa työssään.

On tärkeää muistaa ja tunnustaa, että olipa ehdokas kuinka tunnettu, kokenut ja taitava tekijä politiikassa, toisia edustamaan pääsee vain puolueväen yhteisillä ponnisteluilla.

Vaikeina aikoina joudutaan tekemään valintoja. Juuri silloin korostuu, mitkä ovat ne arvot, joiden pohjalle kukin tahtoo yhteiskuntaa rakentaa. Kristillisdemokraatit rakentavat rohkeasti Suomea, joka on ”sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä, yhteisöllinen, kestäville kristillisille arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta”.

Tältä pohjalta olisimme mielellämme olleet mukana hallituksessa vastuuta kantamassa. Mutta kansan vaaleissa ilmaisema tahto oli toinen ja vaalitappion myötä näyttää selvältä, että jäämme ilman hallituspaikkaa tällä vaalikaudella. Hallitustunnustelija Juha Sipilän kutsu hallitusneuvotteluihin ei ainakaan ensivaiheessa nyt kohdistunut meihin, vaikka poliittisten tavoitteiden puolesta olisimme hyvin tähän kokoonpanoon sopineet.

Omalta osaltamme voimme todeta, että kulunut vaikea kausi hallituksessa testasi puolueemme hallituskunnon ja se voitiin todeta riittäväksi. Saavutimme monissa neuvotteluissa hyviä tuloksia ja pääsimme vaikuttamaan kaikkeen päätöksentekoon ensin yhtenä kuudesta ja lopulta yhtenä neljästä hallituspuolueesta. Veimme kunnialla loppuun ne vastuut, jotka meille uskottiin hallituspuolueena, kiitos eduskuntaryhmälle, kiitos puoluevaltuustolle ja puolueväelle vahvasta tuesta vaikean hallitustaipaleen aikana! Luotan siihen, että tämä kantaa hedelmää tuleville vuosille – olemme luotettava yhteistyökumppani. Olemme vastuuta kantava ja yhteistyökykyinen puolue.

Oppositioasema vaikeana aikana ei ole meille mikään tavoite, mutta vaikuttaminen jatkuu oppositiossa. Hallituskokemus antaa uutta puhtia ja terävyyttä oppositiopolitiikkaamme. Suren sitä, että menetimme eduskuntaryhmästämme neljä erinomaisen tarmokasta, osaavaa ja vastuullista edustajaa. Samalla kuitenkin saimme kolme uutta upeaa edustajaa. Uudistunut eduskuntaryhmä tuo uutta virtaa ja näkökulmaa toimintaamme.

On syytä muistaa, että oppositioasemasta on myös hyötyä. Oppositiossa meidän on mahdollisuus lisätä kannatusta ja siltä pohjalta työskennellä vaalivoiton varmistamiseksi neljän vuoden päästä. Nyt on kasvun aika, ideologian, oman aatteen ja poliittisten tavoitteiden kirkastamisen aika. Meillä on takanamme neljä vuotta vastuun aikaa, nyt eteemme aukeaa neljä vuotta kasvun aikaa.

Oppositiossa KD on aina toiminut rakentavasti ja vastuullisesti. Olemme esittäneet aitoja, toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Tästä syystä meillä on myös lukuisia kokemuksia siitä, että olemme saaneet edistettyä ajamiamme asioita myös oppositiosta käsin. Neljän hallitusvuoden aikana puolueemme toimijoille on kertynyt valtavasti yleispoliittista osaamista, joka on edelleen hyödynnettävissämme. Tuemme hallitusta silloin, kun siihen on aihetta ja mielestämme väärien valintojen edessä tulemme tarjoamaan omat vaihtoehtoiset ratkaisumme.

Hyvät ystävät,

Maallamme on ankarat näkymät edessään. Valtionvarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden sopeutustarve on useita miljardeja. Uudella hallituksella on siis mittava urakka edessään. Kaavailtu hallituspohja, jossa on Keskustan lisäksi mukana Perussuomalaiset ja Kokoomus, antaa mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Uudelta hallitukselta tulee odottaa kaikilla hallinnonaloilla nopeasti käyntiin saatettavia rakenneuudistuksia, joilla karsitaan toimintojen päällekkäisyyksiä ja hallintoa sekä järkeistetään toimintoja.  Tarvittavat toimet ovat välttämättömiä mutta sitäkin vaikeampia. Toivon sydämestäni menestystä tälle työlle. Toivon, että hallitustunnustelija Sipilä saa kolmipyöräisensä pian vauhtiin. Apupyörät olisivat tuoneet kulkuun vakautta. Nyt jokainen kaavailtu hallituspuolue on vaa’ankieliasemassa ja nähtäväksi jää, pysyvätkö kaikki pyörät mukana kuoppaisella tiellä.

Vaikuttavat rakenteelliset uudistukset tulee saada käyntiin hallituskauden alkupuolella. Rakenneuudistuksista tärkein on sote-uudistus, joka oikein toteutettuna hillitsee kustannusten nousutahtia merkittävästi. Mikäli uudistusta työstetään parlamentaarisessa ryhmässä, myös KD on siinä mukana. Olemme avoimia pohtimaan erilaisia malleja. Keskeistä on, että mallin tulee aidosti vähentää hallinnollisia kuluja ja yksinkertaistaa hallinnollisia rakenteita. Palvelut tulee myös järjestää nykyisiä kuntia suuremmissa yksiköissä (esim. kuntayhtymissä), joissa integroidaan perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimen palvelut. Uudistus tulee ulottaa toiminnan sisältöihin niin, että ennaltaehkäiseviin, oikea-aikaisiin ja kevyisiin palveluihin sekä lähipalveluihin panostetaan, päällekkäisyydet poistetaan ja hoitoketjut korjataan sujuviksi.

Hyvät kuulijat,

Hallitustunnustelija Juha Sipilän pyrkimys saada aikaiseksi yhteiskuntasopimus oli hyödyllinen harjoitus, joka osoitti, että maan talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia toimijoita. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. On valitettavaa, että työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen keinoista, joilla olisi merkittävästi voitu parantaa Suomen kilpailukykyä ja vähentää sopeutustarvetta. Nyt olisi tarvittu yhteen hiileen puhaltamista kaikilta osapuolilta.

Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta ja päätöksentekokykyä. Talouden tasapainottamiseen tarvitaan sekä kasvua että menojen hillitsemistä. Työllisyysasteen nostaminen vaatii yrittäjyyden edellytysten parantamista, byrokratian ja työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamista, lisää joustoa työmarkkinoille, maltillisen palkkaratkaisun sekä oikein kohdennettuja julkisia investointeja. Kestävällä pohjalla oleva talous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen tulevaisuudessa.

Kasvuun tarvitaan myös laadukasta ja tavoitteellista väestö- ja perhepolitiikkaa. Syntyvien ikäluokkien pienuus pitkällä aikavälillä on osaltaan johtanut kestävyysvajeeseen. Tulevan hallituksen tulee poistaa niitä perhepoliittisia esteitä, joiden takia vanhempien toiveet lapsiluvusta eivät toteudu käytännössä. Perhepoliittisten keinojen tulee olla etusijalla väestörakenteen korjaamisessa.

Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Maksamme laiminlyödyn perhepolitiikan seurauksia korkeina sosiaali- ja terveysmenoina. Perheiden hyvinvoinnin parantaminen on keskeisimpiä poliittisia tavoitteitamme.

Kaavaillun hallituspohjan on arvioitu edustavan perinteisiä kodin, uskonnon ja isänmaan arvoja. Niille annamme täyden tukemme. Toivon, että hallitus myös käytännössä osoittaisi arvonsa esimerkiksi perhepolitiikassa ja arvioisi uudelleen viime eduskunnassa kansalaisaloitteen pohjalta päätetyn avioliittolain muutoksen.

Lapsen oikeutta isään ja äitiin ei tule kyseenalaistaa eikä avioliiton asemaa heikentää. Lapsivaikutusten arviointi tulisi toteuttaa kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa. Erityisen vahingollista on, että arviota ei tehty avioliittolain muutoksessa. Toivottavasti tuleva hallitus ottaa arvioinnin käyttöön.

Hyvät kuulijat,

Vaalikauden haasteena on turvata kansalaisten osallisuus, turvallisuus ja hyvinvointi yhä niukkenevilla resursseilla. Kristillisdemokraatit korostavat, että erityisesti on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista ja puolustuskyvyttömistä. Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä tulee vähentää. Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi erityishuomio on kiinnitettävä lapsiköyhyyden vähentämiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nuorten kasvava syrjäytyminen asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä tulee pysäyttää.

Hallitusneuvottelut aloittavat puolueet ovat rintarinnan puhuneet kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta. Tämä tehtävä on kuluneella hallituskaudella osoittautunut hyvin vaikeaksi. Kun Kuntaliitolta on pyydetty listausta, mistä velvoitteista kunnat olisivat halukkaita luopumaan, ei ole saatu vastauksena yhtään ehdotusta. Tämä on ymmärrettävää. Merkittävä osa kuntien velvoitteista takaa heikoimmassa asemassa olevien elintärkeitä oikeuksia ja palveluja. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan tai kyyteihin. Toivon, että strategisessa hallitusohjelmassa annetaan selkeä vastaus siihen, aikooko Sipilän hallitus puuttua nimenomaan näihin velvoitteisiin? Tarkoittaako kuntien velvoitteiden karsiminen ja normien purku joidenkin ihmisten jättämistä heitteille?

Myös Kristillisdemokraatit ovat valmiita käymään velvoitteita ja normeja kriittisesti läpi sekä pohtimaan uusia ratkaisuja niiden purkamiseksi. Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus ja yhtäläinen, korvaamaton arvo merkitsee meille kuitenkin luovuttamatonta vakaumusta, että avuntarvitsijaa ei voi jättää ilman apua.

Arvoisat kristillisdemokraatit,

Seuraava suuri haasteemme ovat vuoden 2017 huhtikuussa järjestettävät kuntavaalit. Niissä menestymisen ratkaisee ehdokasasettelu. Nyt on aika aloittaa ehdokkaiden rekrytointi. On ollut ilo kuulla, että monessa kunnassa ollaan jo keväällä tai loppukesästä kokoontumassa kuntavaalien ehdokashankintaa pohtimaan. Kannustan ja rohkaisen jokaista paikallisosastoa tähän, sillä ajoissa aloitettu rekrytointi helpottaa kampanjatyötä merkittävästi.

Kirkolliskokouspuhe

Sisäministeri Päivi Räsänen

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous

ti 5.5.2015

Turun kristillinen opisto

 

Herra arkkipiispa, bästa medlemmar i kyrkomötet, åhörare

 

Mieleeni jäi ensimmäisestä kirkolliskokouskäynnistäni syksyllä 2011, kun te Herra arkkipiispa totesitte, että Kirkolliskokouksien historiassa edustajat vaihtuvat, piispat vaihtuvat ja myös ministeri vaihtuu, mutta on yksi joka pysyy, kirkkoministerin tarjoamat kakkukahvit. Tällä kertaa edessänne on toimitusministeri, hallituskauden poliittisen vastuun aika on ohi ja samalla viimeinen vastuutehtäväni tämän valtioneuvoston asettamana kirkolliskokousedustajana. Kiitän lämpimästi teitä, rakkaan kirkkomme vastuukantajia ja johtajia hyvästä yhteistyöstä valtiovallan ja kirkon välillä kuluneiden neljän vuoden aikana.

Den här gången står jag framför er som representant för expeditionsregeringen. Det politiska ansvaret för den här mandatperioden är över och samtidigt är det här sista uppgiften för mig som statsrådets officiella ledamot i kyrkomötet. Jag tackar varmast Herr ärkebiskop och alla er andra ansvarsbärare och ledare i vår kära kyrka för ett bra samarbete mellan statsmakten och kyrkan under de gångna fyra åren.

Erityisen tyytyväinen olen yhteistyöhön, jolla saimme eteenpäin lainsäädännön muutoksen yhteisövero-osuuden korvaamiseksi valtionavustuksella. Pidän merkittävänä sitä, että euromääräinen summa on hyvin poikkeuksellisella tavalla kirjattu lakipykälään ja sidottu kuluttajahintaindeksiin. Se omalta osaltaan on turvaamassa jatkossa kirkolle aiempaa vakaamman ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävämmän korvauksen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta.

Näinä päivinä käydään puhemies Juha Sipilän johdolla tunnusteluita tulevasta hallituspohjasta ja -ohjelmasta. Onpa poliittinen kokoonpano millainen tahansa, uudella hallituksella on samat ankarat näkymät edessään. Kaikkien kansalaisten osallisuus, turvallisuus, hyvinvointi ja erityisesti heikoista huolehtiminen pitää turvata niukkenevilla resursseilla. Näissä talkoissa julkinen valta – valtio ja kunnat eivät selviä yksin, mukaan tarvitaan koko kansalaisyhteiskuntaa, jokaista meistä lähimmäisenä toinen toisellemme.

Olen jälkikäteen hämmästellyt 60-luvun lapsuuteni kyläyhteisön tarjoamaa harrastusten rikkautta. Talvella lapsille järjestettiin hiihtokilpailuja ja luistelukoulua ja kesällä yleisurheilukilpailuja, jalkapalloa sekä uimakouluja. Lapset kokoontuivat pyhäkouluun, poika- ja tyttökerhoihin. Lisäksi osallistuin tanhukerhoon, Martta-tyttöihin ja runonlausuntaan. Nuorisoseuran näytelmäharrastus veti niin lapsia kuin aikuisia. Harrastukset olivat käytännössä maksuttomia, koska kylän äidit ja isät järjestivät kaiken vapaaehtoisesti. Yhteisöllisyys oli arkipäivän ylellisyyttä ja itsestäänselvyys.

Yhteisöllisyys ei synny poliitikkojen päätöksillä tai viranomaisten toimenpiteillä, vaikka ne voivatkin edistää tai haitata sitä. Voisiko kirkko auttaa löytämään uudelleen sitä lähimmäisyyttä ja yhteisöllisyyttä, joka ennen oli suomalaisille niin tavallista, vai pitäisikö kirkon löytää se ensin itse? Olisiko tässä myös kirkon mahdollisuus löytää uudelleen yhteys niihin ihmisiin, jotka ovat vieraantuneet kirkosta?

Lähimmäisyys ja yhteisöllisyys menevät paljon pidemmälle kuin suvaitsevaisuus, joka väärin ymmärrettynä saattaa kääntyä välinpitämättömyydeksi. Lähimmäisyys on suvaitsevaisuutta parempi sillanrakentaja ihmisten välille.

Kaupungistuminen ja kansainvälisyys eivät ole poistaneet paikallisuuden kokemisen merkitystä, päinvastoin. Niin lapselle kuin aikuiselle on tärkeää kuulua läheisten ja turvallisten ihmisten yhteisöön. Vaikka maaseudun kyläyhteisöjen yhteisöllisyys ei ole sellaisenaan siirrettävissä kaupunkien lähiöihin, jotain samankaltaista voidaan rakentaa urbaanissa ympäristössä.

Järjestöjen, harrastusseurojen ja seurakuntien vapaaehtoistyön kautta nuoret voivat kasvaa kantamaan vastuuta myös myöhemmin elämässään.  Yhteisöt ovat olennainen osa sitä yhteiskunnan turvaverkkoa, jota kodit tarvitsevat kasvatus- ja hoivavastuun tueksi. Ongelmia voidaan ehkäistä usein jo ennen niiden syntymistä.

Tässä maailmassa, kaukana ja lähellä on paljon näkemäämme enemmän hätää, kärsimystä ja yksinäisyyttä. Tarve lähimmäisenrakkaudelle huutaa taivaaseen asti.

Viime syksynä sain tilaisuuden osallistua Pelastusarmeijan 125 v juhlaan, jonka teemaksi oli asetettu ”Tahdon taistella”. Minua puhutteli se, miten perustaja William Booth muotoili näkynsä toiminnan alkuvuosina 1865 – yhden ihmisen näyn, josta on kasvanut miljoonia ihmisiä auttava yhteisö 124 maahan.

Haluan nostaa nämä sanat meille rohkaisuksi.

”Niin kauan kuin naiset itkevät kuten

nyt, tahdon taistella: niin kauan,

kun lapset näkevät nälkää kuten nyt,

tahdon taistella: niin kauan kuin miehet

menevät vankilaan uudelleen ja

uudelleen kuten nyt, tahdon taistella:

niin kauan kuin on jäljellä yksikin

juomari, niin kauan kuin kaduilla

on yksikin eksynyt tyttö, tahdon

taistella: niin kauan kuin yksikin

sielu on pimeydessä, vailla Jumalan

valkeutta, tahdon taistella: Tahdon taistella loppuun asti.”

Kirkolla on yhteiskunnassamme avainasema lähimmäisyyden ja yhteisöllisyyden uudelleen löytämiseksi. Efesolaiskirjeen visio toimivasta seurakunnasta, Kristuksen ruumiista muotoilee yhteisöllisyyden ja keskinäisen rakkauden idean seuraavasti: ”Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää. Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.” (Ef. 4:15-16)

Hyvät kirkolliskokousedustajat,

Käsittelette tällä viikolla Kirkon tulevaisuuselontekoa, jonka teemana on erityisesti monikulttuurisuuden kohtaaminen. Monen kulttuurisen ilmiön juuret ovat uskonnossa. Uskonnot synnyttävät kulttuuria. Toisaalta eri uskontoihin kuuluvat voivat jakaa saman kulttuurin, vaikka se olisi yhden uskontoperinteen muokkaama. Selonteossa nostetaan esiin se, että maamme eri osat muuttuvat eri tavoin ja sen myötä kulttuurinen moninaisuus lisääntyy maamme sisällä.

Kansakunnan yhtenäisyyttä rakentaneella kansankirkollamme on pitkät perinteet monikulttuurisuuden kohtaamisessa omassa piirissään. Myös herätysliikkeet ja kirkolliset järjestöt luovat kirkon sisälle monipuolista hengellistä kulttuuria ja ovat kukin omalla tavallaan rikastuttamassa kirkon elämää kuitenkin kirkon yhteiseen uskoon ja tunnustukseen sitoutuen. Yhteiselämä ei ole aina kitkatonta, mutta erilaisuuden kohtaaminen on tarjonnut kirkolle mahdollisuuden kasvuun.

Kansankirkon vahva asema toimii parhaimmillaan myönteisen uskonnonvapauden turvaajana. Kirkon pirstoutuminen ja siitä seuraava aseman heikkeneminen johtaisivat voimistuviin vaatimuksiin yhteiskunnan uskonnollisesta neutraliteetista. Sen myötä vaikeutuisi myös muiden uskonnollisten yhdyskuntien ja yhteisöjen asema.

Uudistetussa, vuoden alussa voimaantulleessa yhdenvertaisuuslainsäädännössä  korjattiin vakaumuksen suojaa koskeva epäkohta. Huomattava osa maamme uskonnollisesta toiminnasta on järjestäytynyt yhdistysmuotoisesti. Aiemmin yhdenvertaisuuslaissa on mainittu uskonnonharjoitusta tapahtuvan vain Suomen evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon sekä muiden rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tilaisuuksissa. Myös uskonnonvapauslakimme puhuu käytännössä vain rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista, vaikka uskonnonvapaus perusoikeutena on ennen kaikkea yksilön oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa tai näistä pidättäytyä.

Yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan sisällytetään nyt myös yhdistyspohjalta sekä kirkon sisällä toimivat uskonnolliset yhdistykset. Uskonnonharjoittamiseksi katsotaan myös uskonnollisten yhteisöjen ja yhdistysten uskonnonharjoitukseen kiinteästi liittyvä opetus- ja julistustoiminta, esim. rippikoulutyö. Myös avioliittoon vihkiminen kuuluu vakaumuksen suojan piiriin.

Kirkon sisällä vaikuttavat herätysliikkeet ja yhteisöt edustavat suomalaista kristillistä kansalaisyhteiskuntaa. Lakimuutos parantaa myös näiden järjestöjen uskonnonvapautta sekä kirkon sisällä että yhteiskunnassa.

Hyvät kuulijat,

Tässä kirkolliskokouksessa käsitellään edustaja-aloitetta, jossa ehdotetaan arviointiprosessin käynnistämistä avioliittolain muuttamisen vaikutuksista kirkkoon ja kirkon vihkimiskäytäntöihin.

Avioliittoinstituutio on hengellisen ja maallisen vallan leikkauspisteessä. Toisaalta naisen ja miehen välisellä avioliitolla on syvä teologinen merkitys muun muassa Pyhän Kolminaisuuden sekä Kristuksen ja seurakunnan suhteen symbolina. Toisaalta se on maallisena instituutiona asetettu suojaamaan yhteiskunnan heikoimmille jäsenille – lapsille – mahdollisimman turvallinen ja vakaa kasvuympäristö.

Pohjoismaissa yhteiskunnan avioliittolainsäädäntö ja kirkon avioliittokäsitys ovat kulkeneet käsi kädessä vuosisatoja. Siksi ei ole ihme, että on hyvin vaikeaa jättää hyvästit tälle yhteydelle, jos avioliitolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi etenee loppuun asti. Kirkko kuitenkin säilyttää vapautensa varjella aarteitaan vaikka yhteiskunta niistä luopuisikin.

Avioliittolain muutos on konkreettinen esimerkki siitä, että emme enää elä kristillisessä yhtenäiskulttuurissa. Samalla on hyvä muistaa, että tämän kaltainen pitkä yhteiselo on kirkon historiassa ja tämän hetken maailmassa poikkeus. Suurin osa maailman kristityistä elää yhteiskunnissa, joissa valtiovallan suhde kristillisyyteen ja kirkkoon on jännitteinen.

Avioliittolain muutoksen vaikutusta kirkkoon ei ole syytä vähätellä. Se tulee haastamaan kirkon eri tavalla kuin mikään aiempi yhteiskunnallinen muutos. Siitä selvitäkseen kirkon tulee vahvistaa identiteettiään itsenäisenä kristillisenä yhteisönä, kuten kirkkolaissa on linjattu: ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa.” Tältä pohjalta kirkko palvelee myös yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.  Kirkon sisällä tarvitaan rohkeutta säilyttää linjansa avioliitosta yhden naisen ja yhden miehen liittona, kun paine näistä luopumiseen kasvaa. Eduskunta tai lainsäädäntö ei suoranaisesti tätä painetta aiheuta, mutta eduskunnan päätöstä tullaan käyttämään kirkkoa ja sen yhtenäisyyttä vastaan.

Kristus rohkaisi Tyatiran seurakuntaa: ”Pitäkää kiinni siitä mitä teillä on, kunnes minä tulen.” (Ilm. 2:25) Tätä samaa rohkeutta ja lujuutta toivotan sekä piispoille että kirkolliskokoukselle ja muille kirkon vastuunkantajille.

Kristus uppmuntrade församlingen i Thyatira: ”Men håll fast vid det ni har, tills jag kommer.” (Upp 2:25) Samma mod och hållfasthet önskar jag till biskoparna, kyrkomötet och alla andra kyrkans ansvarsbärare.

Bästa publik,

Med dessa ord framför jag statsrådets hälsning till kyrkomötet och önskar er alla kraft, visdom och välsignelse i ert uppdrag.

Hyvät kuulijat,

näillä sanoilla tuon kirkolliskokoukselle valtioneuvoston tervehdyksen ja toivotan Teille viisautta, voimia ja siunausta tehtävässänne.

Emme voi sulkea silmiämme hädältä

Viikonloppuna luimme jälleen uutisia ISIS:n järkyttävästä kohtelusta vankejaan kohtaan. Kertoman mukaan nälkäisille naisille olisi tarjoiltu ruokaa, joka oli tehty heidän lapsistaan. Olipa tämä tarina totta tai ei, emme länsimaisen vapauden ja hyvinvoinnin keskellä pysty edes kuvittelemaan sitä tuskaa, kipua ja epätoivoa, jota nämä ihmiset käyvät läpi. Tuhannet ja tuhannet ihmiset elävät pakolaisleireillä ilman toivoa kotiinpaluusta. Suomen päätös nostaa pakolaiskiintiötä tälle vuodelle 1050:een on ollut oikea.

Reilu viikko sitten ihmissalakuljettajien lastaama laiva kaatui Välimerellä. Seitsemänsataa Pohjois-Afrikasta epätoivon ajamina kohti Eurooppaa lähtenyttä ihmistä kuoli. Se oli vain yksi monista onnettomuuksista Välimerellä viime vuosina. Ihmissalakuljettajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen ihmisten hätää, ja Välimeri on muuttunut joukkohaudaksi. EU:n päätökset pelastusoperaatioiden ja merivalvonnan vahvistamisesta ovat tärkeitä, mutteivät ratkaise itse ongelmaa. Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan voimakkaampia otteita Pohjois-Afrikan tilanteen saamiseksi hallintaan. EU:n työkalut alueen vakauden edistämiseksi ovat rajalliset; siksi YK:n rooli on keskeinen. Parasta kehitys- ja pakolaispolitiikkaa on ongelmien ratkominen paikallisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Nepalissa tapahtui lauantaina tuhoisa maanjäristys. Uhriluku on kasvanut jatkuvasti, ja sen pelätään nousevan edelleen. Inhimillinen hätä on katastrofaalista. Epätietoisuus sukulaisten ja ystävien kohtalosta kalvaa monia. Jälkijäristysten pelossa ei öitä uskalleta viettää sisätiloissa. Raunioiden keskellä voi olla eloonjääneitä, eikä aikaa pelastustöissä ole hukattavaksi. Suomi on sisäministeriön päätöksellä päättänyt lähettää Nepaliin rauniopelastusmuodostelman osana EU:n pelastuspalveluapua. Ryhmän tehtävänä on etsiä sortuneisiin rakennuksiin loukkuun jääneitä ihmisiä, pelastaa heidät ja antaa välitön lääkinnällinen apu loukkaantuneille. Mikäli tilanne vaatii, on Suomen tarvittaessa oltava valmis antamaan Nepalille lisäapua.

Emme voi kääntää selkäämme maailman kärsiville. Onpa syynä terrorismi, sodan kauheudet tai luonnonkatastrofi, on ihmisten hätä aina otettava vakavasti. Se, että tapahtumapaikka on kaukainen, ei oikeuta meitä sulkemaan silmiämme. He ovat ihmisiä niin kuin mekin.

Yhdessä terrorismia vastaan 18.4.2015

 

Hyvät kuulijat,

Toive hyvästä, onnellisesta elämästä, ei voi toteutua tuhoamalla onnellisuutta ja elämää, kuten terrorismi tekee. Tämä tilaisuus ja jokainen teistä tässä torilla osoittaa, että yhdessä meillä on mahdollisuus vaientaa vihan ja väkivallan ääni. Yhdessä meillä on mahdollisuus osoittaa, että toistemme elämän ja ajatusten kunnioittaminen rakentaa hyvää, turvallista yhteiskuntaa. Viha ei saa aikaan mitään hyvää. Väkivallan sijaan tarvitsemme rakkautta, välittämistä, toistemme kuuntelemista ja kunnioittamista.

Terrorismi pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan pelon kautta. Pelolle ei pidä antaa periksi. Tarvitaan tahtoa, mutta myös hyviä lakeja turvaamaan kaikkien Suomessa asuvien elämää. Olemme tehneet hallituksessa oikeita päätöksiä, kun terrorismin vastaista lainsäädäntöä on tehostettu tällä kaudella. Poliisi on saanut mahdollisuuden tarkistaa matkustajarekisterit ja terrorismin kriminalisointia on tiukennettu muun muassa koulutukseen osallistumisen ja valmistelujen osalta. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjunnan alalla. Kansainvälisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla havaitaan uhkia ja riskejä sekä puututaan niihin tehokkaasti ihmisten oikeusturva huomioiden.

Hyvä lainsäädäntö ei kuitenkaan yksinään riitä. Turvallisuuden perusta on, että meistä jokainen voi kokea elämänsä merkitykselliseksi. Halu rakentaa turvallisuutta ja kaikille hyvää yhteiskuntaa lähtee arjesta. Me jokainen kaipaamme hyväksyntää, kunnioitusta ja kuulluksi tulemista. Kaipaamme yhteisöä, johon voimme kokea kuuluvamme, ja lähimmäisiä, joille meidän elämällämme on merkitys. Avaimet tämän toteuttamiseen eivät ole vain poliitikkojen, vaan jokaisen meidän käsissä. Me voimme osoittaa välittämistä ja ystävyyttä, ojentaa kätemme yksinäiselle, sekä rakentaa siltoja eri tavalla ajattelevien välille. Meistä jokaista tarvitaan.

Väkivallantekojen uhka Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa on kohonnut. Yksi uhkaa kohottava tekijä ovat niin sanotut vierastaistelijat. Taistelualueille matkustaneet henkilöt voivat palattuaan muodostaa turvallisuusriskin. Varsinaisiin terroristisiin tekoihin ryhtymisen lisäksi henkilöt saattavat osallistua terroristiseen toimintaan muun muassa pyrkimällä värväämään uusia taistelijoita ja hankkimaan terrorismille rahoitusta. Siksi on tärkeää, että viranomaiset pystyvät tunnistamaan taistelualueille matkustavia henkilöitä sekä puuttumaan tehokkaasti taistelualueille matkustamiseen ja taistelualueilla radikalisoituneiden henkilöiden paluuseen.

Painopisteen tulee terrorismin torjunnassa olla ennaltaehkäisyssä. On olennaista tunnistaa aikaisessa vaiheessa sellaiset henkilöt, jotka ovat vaarassa radikalisoitua, aikeissa osallistua taisteluihin terroristijärjestön osana tai terroristijärjestön koulutusleirille. Ennen kaikkea tulee puuttua vierastaistelijaksi lähtemisen syihin. Se ei ole helppoa, sillä vierastaistelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia ja syyt vaihtelevia. Kyse ei ole ainoastaan henkilöistä, joilla on siteitä konfliktialueille, vaan lähtijöiden joukosta merkittävä osa on kantasuomalaisia. On huolestuttavaa, että länsimaisia arvoja ja demokratiaa väkivallan kautta haastava maailmankuva on vallannut alaa myös Suomessa. Yhteiskuntana meillä on peiliin katsomisen paikka.

Maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee erityisesti ottaa huomioon radikalisoitumisvaarassa olevat nuoret sekä ääri-ilmiöiden ja internet-propagandan houkuttelevuus. Tapasin viime syksynä muslimiäitejä keskustelutilaisuudessa, jossa pohdimme, kuinka viranomaiset ja perheet voisivat yhdessä estää nuoria lähtemästä taistelualueille Syyriaan ja Irakiin. Keskustelussa nousi esiin niiden musliminuorten vaikea tilanne, jotka ovat kasvaneet Suomessa, mutta eivät ole juurtuneet Suomeen eivätkä myöskään vanhempiensa kotimaahan. On tärkeää, että kaikilla nuorilla Suomessa on mahdollisuus olla rakentamassa yhteiskuntaa ja samalla omaa tulevaisuuttaan sen jäseninä.

Totesimme, että viranomaisten ja muslimiyhteisön välisellä vuoropuhelulla on tärkeä merkitys ongelman ratkaisemisessa ja perheiden tukemisessa. Palaute on otettu vakavasti sisäministeriössä ja mietimme, miten voisimme lisätä kanssakäymistä yhteisissä asioissa.

Meillä oli yhteinen huoli myös siitä, miten taistelualueille matkustaminen vaikuttaa eri etnisten ryhmien välisiin suhteisiin niin täällä Suomessa kuin myös laajemmin. Tänään voimme kysyä, kuinka terrorismin uhka vaikuttaa eri ryhmien välisiin suhteisiin.

Hyvät kuulijat,

Tahdon esittää kiitokseni siitä, että olette lähteneet yhdessä laajalla joukolla antamaan tukenne rauhalle ja turvalliselle yhteiskunnalle. Edustamme eri kulttuureja, uskontoja ja kansallisuuksia, mutta meillä on paljon yhteistä. Me kaikki olemme ihmisiä. Me kaikki tarvitsemme turvallista yhteiskuntaa. Me kaikki tarvitsemme toisiamme. Yhdessä voimme antaa selvän viestin siitä, ettei väkivalta ole hyväksyttyä, eikä se edistä yhteisiä asioitamme. Riippumatta taustastamme, meillä jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä yhteiskuntaa. Turvallisuuden tunne edellyttää ihmisten välistä luottamusta. Sitä luottamusta luodaan myös täällä tänään.

 

 

Yrittäjät luovat työpaikkoja

 

 

Yrittäjyys on kansantaloudellisen toiminnan perusta. Yritysten henkilöstön määrä Suomessa lähenee 1,5 miljoonaa, kun työllisten kokonaismäärä on noin 2,4 miljoonaa. Yritykset ovat merkittävä työllistäjä. Ilman riittävää yrittämisintoa yhteiskunnan työllistämismahdollisuudet heikkenevät, eikä työttömyyteen ole muuta lääkettä kuin työpaikat. Siksi yhteisen hyvinvoinnin vuoksi on yritysten perustamista ja toimintamahdollisuuksia edistettävä.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan omaan osaamiseen yrittäjänä liittyvä epävarmuus alentaa merkittävästi yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä. Monella yrittäjyyttä harkitsevalla on oman alan osaamista ja ideoita, mutta yrittämiseen liittyvä byrokratian pyörittäminen saa aloittamisen tuntumaan liian hankalalta. Moni tuntee absurdeja esimerkkejä siitä, kuinka yrittämisen into on tapettu joko jo ennen yrityksen perustamista tai toiminnan alkuaikoina viranomaisten vaatimuksilla.

Sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen taakan suuruus on lähes kaksi prosenttia bkt:sta. Turhaa sääntelyä on karsittava, jotta parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja saavutetaan myös merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen. Yritystoiminnan helpottamiseksi on käynnistettävä kasvua rajaavien normien poistotalkoot erityisesti koskien pk-yritysten toimintaa eniten rajoittavia säädöksiä ja viranomaisohjeita. Kansallisen sääntelyn tulee olla sellaista, ettei suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla heikennetä.

Jotta työpaikkoja luovia yrittäjiä löytyisi, on yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava. Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta tulee muuttaa kannustavammaksi tekemällä näiden tuloksesta viiden prosentin vähennyksen verotukseen. Vähennys kaventaisi pienimpien yritysten ja osakeyhtiöiden välistä eroa verotuksessa. Yritysten sosiaalikuluja tulee huojentaa ensimmäisen työntekijän tai muutaman ensimmäisen työntekijän kohdalla määräajaksi. Toimenpiteellä olisi merkittävä työllisyyttä lisäävä vaikutus.

 

Päivi Räsänen

puheenjohtaja, KD

 

KD on rohkeasti perhepuolue

 

Olen useaan otteeseen vaalitenteissä joutunut vastaamaan kysymykseen siitä, mihin Kristillisdemokraatteja tarvitaan. ”Meillä on jo Kokoomus ja Keskusta”, toimittajat sanovat. Yhtä kaikki olen vaalitoreilla tavannut monia ihmisiä, jotka ovat antaneet tunnustuksen KD:n politiikalle ja aloittaneet lauseensa sanoin ”Kristillisdemokraatit ovat ainoa puolue, joka…” Kiitosta on tullut erityisesti perhepolitiikasta ja selkärankaisesta arvojen puolustamisesta.

KD on perhepuolue. Hyvin vähälle huomiolle vaalikeskusteluissa on jäänyt perheen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnille. Julkisen talouden sopeutustoimet ja rakenneuudistukset antavat meille vain aikalisän, ellemme samalla saa syntyvyyttä kasvuun ja sitä kautta väestörakennetta terveemmälle pohjalle.

Vuonna 2014 keskimääräinen lapsiluku oli 1,71. Lapsiperheiden määrässä on jo pitkään ollut laskeva trendi. Tarvitsemme radikaalin asennemuutoksen suhtautumisessa lapsiin; he ovat tulevaisuutemme tekijöitä. Perheen perustamista tulee tukea, ei tehdä siitä vaikeaa tai kallista. Vanhemmuuden kustannukset työmarkkinoilla on jaettava tasaisesti, opintotukeen on säädettävä huoltajakorotus, ja perheiden arjen matalan kynnyksen tuesta huolehdittava. Tuleva hallitus tarvitsee perhepoliittista osaamista ja Suomi määrätietoisia toimia perheiden hyväksi. 

Toimittajat kyselevät myös, onko maallistuneessa yhteiskunnassa tarvetta kristilliseltä arvopohjalta ponnistavalle poliittiselle puolueelle. Viime vuodet Suomen politiikassa ovat tehneet selväksi, että juuri kristillisten arvojen kannattajat Suomessa tarvitsevat oman äänen myös poliittisella kentällä. Se, mikä ennen on ollut valtavirtaa, tarvitsee tänä päivänä rohkean puolustajan.

Kristillisdemokraatit eivät ole muiden puolueiden jatke. Emme myöskään ole mikään kiintiölisä toisten joukossa. Olemme puolue, jolla on oma, kansainvälisesti verkottunut ja varsin ajankohtainen poliittinen ideologia. Yhteisiä päämääriä löytyy useiden puolueiden kanssa, mutta kristillisdemokraattista politiikka ei tee mikään muu puolue Suomessa.

 

Päivi Räsänen

 

 

Rohkeus rakentaa tulevaisuutta

Perheen perustamiseen, toiseen ihmiseen sitoutumiseen ja vastuun ottamiseen syntyvistä lapsista tarvitaan rohkeutta. Valtion pitää ja kannattaa tukea tällaista rohkeutta, koska perheissä kasvaa yhteiskunnan tulevaisuus.

Syntyvien ikäluokkien pienuus pitkällä aikavälillä on osaltaan johtanut kestävyysvajeeseen. Yhteiskuntamme on muututtava perheystävällisemmäksi, jotta saamme työssäkäyvien osuuden tulevaisuudessa nousuun. Syntyvyyden kasvu edellyttää panostamista perheiden arjen tukemiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamista. Perheiden hyvin- tai pahoinvoinnin seuraukset näkyvät yhteiskunnassa vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Lapsiperheiden tilannetta pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti huomioiden todelliset palvelutarpeet.

Kuluneen hallituskauden keskeisiä saavutuksia perheiden näkökulmasta ovat lapsiperheiden oikeus kotiapuun ilman lastensuojelun asiakkuutta sekä valinnanvapauden säilyminen kotihoidontuen käytössä. Vaikka vuoden alussa voimaan tullut verotuksen lapsivähennys on jo hyvä askel kohti perheverotusta, kehitettävää perheiden verotuksessa riittää vielä seuraavallekin hallituskaudelle.

Taloudellisen tuen lisäksi perheet tarvitsevat myös henkistä tukea. Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä. Pysyvät ihmissuhteet ovat kuitenkin lasten hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi vähitellen muuttaa arvoympäristöämme.

Perheiden hyvinvoinnin on oltava poliittisessa päätöksenteossa siinä asemassa, jonka se tosiasiallisesti ansaitsee. Siksi seuraavaan hallitukseen tarvitaan perheministeri sekä perheasioille oma ministerityöryhmänsä.

Kolumni julkaistu kd-lehdessä 12.3.2015.