Ajankohtaista

RSS

Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 20.08.2014

Sisäministeri, puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd)

KD eduskuntaryhmän kesäkokous Lahti 20.8.2014

Hyvät kesäkokouksen osallistujat, arvoisat tiedotusvälineiden edustajat,

Helteinen kesä on kääntymässä loppuun. Lomakuukausien aikana useat suomalaiset ovat saaneet nauttia lämpimistä keleistä ja tarpeellisesta lomasta. Aurinkoisia kesäpäiviä on kuitenkin varjostanut tummat pilvet. Ukrainan, Syyrian, Irakin, Gazan ja monen muun maailman kriisipesäkkeen tilanteet ovat kehittyneet huonoon suuntaan ja luovat varjonsa myös Suomeen. Kotimaassa huolta herättävät talouden heikot näkymät ja erityisesti uutiset yhä uusista irtisanomisista. Sisäministerinä kannan huolta sisäisestä turvallisuudesta. Poliisitoimi, rajavartiolaitos ja hätäkeskuslaitos ovat käyneet läpi suuria rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoituksena on ollut säilyttää turvallisuuden taso.

Vuoden 2015 talousarvio

Ensin kuitenkin maamme taloudellisiin näkymiin, jotka ovat nyt vahvasti esillä budjettiriihen myötä. Valtio on joutunut ja joutuu sopeuttamaan menojaan velkaantumisen vähentämiseksi. Valtionvarainministeriön arvion mukaan valtionvelka tulee ensi vuonna ohittamaan 100 miljardin euron rajan. Tämä huolimatta mittavista taloutta tasapainottavista toimista ja päätöksistä, joita tämä hallitus on tehnyt. Tulevan budjettiriihen päälinjana onkin tehtyjen ratkaisujen toimeenpaneminen. Rakennepoliittisen ohjelman, kehysriihen ja kevään hallitusneuvotteluiden päätökset pannaan täytäntöön. Tämä merkitsee mittavia sopeutustoimia ja valtion velkaantuminen väheneekin valtionvarainministeriön pohjaesityksen mukaan vuoden 2014 noin 7 miljardista eurosta noin 4 miljardiin euroon, kokonaismenojen ollessa noin 53 miljardia euroa. Tiukoista säästötavoitteista huolimatta on tärkeää, että hallitus panostaa kasvuun ja työllisyyteen. Pidän myös erittäin tärkeänä, että kaavailtu lapsivähennys toteutetaan oikeudenmukaisen mallin mukaisesti. Suomen tulevaisuus on vahvasti riippuvainen ulkopuolisen maailman tapahtumista. Ukrainan tilanne saattaa vaikuttaa talouteemme huomattavasti enemmän kuin nyt arvelemme. Tästä syystä on tärkeää seurata tilanteiden kehittymistä ja jatkuvasti arvioida niiden vaikutuksia Suomelle.

Kansainvälisestä tilanteesta

Ukrainan kriisi, Venäjän kansainvälistä oikeutta rikkovat toimet Krimillä ja siitä seuranneet pakotteet ja vastapakotteet sekä samalla jopa sotaa lietsova retoriikka Lännen ja Venäjän välillä, aiheuttaa ilman muuta huolta tulevaisuudesta. On kuitenkin todettava painokkaasti, että olemme pakotteiden takana, olemme mukana siinä rintamassa joka kertoo, että emme hyväksy sellaista voimapolitiikkaa, jolla loukataan suvereenin valtion rajoja. Venäjän asettamien vastapakotteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin välittömästi meillä Suomessa. Valion ja muiden merkittävien vientiyritysten tilanne on otettava huomioon ja hallituksen tulee löytää keinoja, jolla iskua lievennetään. Nyt tarvitaan todellista halua ratkaista kriisi ennen kuin se etenee liian pitkälle. Ensi viikolle sovittuun Venäjän, Ukrainan ja EU:n tapaamiseen kohdistuukin suuria odotuksia. Syyrian sisällissota jatkuu yhä vaikka se on jäänyt kansainvälisessä huomioissa taka-alalle. Siviiliväestön tilanne on suurissa osissa maata kestämätön ja yhä uusia ihmisiä joutuu jättämään kotinsa lisäten pakolaisten määrää entisestään. Pelkästään Syyrian naapurimaissa on jo noin 3 miljoonaa syyrialaispakolaista, maan sisällä vieläkin enemmän. Sisällissodan yksi keskeisimmästä osapuolista, ääri-islamilainen Isis-järjestö on levittänyt sodan Syyriasta naapurimaa Irakiin. Irakin kristittyjä ja muita vähemmistöjen edustajia on surmattu ja heitä on pakotettu jättämään kotinsa. Tilanne on muuttunut viime viikkoina Yhdysvaltojen puututtua tilanteeseen, mutta vielä on aikaista sanoa mihin tilanne lopulta johtaa. Selvää on kuitenkin se, että Syyrian pakolaisvirtojen lisäksi joudumme jälleen todistamaan pakolaisaallon syntymistä myös Irakissa. Yli 1,2 miljoonaa irakilaista on joutunut jättämään kotinsa tänä vuonna. YK aloittaa tänään lähihistoriansa suurimpiin kuuluvan operaation Pohjois-Irakissa. Tarkoitus on toimittaa apua liki puolelle miljoonalle ihmiselle, jotka Isis-taistelijat ovat ajaneet kodeistaan. Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti kärjistyi heinäkuussa vakavaksi aseelliseksi yhteenotoksi. Niin Gazan kuin Israelin siviiliväestön turvallisuuden puolesta toivon, että osapuolet pystyvät sopimaan kestävästä tulitauosta. Samalla tarvittaisiin todellisia edistysaskelia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa, jotta molempien kansojen oikeus rauhaan ja turvallisuuteen voitaisiin turvata. Mielenosoitukset Gazan tilanteen johdosta ovat useissa maissa muuttuneet väkivaltaisiksi ja jopa suoranaisesti juutalaisvastaisiksi. Vahingonteot synagogia ja juutalaisten omistamia liikkeitä kohtaan ovat lisääntyneet hälyttävästi. Juutalaisia on uhkailtu ja he ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Euroopassa ja Suomessa asuvat juutalaiset eivät ole millään tavoin syyllisiä Gazan tilanteeseen ja heidän, kuten kaikkien kansalaisten, suojeleminen on jokaisen sivistysvaltion velvollisuus. Jokaisen valtion kohdalla maan ulkoinen ja sisäinen turvallisuus ovat kaiken muun kehityksen perusta ja valtion keskeisin tehtävä. Tulevina vuosina on huolehdittava, että oma kansallinen puolustuskykymme on riittävällä ja uskottavalla tasolla. Kd on valmis sitoutumaan puolustusvoimien toimintakyvyn turvaaviin määrärahakehyksiin. Mutta yhtä tärkeää on huolehtia maan sisäisestä turvallisuudesta.

Sisäinen turvallisuus

Sisäministeriö on omalta osaltaan pyrkinyt tällä hallituskaudella toteuttamaan sellaisia toimia, joilla voidaan säilyttää sisäisen turvallisuuden taso riittävän rahoituksen puutteesta huolimatta. Olemme vieneet läpi merkittäviä rakenteellisia uudistuksia niin poliisin, rajavartiolaitoksen kuin hätäkeskuslaitoksenkin osalta. Ilman näitä uudistuksia olisimme tilanteessa, jossa emme pystyisi hoitamaan niitä tehtäviä mitä näille sisäisestä turvallisuudesta vastaaville tahoille on annettu. Poliisin hallintorakenteen uudistus on edennyt sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Rakenneuudistuksen tavoitteena on pitää poliisin toiminnalliset tulokset nykyisellä hyvällä tasolla. Uudistuksella tavoitellaan merkittäviä yli 28 miljoonan euron uudelleenkohdennuksia vuoden 2016 loppuun mennessä. Leikkaukset kohdistuvat etenkin johtorakenteisiin, hallinto- ja tukitoimintoihin sekä toimitiloihin. Toteutetut säästöt on tarkoitettu käytettäväksi operatiivisen toiminnan varmistamiseksi. Vuoden 2012 kehyspäätöksen mukaan poliisitoimen rahoitusta lisättiin lisäksi noin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2015 tasolla. Poliisin rajallisia resursseja ei ole syytä vähätellä. Vaikeita tilanteita kentällä varmasti tulee vastaan. Kuitenkin monella mittarilla mitattuna meillä poliisin toimintakyky on hyvä, jopa viime vuosina joiltakin osin parantunut. Kun hallitus aloitti työskentelynsä, saimme perinnöksi edelliseltä hallitukselta alhaisen rahoitustason ja kasvavat kustannukset. Poliisin puskurirahat oli syöty. Teetin heti alkuun selvityksen, jossa kävi ilmi että ilman uusia toimenpiteitä olisi vaalikauden aikana kehittynyt 70 miljoonan euron alijäämä, joka olisi tarkoittanut n 1000 htv vähenemää vaalikauden aikana ja varmaa romahdusta poliisin toiminnallisessa tasossa. Keväällä 2012 tehtiin kehyspäätös, jolla tilanne ratkaistiin niin, että 70 milj. vaje paikattiin: 30 milj. tasokorotusta valtion budjetista poliisirahoihin, 30 milj. sisäistä siirtoa poliisihallinnosta ja tilakustannuksista poliisipalkkaukseen ja 10 milj. toiminnan tehostamista Lisäksi tänä vuonna saimme lisätalousarvioon 2,5 miljoonan euron määrärahan, jolla pystyttiin palkkaamaan loppuvuodeksi 100 poliisia kenttätyöhön. Tämän ansiosta työttömien poliisien määrä on pudonnut n. 80 tasolle kun se on liikkunut parin sadan paikkeilla aiemmin. Poliisin määrärahoja ei siis ole leikattu vaan lisätty ja porauudistus ei ole leikkausohjelma vaan hallinnonkarsintaa. Pora on onnistunut erittäin hyvin tämän hetken tietojen mukaan, ennakkolaskelmamme ovat osoittautuneet realistisiksi. On selvää, että ilman näitä toimenpiteitä meillä olisi jo nyt satoja poliiseja vähemmän kenttätyössä. Budjettiriihessä tavoitteenani on turvata poliisitoiminnan rahoitus. Kaavaillut uudet leikkaukset sisäministeriön hallinnonalalla vaarantaisivat nämä tavoitteet.

Oikeuslaitos

Sisäiseen turvallisuuteen ja kansalaisten oikeusturvaan kuuluu myös vahvasti toimiva oikeuslaitos. Tuomioistuimet ja syyttäjälaitos ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa ne pystyvät juuri ja juuri käsittelemään niille tulevat asiat. Kaavaillut säästöt tulevat johtamaan henkilöstövähennyksiin mikä tulee näkymään käsittelyaikojen pidentymisenä. Tämä ei ole kestävää oikeusturvan kannalta. Riittävän rahoituksen lisäksi tulisi rangaistusmääräyskäytäntöjä keventää ja laajennetaan. Olen esittänyt, että poliisille voitaisiin myöntää suora sakotusoikeus esimerkiksi rattijuopumustapauksissa. Tällä tavoin voitaisiin keventää syyttäjälaitoksen työtaakkaa.

Lapsivähennys

Budjettiriihessä kristillisdemokraatit puolustavat ennen kaikkea lapsiperheiden etuja. Kesäkuun hallitusneuvotteluissa sovimme perheiden verotukseen tulevasta lapsivähennyksestä, jonka vaikutus valtion ensi vuoden budjettiin on 70 miljoonaa euroa. Toteutusmallissa on tärkeää huomioida monilapsiset ja yksinhuoltajaperheet. Nämä perhetyypit ovat lapsiköyhyystilastoissa vahvimmin edustettuina. Verotuksen lapsivähennyksen merkittävin hyöty on siinä, että se voi toimia askeleena, jonka myötä perheverotus tuodaan suomalaiseen verotusjärjestelmään. Seuraavalla vaalikaudella voidaan ottaa uusia askelia perheverotuksen suuntaan.

Kotihoidon tuki

Pidän edelleen epäonnistuneena päätöstä jakaa kotihoidon tuki isän ja äidin kesken. Valtiovallan ei tule tällä tavoin puuttua perheen sisäisiin asioihin. Asiasta ei ole vielä hallituksen esitystä, ja tavoitteenamme on, ettei sellaista tulekaan. Kotihoidon tuen heikennys tulisi hyvin kalliiksi. Se tuottaisi arviolta 80–150 miljoonan euron lisäkustannukset kunnalliseen päivähoitoon ja työttömyysturvamenoihin. Kuntien investointipaineet kasvaisivat, kun uusia päiväkoteja pitäisi rakentaa hyvin nopeaan tahtiin.

Rahankeräyslaki

Keväällä eduskunta käsitteli sisäministeriön valmisteleman osauudistuksen, jonka mukaisesti rahankeräyslupa voidaan myöntää vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Lainmuutoksen myötä myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä yliopistot voivat toimeenpanna rahankeräyksiä. Uudistus astuu voimaan syyskuun alusta. Rahankeräysuudistuksen eduskuntakäsittelyssä ja jo ennen sitä, nousi esiin tarve laajemmalle uudistukselle. Kevään minihallitusneuvotteluissa tehtiin päätös, jonka mukaan ”käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka myötä rahankeräykset vapautetaan nykyisenkaltaisesta lupamenettelystä vastaamaan nykypäivän toimintaympäristöä.” Sisäministeriö on kesän aikana kartoittanut eri malleja lupamenettelyn uudistamiseksi. Selvitystyön perusteella jatkamme valmistelua ilmoitusmenettelyyn perustuvan mallin mukaisesti. Esittämässäni mallissa siirtyisimme ilmoituksenvaraiseen menettelyyn nykyisestä ennakollisesta lupamenettelystä. Rahankeräysten luotettavuus turvattaisiin rahankeräyksiä varten perustettavalla uudella julkisella rekisterillä. Ilmoitusmenettely keventää sääntelyä ja turhaa byrokratiaa. Rekisteröitymisvelvollisuudella voidaan kuitenkin samalla turvata yleinen luottamus rahankeräyksiin.

Sote ja vanhuspalvelut

Hallituksen rakennepaketin mukaan ikäihmisten laitospaikkojen määrän kasvua vähennetään 300 miljoonan euron edestä. Tavoite voidaan saavuttaa vain, mikäli avohuollon palveluja, kuten kotihoitoa, muita kotiin tuotavia palveluja ja omaishoidon tukea, kehitetään ja niiden saatavuutta lisätään. Tämä tarkoittaa, että on panostettava vanhusten hyvinvointiin ja kotona pärjäämiseen. Ketään ei saa jättää heitteille tai puutteellisen hoidon varaan. Vanhuksille suunnatuissa palveluissa pihistely ei ole tuonut mukanaan säästöjä. Pikemminkin kulut ovat kasvaneet yhä suuremman joukon turvautuessa laitoshoitoon. Yhteiskunnallisissa palveluissa on kahdessakymmenessä vuodessa tapahtunut kautta linjan voimakas siirtymä kevyemmistä, ennaltaehkäisevistä palveluista laitoshoitoon ja raskaampiin, kalliimpiin palveluihin. Nyt on korjausliikkeen aika. Heinolassa on kuntouttavaan hoitotyöhön siirtymisen myötä voitu vähentää terveyskeskuksen vuodepaikkoja 138:sta 47:ään. Hoito edistää potilaiden kuntoutumista takaisin omaan kotiin sen sijaan, että se tuottaisi uusia vuodepotilaita. Potilaiden omia voimavaroja tuetaan eikä heidän puolestaan tehdä asioita, joista he voivat hyvin suoriutua itse. Esimerkiksi sängyssä ruokailu tapahtuu vain poikkeustilanteissa, sillä liikuntakyvyn ylläpitämiseksi potilaat aterioivat päiväsalissa. Kuntouttava työote ja ennaltaehkäisevät palvelut alkavat tuoda kustannussäästöä kunnalle hyvin pian, lähes välittömästi. Samalla ikääntyvä voi kokea palveluidensa parantuneen ja elämänlaatunsa kohentuneen. Viiteen sote-alueeseen perustuva ratkaisu antaa uusia mahdollisuuksia laitoshoitoon painottuneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järkeistämiseen, mikä tulee näkymään uutena ajatteluna myös vanhuspalveluissa. Valitun sote-mallin merkittävin hyöty on, että se kannustaa panostamaan kevyempiin, ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin, kun päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, perus- ja erikoispalveluista siirtyy samaan pöytään. Ratkaisu mahdollistaa myös toimivat hoitoketjut, eli integraation perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Kristillisdemokraattien vaatimuksesta lakiin kirjataan lähipalveluiden saatavuus. Lähipalveluina tuotettavat laadukkaat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut vähentävät painetta kalliimmista erikoispalveluista. Hallituksen riveistä on hiljattain kuulunut myös sote-ratkaisua kritisoinut soraääni. Olen toistuvasti puhunut tämän mallin puolesta ja olen edelleen vakuuttunut, että tältä pohjalta pystymme turvaamaan kansalaisille laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut aina perustason palveluista vaativimpaan erikoissairaanhoitoon saakka. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on kaikista rakenneuudistuksista keskeisin ja vaikuttavin. Pidän merkittävänä sitä, että pohja uudistukselle on pystytty luomaan kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisellä päätöksellä. Sen onnistumisella on suuri vaikutus paitsi kansalaisten kokemaan hyvinvointiin myös valtion talouden tasapainoon.

Kansanmurha Irakissa on pysäytettävä

Ääri-islamilainen Isis-järjestö harjoittaa silmitöntä väkivaltaa siviilejä kohtaan valloittamillaan alueilla Irakissa. Paikalliset kristityt yhteisöt ja uskonnollinen jesidi-vähemmistö ovat joutuneet erityisen ankaran vainon kohteeksi. Heitä painostetaan kääntymään islaminuskoon, mikäli tahtovat välttyä vainolta. Jo sadattuhannet ovat paenneet teloituksia ja raiskauksia. Osa ei edes pääse pakoon.

UNHCR:ltä ei ole vielä tullut pyyntöä alueen pakolaisten uudelleen sijoittamiseen.  Pakolaistilanne on kuitenkin pahenemassa. Noin 300 000 ihmistä on paennut Mosulista ja muualta Keski-Irakista Kurdistanian alueelle viime viikolla. Alueella on ennestään noin 220 000 pakolaista Syyriasta. Kurdiviranomaiset ovat pyytäneet kansainvälistä apua pakolaisten auttamiseen.

Kriisin uusin käänne koskettaa jopa 1,5 miljoonaa henkeä. Eri lähteiden mukaan Sinjarin vuoristossa on edelleen saarrettuna ihmisiä, joille tällä hetkellä yritetään toimittaa ilmateitse vettä ja ruokaa.

Yhdysvaltojen antama sotilaallinen apu Irakille ja kurdiarmeijalle ovat tärkeässä asemassa Isis-järjestön hyökkäyksen pysäyttämiseksi. On riskinä, että alueelle perusteilla oleva kalifaatti kehittyy kansainvälisen terrorismin keskittymäksi. Tämä on estettävä.

YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut Isisin hyökkäykset ja pyytänyt kansainvälistä yhteisöä auttamaan Irakin hallitusta suojelemaan maataan ja kansalaisiaan hyökkäykseltä. Suomen on oltava aloitteellinen niin EU:ssa kuin muissa kansainvälisissä yhteisöissä väkivallan tuomitsemiseksi ja pakolaisten auttamiseksi.

Irakin järkyttävät tapahtumat ovat muistutus siitä, että uskonnon- ja mielipiteenvapautta on yhä puolustettava tärkeinä ihmisoikeuksina.

Päivi Räsänen

Sisäministeri (kd)

Suomi tarvitsee selviämisasemaverkoston

 

Suomessa on 1970-luvulta lähtien ollut voimassa laki, joka velvoittaa toimittamaan päihtyneet, jotka eivät ole väkivaltaisia eivätkä aiheuta vaaraa muiden turvallisuudelle kunnan ylläpitämälle selviämisasemalle tai muuhun huoltopaikkaan. Lain tavoite ei ole 40 vuodessa toteutunut. Suurin osa päihtymyksen vuoksi kiinniotetuista päätyy yhä poliisin säilöön.

Poliisi ottaa vuosittain päihtymyksen vuoksi säilöön noin 70 000 henkilöä. Osa vakavasti alkoholisoituneista on säilössä jopa satoja kertoja vuodessa. Poliisi kuljettaa päihtyneitä myös kotiin. Usein kyse on henkilöstä, joka ei kykene huolehtimaan itsestään. Jos kiinniotettu on alle 18-vuotias, hänet on viipymättä luovutettava huoltajalle tai lastensuojeluviranomaiselle.

Vuosittain noin kymmenen päihtymyksen vuoksi säilöön otettua henkilöä kuolee poliisin suojissa. Pääsyitä ovat alkoholimyrkytys, sairauskohtaukset ja aivovammat. Vaikka poliisia on koulutettu muun muassa seuraamaan putkaan otettujen tajunnan tilaa, arviointivirheitä tapahtuu. Alkoholin ja lääkkeiden yleistynyt sekakäyttö vaikeuttaa tilanteen arviointia. Putka ei ole oikea paikka päihdeongelmaiselle.

Vastuu päihdehuollon järjestämisestä on kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisilla. Kuntien ylläpitämiä selviämisasemia on tällä hetkellä alle 20. Se on aivan liian vähän. Suomi tarvitsisi koko maan kattavan selviämisasemaverkoston. Jotta tähän päästäisiin, sosiaali- ja terveysviranomaisten roolia päihtyneiden säilöönotossa tulee vahvistaa.

Selviämisasemapalveluja lisäämällä olisi mahdollista puuttua päihdeongelmiin huomattavasti nykyistä aiemmin. Jos päihtymyksen vuoksi suojiin otetut ohjattaisiin nykyistä aktiivisemmin avun piiriin, vähennettäisiin päihteiden väärinkäytöstä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. On tarkoituksenmukaisempaa ohjata päihdeongelmaisia matalan kynnyksen katkaisuhoitopalveluihin kuin odottaa niin kauan, että ainoa ratkaisu on erikoissairaanhoidossa tapahtuva hoito.

Selviämisasemista on saatu hyviä kokemuksia. Ammattitaitoinen henkilöstö osaa ohjata asiakkaat päihde- ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin paremmin kuin poliisi. Säilöön otetut ovat tyypillisesti keski-ikäisiä, päihdeongelmaisia ja asunnottomia miehiä, jotka ovat jollain tavoin syrjäytyneitä yhteiskunnasta. Jopa 65 % heistä kärsii jostakin kroonisesta sairaudesta.

Sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen työryhmän jo vuoden 2011 maaliskuussa julkilausuttu kanta oli, että poliisin roolia päihtyneiden kohtaamisessa, kuljettamisessa ja turvallisen selviämisympäristön mahdollistajana tulee vähentää ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden roolia vahvistaa.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti viime lokakuussa käynnistää selvitystyön selviämisasemapalvelujen laajentamiseksi. Selvitystyöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Odotan tältä selvitystyöltä hyvää alkusysäystä selviämisasemaverkoston laajentamiseksi koko maahan.

Päivi Räsänen

Sisäministeri (kd)

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä.

 

 

Juutalaisvastaisuuden leviäminen pitää pysäyttää

 

Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti kärjistyi jälleen sotatoimiksi Gazan alueella. Toivon, että parhaillaan voimassa oleva tulitauko saisi jatkoa ja osapuolet tosissaan pyrkisivät hakemaan ratkaisua neuvotteluteitse.

Gazan kriisi on näkynyt myös täällä Euroopassa. Huoli ja mielenilmaisut konfliktin päättämiseksi ovat tervetulleita myös täällä meillä Suomessa. Ikävä kyllä olemme joutuneet myös näkemään kuinka antisemitismi leviää Euroopassa.

Mielenosoitukset eri maissa ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi. Näin erityisesti Ranskassa missä viranomaiset joutuivat kieltämään palestiinalaisia tukevat mielenosoitukset useassa kaupungissa. Mielenosoituksissa eri maissa kuten Saksassa on esitetty juutalaisvastaisia iskulauseita. Tiistaina 29.7. Saksan poliisi pidätti kaksi miestä näiden heitettyä palopommeja synagogaan Wuppertalin kaupungissa. Myös juutalaisten omistamia liikkeitä ja kiinteistöjä on vandalisoitu ainakin Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Ruotsissa juutalaisia on uhkailtu ja heidän kimppuunsa on käyty. Suomessakin Israelin vastaisissa mielenosoituksissa on nähty ylilyöntejä. Mielenosoituksissa on huudettu Israelin olevan murhaaja ja tappaja ja mielenosoittajilla on ollut kylttejä joiden mukaan ”Israelin olemassaolo on loukkaus ihmisyyttä vastaan” (”Israels existence insult to all humanity”).

Kuluvan kesän aikana useat eurooppalaiset poliittiset johtajat, mukaan lukien Saksan liittokansleri Merkel ja Britannian ulkoministeri Hammond ovat ilmaisseet huolensa antisemitistisen retoriikan leviämisestä. Jaan tämän huolen heidän kanssaan. Antisemitismi on kaikin puolin tuomittavaa ja jokaisen sivistyneen yhteiskunnan tehtävä on suojella kansalaisiaan, myös juutalaisia kansalaisiaan.

Euroopassa ja Suomessa asuvat juutalaiset eivät ole Lähi-idän konfliktin osapuolia. Olisi toivottavaa, että kaikki pyrkisivät tarkastelemaan tilannetta mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Tässä suuri vastuu on myös tiedotusvälineillä.

Päivi Räsänen

Perheiden verotukseen viimein lapsivähennys

 

Pääministeri Alexander Stubbin hallitus toteuttaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta korjaavan verovähennyksen, jota Kristillisdemokraatit ovat toistuvasti vuosien, jopa vuosikymmenten ajan esittäneet. Vähennyksen määräksi on sovittu 70 miljoonaa euroa. Tarkemmasta toteutustavasta päätetään syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä.

Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Muutos lisää lapsiperheiden käytettävissä olevaa rahaa. Kyse on taloutta elvyttävästä toimesta, sillä tänäänkin perheissä on tarve ostaa ruokaa, vaatteita ja kenkiä kasvaville lapsille.

Lapsiperheiden kannalta myönteisten päätösten tekemistä jatkossa helpottaa ohjelmatekstiin saatu kirjaus: ”Hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa.”

Lapsiperheiden aseman vahvistaminen oli Kristillisdemokraattien ykköstavoite viime viikolla käydyille hallitusneuvotteluille. Panostukset lapsiperheiden hyväksi ovat kaikkein tehokkainta kasvupolitiikkaa.

Puoluehallitus teki äänestämällä enemmistöpäätöksen ylimääräisen puoluekokouksen järjestämisestä sääntömuutosta varten. En kannata sääntömuutosta, sillä mielestäni on viisaampaa ajoittaa puheenjohtajavalinnat ajankohtaan, jolloin voidaan arvioida eduskuntavaalien tulokset. Näin toimivat myös muut puolueet.

Olen kiitollinen siitä puolueväen tuesta ja luottamuksesta, jonka varassa on ollut mahdollista tehdä vaikuttavaa hallitustyötä. Tämä tuen varassa ja puoluekokouksen antaman valtuutuksen pohjalta on hyvä jatkaa työtä uudessa hallituksessa ja puolueen johdossa kohti eduskuntavaaleja.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Kd-lehdessä 26.6.2014.

TIEDOTE: Räsänen: Historiallinen uudistus!

TIEDOTE 19.6.2014

 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen iloitsee lapsivähennyksen saamisesta verotukseen Alexander Stubbin hallituksen ohjelmassa:

”Historiallinen uudistus!”

- Olen tyytyväinen siihen, että Alexander Stubbin hallitus toteuttaa historiallisena uudistuksena lapsiperheiden taloudellista tilannetta korjaavan verovähennyksen, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen iloitsee torstai-iltana saavutetusta hallitusneuvotteluratkaisusta.

- Kristillisdemokraattien kärkitavoite näille neuvotteluille oli lapsiperheiden aseman vahvistaminen. Lapsiperheille kohdistuva ansiotulovähennys on erittäin tärkeä toimenpide lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi, hän sanoo.

Puheenjohtaja Räsänen toteaa, että Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa ei ole käytössä mitään puoliso- tai lapsikohtaista verovähennystä. Muutos lisää lapsiperheiden käytettävissä olevaa rahaa.

- Kyse on myös taloutta elvyttävästä toimesta, sillä tänäänkin perheissä on tarve ostaa ruokaa, vaatteita ja kenkiä kasvaville lapsille.

Räsänen uskoo, että lapsiperheiden kannalta myönteisten päätösten tekeminen on jatkossa helpompaa ohjelmatekstiin saadun kirjauksen vuoksi. Sen mukaan ”Hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa.”

- Panostukset lapsiperheiden hyväksi ovat Kristillisdemokraattien mielestä sitä kaikkein tehokkainta kasvupolitiikkaa, hän korostaa.

Yrittäjyydestä kasvua ja rahankeräyslakiuudistus käyntiin

Päivi Räsäsen mukaan KD:n toinen kärkitavoite neuvotteluissa oli yrittäjyyteen kannustaminen.

- Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainroolissa luomassa talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Nyt linjasimme, että niiden rahoitus turvataan ja että perheyritysten sukupolvenvaihdoksia helpotetaan. Lisäksi eri yritysmuotojen tasavertaista kohtelua kartoitetaan. Tavoitteena on, että eri yritysmuodot olisivat samalla viivalla ja että kaikilla olisi samat mahdollisuudet menestyä.

Räsäsen on tyytyväinen myös siihen, että hänen ehdotuksensa rahankeräyslain uudistuksesta sai neuvotteluissa kannatusta.

- Tarkoitus on käynnistää valmistelu, jossa luovutaan nykyisen kaltaisesta raskaasta lupamenettelystä. Näin voidaan vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen ja mahdollistaa uudet rahakeräysmuodot kuten joukkorahoitukseen perustuvat hankkeet, Räsänen toteaa.

”Sopimisen kulttuuri” näyttää jatkuvan

Päivi Räsänen kiittää uusia kollegoitaan Alexander Stubbia ja Antti Rinnettä ja kuvaa käytyjä neuvotteluja tiiviiksi, mutta hyvähenkisiksi. Räsäsen lisäksi varsinaisiin hallitusneuvotteluihin osallistui KD:n neuvottelijana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Taustalla työskenteli puoluejohdosta, eduskuntaryhmästä ja ministerin esikunnasta muodostettu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Jouko Jääskeläinen.

- On ilo huomata, että edellisen pääministerin vahvasti korostama ”sopimisen kulttuuri” jatkuu. Neuvottelut on käyty toinen toistaan arvostavassa hengessä, hän toteaa.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Niklas Andersson, p. 050 559 7156

Erityisavustaja Sonja Falk, p. 050 530 4137

 

Ulkomaalaislain epäkohta on suomalainen erikoisuus

 

Kansainvälistä suojelua hakeneelle, kielteisen päätöksen saaneelle on voitu vuodesta 2010 saakka tarjota vapaaehtoisen paluun tukea Maahanmuuttoviraston ja Euroopan paluurahaston rahoittamilla hankkeilla. Nyt järjestelmä on tarkoitus vakiinnuttaa. Sisäministeriön valmistelemassa lakihankkeessa kansainvälistä suojelua hakeneelle voitaisiin paluuta varten maksaa avustus, matkakulut ja kohtuulliset muuttokulut.

Lakihankkeen läpiviemiseen velvoittaa myös hallitusohjelmakirjaus: ”Kielteisistä turvapaikkapäätöksistä johtuvat käännytykset pannaan toimeen nykyistä nopeammin.”

Viime vuonna korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, että voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan henkilöille, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, on annettava tilapäinen oleskelulupa. Tilapäisestä oleskeluluvasta seuraa parin vuoden päästä käytännössä jatkuva oleskelulupa, joka johtaa pysyvään oleskeluun. Maasta poistamispäätöksen saanut henkilö, jolla ei ole lakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa perustetta jäädä Suomeen, voi käytännössä itse tehdä päätöksen maahan jäämisestään, mikäli hän tulee tietystä maasta ja vastustaa paluutaan kotimaahansa, esimerkiksi kieltäytymällä ottamasta vastaan matkustusasiakirjoja tai pyytämästä niitä oman maansa edustustosta.  Tämän seurauksena hän on myös oikeutettu vastaanottokeskuspalveluihin. Kyse on siis henkilöstä, jonka kohdalla on todettu, että turvapaikan tarvetta ei ole, hänen paluunsa kotimaahan olisi turvallista ja paluu olisi järjestettävissä.

On merkkejä siitä, että ulkomaalaislain porsaanreiästä on muodostumassa ei-toivottu vetotekijä maahamme. Päätöksen jälkeen myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien määrä on kymmenkertaistunut. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa on tällainen järjestelmä. Vapaan liikkuvuuden Schengen alueella Suomella on myös erityinen vastuu siitä, että pystymme poistamaan maastamme esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneen, yleistä järjestystä vaarantavan henkilön.

Pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen eivätkä lähde omaehtoisesti maasta, poistetaan maasta. Ongelmana on 4-5 maata, jotka eivät suostu ottamaan vastaan henkilöitä, jotka eivät itse tee yhteistyötä palaamisekseen. Ongelmallisten maiden kanssa on pyritty neuvottelemaan yhteistyöstä palautusten toteuttamiseksi.

Tilanne on ongelmallinen myös kansainvälistä suojelua hakevien, eri maista tulevien henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun jostain maasta tuleva samassa asemassa oleva saa jäädä ja toisesta ei. Viranomaisen suorittama perusteellinen turvapaikkatutkinta on turhaa, mikäli henkilö voi lopulta itse päättää, jääkö hän maahan ja vastaanottopalvelujen piiriin.

Vapaaehtoisen paluun lakihankkeeseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan tilapäistä oleskelulupaa ei myönnettäisi, jos henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus palata kotimaahansa. Myös oikeus vastaanottokeskuspalveluihin lakkaisi. Tilapäinen oleskelulupa myönnettäisiin kuitenkin edelleen, mikäli paluu ei olisi itsestä riippumattomista syistä mahdollista. Henkilöltä edellytettäisiin myötävaikuttamista palauttamiseensa.

Lakihanke on herättänyt myös vastustusta, koska on epäilty, että vastaanottokeskuspalvelujen ulkopuolelle jättäminen ja maassaolo ilman virallista statusta loukkaisivat näiden ihmisten perusoikeuksia. On myös pelätty, että laittomasti maassa oleskelevien määrä merkittävästi kasvaisi.

Asiantuntijoiden mukaan tämä pelko on perusteeton, koska samanlainen järjestelmä muiden Euroopan maiden kanssa pikemminkin vähentäisi houkutusta laittomaan oleskeluun maassamme. Perustuslakimme mukaan maassa laittomastikin oleskelevilla on oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon, perusopetukseen ja hätätoimeentulotukeen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille. Oikeus vastaanottokeskusten palveluihin ei ole perusoikeus, vaan vastaanottopalvelut on tarkoitettu rajatusti kansainvälistä suojelua hakeville.

Vapaaehtoisen paluun hankkeen ja ulkomaalaislain porsaanreiän korjaamisen viivästyminen aiheuttaisi merkittävät lisäkustannukset julkiselle taloudelle.  Esitän, että lakihanke sisällytetään hallituksen toimintasuunnitelmaan ensi viikon minihallitusneuvotteluissa.

Päivi Räsänen

sisäministeri

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa 13.6.2014.

Omantunnonvapaus on ihmisoikeus

 

Ruotsalainen kätilö Ellinor Grimmark menetti kolme kertaa työpaikkansa julkisessa terveydenhoidossa, koska Grimmark ei suostunut aborttien tekemiseen omantunnon syistä. Huhtikuussa ruotsalainen syrjintäviranomainen totesi, ettei lakia ole rikottu.  Seuraavaksi omantunnonvapauden rikkomusta puidaan tuomioistuimessa.

Euroopan neuvosto edellytti vuonna 2010, että kaikkien jäsenmaiden tulee turvata hoitohenkilökunnalle omantunnonvapaus kieltäytyä abortin tai eutanasian suorittamisesta. Grimmarkia puolustava asianajaja on todennut, että Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat ensisijaisesti sovellettavaa oikeutta, joihin jäsenmaiden viranomaisten päätösten tulee perustua. On mielenkiintoista nähdä, taipuuko ruotsalainen oikeuslaitos noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta, joka tunnustaa omantunnonvapauden ihmisoikeutena. Lopulta asia ratkaistaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Läntisen Euroopan maista ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa terveydenhuollon henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kieltäytyä vakaumuksen perusteella suorittamasta abortteja tai laatimasta niihin liittyviä lausuntoja. On kestämätöntä puolustaa omantunnon vapauden puutetta sillä, että se vaikeuttaisi aborttioikeuden toteutumista. Missään muussa maassa näin ei ole käynyt.

Olen saanut lukuisia viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta, joiden omantunnonvapautta abortin suorittaminen loukkaa. Viimeisin saamani viesti koski terveydenhuollon opiskelijaa, joka oli laitettu odottamaan abortoidun sikiön kuolemaa ja suorittamaan jatkotoimenpiteet kuolemankamppailun loputtua. Harjoittelutehtävä oli nuorelle opiskelijalle traumaattinen. Suomessa vuosittain muutamissa kymmenissä tapauksissa abortoitu sikiö elää jonkun aikaa toimenpiteen jälkeen. Keskoshoidon edistyessä ollaan absurdissa tilanteessa, jossa aborttirajaa varmuudella nuorempia sikiöitä voidaan pitää hengissä kehittyneen tekniikan ansiosta.

Aborttia puolustetaan sillä, että sikiö ei ole ihmispersoona, vaikka onkin hedelmöityksestä lähtien biologinen ihmisyksilö. Ihmispersoonalle asetetut kriteerit, kuten tietoisuus itsestä, tulevaisuuden ja menneisyyden tajuaminen ja kommunikointikyky, ovat ihmisyyden ehdoiksi mielivaltaisia. Kriteereitä eivät täytä vastasyntyneet tai muutaman kuukauden ikäiset lapset, eivätkä syvästi kehitysvammaiset tai dementoituneet aikuiset.

Raskauden keskeyttäminen on aina eettinen ongelma, sillä siinä lopetetaan jo alkanut ihmiselämä. Myöhäisiin keskeytyksiin liittyy lisäksi yhdenvertaisuus- ja perusoikeusongelmia, sillä niissä vammaiset lapset asetetaan terveiden kanssa eriarvoiseen asemaan.

Myös Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja säätää terveydenhoidon henkilöstölle oikeus kieltäytyä omantunnonvapauden perusteella aborttien suorittamisesta. Lisäksi tarvitsemme nykyistä parempaa tukea vaikeissa elämäntilanteissa lastaan odottaville äideille. Vaihtoehdoksi elämän lopettamiselle tulee nostaa myös mahdollisuus antaa lapsi adoptoitavaksi kotiin, jossa lasta hartaasti toivotaan ja odotetaan.

Päivi Räsänen

puolueen puheenjohtaja (kd)

 

Kolumni julkaistu Ilkassa 17.6.2014.

Järkeä vammaispalvelujen hankintoihin

 

Jokainen meistä haluaa itse päättää asuinpaikkansa. Tätä mahdollisuutta ei vamman kanssa elävällä aina ole. Vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten vuoksi vamman kanssa elävä voi joutua muuttamaan vastentahtoisesti jopa muutaman vuoden välein. Myös ympärillä olevat ihmiset saattavat tässä yhteydessä vaihtua kokonaan.  Syynä ovat liian pitkälle viedyt kilpailutukset, joissa on keskitytty elämänlaadun turvaamisen sijaan hintaan. Suomen on ryhdyttävä pikaisesti käyttämään enemmän kansallista harkintaa ja hyödynnettävä EU-lainsäädännön tarjoamia joustoja vammaispalvelujen hankinnassa.

Vamman kanssa elävien arkiset, säännölliset palvelut tulee irrottaa kilpailutuksen piiristä, kun Suomen hankintalakia nyt uudistetaan. Tämä EU:n perussopimuksen antama mahdollisuus on hyödynnettävä. Monissa EU-maissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kilpailutusta käytetään huomattavasti vähemmän ja kilpailutukseen velvoittavien hankintojen euromääräiset alarajat ovat korkeammalla. Kilpailutus on monin paikoin tarpeellista, mutta hyvin pitkälle vietynä se tuo ongelmia.

YK:n vammaisten oikeuksien sopimus edellyttää vammaisen asiakkaan yksilöllisyyden huomioimista ja valinnanvapauden lisäämistä. Kilpailutuksissa on varottava sitä, että kunta ja yritykset kommunikoivat vain keskenään kuulematta asiakkaan tarpeita. Kilpailutuksessa ei voi ohittaa vammaisen ihmisen perusoikeuksia.

Myös tulevassa sote-ratkaisussa voidaan parantaa vamman kanssa elävien oikeuksia tarpeenmukaisiin palveluihin. Sote-ratkaisun myötä palveluja runsaammin tarvitsevien kohdalla tulee erityisesti panostaa palvelukokonaisuuden suunnitteluun ja hoitoketjujen toimivuuteen. Juuri tähän sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio antaa vahvat edellytykset.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifioiminen näyttää vihdoinkin toteutuvan tällä hallituskaudella, kun tarvittavat muutokset yhdenvertaisuuslakiin sekä itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön etenevät. Tämän asetimme tavoitteeksemme puolueemme eduskuntavaaliohjelmassa ja iloitsemme tavoitteemme toteutumisesta.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää aiempaa laajemmin ”kohtuullisten mukautusten tekemistä” vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, mikä tulee helpottamaan esimerkiksi osatyökykyisten työntekoa sekä muutoinkin erilaisten rajoitusten kanssa elävien arkea.

Samassa lakipaketissa vähemmistövaltuutetun toimivaltaa laajennetaan vammaisten oikeuksien toteutumisen valvontaan. Uudistus on tarpeellinen, sillä aiemmin ei ole yhtä selkeästi ollut vastuuviranomaista, joka valvoo vammaisten oikeuksia ja edistää niitä. Samalla vähemmistövaltuutetun nimi vaihtuu yhdenvertaisuusvaltuutetuksi ja tehtävä siirtyy Sisäministeriöstä Oikeusministeriön alaisuuteen. Lainsäädäntöhankkeiden tärkeänä tavoitteena on helpottaa vamman kanssa elävien ihmisten arkea ja suojella heidän oikeuksiaan nykyistä paremmin.

Päivi Räsänen

Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä.

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) asettuu ehdolle eduskuntavaaleihin

 

TIEDOTE

12.6.2014

Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd) asettuu ehdolle eduskuntavaaleihin

Minulta on tiedusteltu, olenko käytettävissä ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa Kristillisdemokraattien Hämeen piirissä. Vastaan tähän myönteisesti. Olen käytettävissä ensi vuoden eduskuntavaalien ehdokkaaksi. Pidän välttämättömänä, että vaalikampanjaa vetävä puoluejohtaja on myös itse ehdolla vaaleissa. Samalla kannustan kristillisdemokraatteja aktiiviseen ehdokasrekrytointiin ja vaalityön käynnistämiseen hyvissä ajoin.

Kristillisdemokraattinen puolue nosti kannatustaan EU-vaaleissa. Tämä antaa hyvän pohjan eduskuntavaaleihin valmistautumiseen. Asetan tavoitteeksi eduskuntavaaleissa selkeän kannatuksen nousun sekä riittävän kansanedustajien paikkamäärän, jotta vaikuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan voisi jatkua hallitusvastuusta käsin.

Päivi Räsänen

0505113065