Ajankohtaista

RSS

KD:n äänestäjillä on vahvin kuluttajansuoja

 

Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari totesi viime perjantaina Pressiklubi-ohjelmassa, ettei tiedä löytyykö Suomen poliittisesta historiasta muuta puoluetta kuin Kristillisdemokraatit, joka olisi saanut yhtä paljon aikaiseksi kuudella kansanedustajalla.

Vaalien kynnyksellä on hyvä tehdä poliittista tilinpäätöstä ja miettiä, mitä on saatu aikaan ja mitä jäänyt tavoitteista vajaaksi. Esikunnassani koottiin listaa asioista, joita olemme saavuttaneet hallituksessa. Listattavaa syntyi kaksikymmentä sivua tiivistä tekstiä asioista, joista tässä mainitsen vain joitakin.

Olemme puolustaneet perheitä. Perheille tuli oikeus matalan kynnyksen tukeen, kotiapua saa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Monilapsiset ja yksinhuoltajaperheet huomioiva lapsilisä säilyi. Saimme verotukseen lapsen huoltajalle 50 euron vähennyksen aina neljään lapseen ja täysimääräisenä 36 000 € vuosituloon saakka. Uusi joustava hoitoraha alkoi vuoden 2014 alusta. Turvakotipalvelut valtion kustannettaviksi ja toimenpiteet perhesurmien ehkäisemiseksi. Saimme lapsivaikutusten arvioinnin osaksi lainsäädäntöprosessia. Säilytimme kotihoidon tuen sekä määrältään, kestoltaan että rakenteeltaan.

Olemme vahvistaneet muun muassa yrittäjän sosiaaliturvaa, keventäneet yritysverotusta, ja helpottaneet yritysten sukupolvenvaihdoksia. Vahvistimme myös osatyökykyisten asemaa ja saimme työttömyysturvaan työntekoon kannustavan 300 €/kk suojaosuuden. Saimme aikaan vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun.

Sisäministeriössä turvasimme kenttätyötä tekevien poliisien määrän. Kehitimme terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa. Vahvistimme Rajavartiolaitoksen toimintakykyä, uudistimme kalustoa ja varusteita ja investoimme rajanylityspaikkoihin. Harjoitimme hallittua mutta inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Olemme vaalineet uskonnonopetusta ja kristillistä kulttuuriperintöä. Uudistimme Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen vakaammaksi. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien rakennus- ja korjausavustuksiin saimme on vuosittain 150 000 – 200 000 euroa. Juutalaisen seurakunnan turvallisuusjärjestelyihin neuvottelimme 100 000 euroa. Vakaumuksen suojan piiriin ulotettiin myös yhdistysmuotoinen uskonnollinen toiminta. Kristillisten koulujen rahoitus nostettiin samalle tasolle muiden yksityisten koulujen rahoituksen kanssa.

Torjuimme ajatuksen sukupuolen moninaisuudesta muun muassa tasa-arvolaista. Torjuimme myös äitiyslain ja translain vastaavat muutokset. Nostimme Euroopan romanien ongelmat, vammaisten aseman ja uskonnonvapauden esille ihmisoikeusselonteossa. Tässä vain joitakin esimerkkejä.

Hallituksen urakka on ollut mittava myös kokonaisuudessaan, ja se on verottanut sekä hallituspuolueiden määrää että kannatusta. Olemme tehneet talouden sopeutustoimia noin seitsemän miljardin edestä. Hallituskauden alussa parhaat talousasiantuntijat arvioivat sopeutustarpeeksi vain kahdesta kolmeen miljardia euroa, mutta toisin kävi. Siitä huolimatta Suomi on pidetty jaloillaan.

Olemme eduskunnan ja hallituksen pienin puolue kuudella kansanedustajalla. Silti väitän, että vastine, mitä äänestäjä on omalle äänelleen saanut, on ollut kaikkein suurin, kun se on annettu kristillisdemokraateille. KD:n äänestäjällä on ollut vahvin kuluttajansuoja. Tämä viesti on tärkeää kertoa äänestäjille nyt vaalien alla, että tulevassa eduskunnassa meitä olisi nykyistä suurempi joukko.

 

Päivi Räsänen

puheenjohtaja, sisäministeri

 

Naisyrittäjyydessä on potentiaalia

 

Työllisyyden kasvattaminen on kiistatta seuraavan vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita. Avainasemassa tämän tavoitteen toteutumiseen ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Yrittäjiksi tarvitaan sekä naisia että miehiä.

Vaikka Suomessa naisyrittäjyys on yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin, naisten yrittäjyys on täälläkin selvästi miesyrittäjyyttä harvinaisempaa. Noin kolmannes kaikista yrittäjistä on naisia. Naisyrittäjien osuus työllisistä eli yrittäjäaktiivisuus on 7,0 prosenttia ja miesten 13,4 prosenttia. Naisten yritykset ovat myös miesten yrityksiä pienempiä. Kolme neljäsosaa niistä on toiminimimuotoisia. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä.

Tilannetta voi pitää synkkänä, mutta yhtä lailla siinä voi nähdä myös kasvumahdollisuuksia. Tulisi tiedostaa, mitä esteitä naisten yrittäjyydelle on ja erityisesti, millaisia esteitä on naisten yritysten kasvulle suuremmiksi ja työllistäviksi yrityksiksi. Puuttumalla näihin esteisiin voidaan naisyrittäjyyden kasvu- ja työllistämispotentiaali saada esiin. Naisyrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla ja on toivottavaa, että tämä kasvu vauhdittuisi edelleen.

Naisyrittäjiä on tyypillisesti enemmän naisvaltaisilla aloilla, joille vanhempainvapaiden kustannukset kohdistuvat kaikkein eniten ja joilla työllistämiskynnys on siksi korkeampi. Taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan naisyrittäjyyden merkittävimpiä vaikeuksia ovat sosiaaliturvakustannusten korkeus, sijaisen saantivaikeudet, varovaisuus ja riskinottohaluttomuus.

Näihin esteisiin olisi mahdollista puuttua helpottamalla vanhempainvapaisiin liittyviä työantajavastuita. Työllistämisestä aiheutuvat sosiaali- ja sivukulut tulisi kattaa yhteisvastuullisesti niin, etteivät naisvaltaiset alat kärsi.

 

 

 

Tiedote: Väestönsuojia tarvitaan niin kauan kuin puolustusvoimiakin

TIEDOTE

Ministeri, puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen:

Väestönsuojia tarvitaan niin kauan kuin puolustusvoimiakin

Ihmettelen kokoomuksen intoa rapauttaa suomalainen väestönsuojajärjestelmä. Mielestäni niin kauan kuin tarvitsemme puolustusvoimia suojaksemme, tarvitsemme myös väestönsuojia asukkaidemme suojaamiseksi sodan vaaroilta.

Myös nykyaikaisessa sodankäynnissä asevaikutuksia voidaan kohdistaa nimenomaan siviiliväestöön. Eurooppa ei tässä suhteessa ole mitenkään poikkeus.  Meillä on puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta erilaisia uhkakuvia, joihin varautumiseen tarvitsemme suojia. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2012 pidetään edelleen aseellista hyökkäystä Suomeen mahdollisena. Turvallisuuskomitean kanta 2013 oli, että nykyiseen uhkakäsitykseen kuuluu sotilaalliseen hyökkäykseen liittyvä tarve väestön suojaamiseen.

Asuntojen hintataso on tärkeä asia, mutta väestönsuojien rakentamisesta päätettäessä tilannetta tulee tarkastella uhkakuvien perusteella. Väestönsuojavelvoitteen poistamisella ei näytä olevan odotettua suoraa vaikutusta asunnon myyntihintaan, sillä asunnon hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan sekä asunnon sijaintipaikan yleisen asuntohintatason perusteella.

Väestönsuojaa voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin. Kehitystyötä tuleekin jatkaa siten, että tilat ovat mahdollisimman laajasti käytettävissä myös normaalioloissa. Lisäksi on pyrittävä alentamaan niistä aiheutuvia rakentamisen lisäkustannuksia. Pelastuslain 2011 uudistuksella toteutettiin jo osin näitä tavoitteita.

On syytä huomata myös, että väestönsuojarakentamisen vienti tuo Suomelle vuosittaisia vientituloja 15 – 20 miljoonaa euroa.  Parhaana suosituksenamme toimii oma väestönsuojarakentamisemme. Rakentaminen merkitsee 750 henkilötyövuotta.

valtiosihteeri Marjo Anttoora, p. 029 541 8802

Tullin toiminta luotettavana viranomaisena turvattava myös tulevaisuudessa

 

Sain tulliasiat vastuulleni viime syyskuussa, enkä tuolloin arvannut, millaisen selvityksen äärelle näinä muutamana kuukautena tulen päätymään. Hyvin pian sen jälkeen paljolti julkisuudessa puituja, aiempina vuosina ja kuukausina syntyneitä ongelmia alkoi tulla ilmi. Siitä alkoi pitkä selvitysten prosessi, joka on nyt saatu päätökseen.  Tällä viikolla  selvitystyöstä tehdyt johtopäätökset julkistettiin.

Olen halunnut tehdä perusteellista työtä, koska Tulli on yhteiskunnallemme hyvin tärkeä laitos ja varmistaa, että sen toiminta on hyvissä käsissä ja varmalla pohjalla. Aikaa selvityksiin ja harkintaan on käytetty, mutta se on ollut tarpeen, jotta Tullin kipukohdat ovat löytyneet ja niihin voidaan löytää oikeat ratkaisut. Pidän myös tärkeänä toimia juridisesti oikein julkisuuden paineesta huolimatta.

Ennen ratkaisua tutustuin selvitystyöryhmän raporttiin sekä pääjohtaja Hartikaisen vastineeseen. Lakimiehet ovat selvittäneet tilanteen virkamiesoikeudellisen pohjan hyvin perusteellisesti. Myös oikeuskanslerin konsultaatiota hyödynnettiin useampaan kertaan. Olen myös keskustellut asiasta pääministerin ja valtiovarainministerin kanssa. Tältä pohjalta valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki valmisteli toimenpide-esityksen. Ratkaisu on harkittu maamme parhaiden virkamiesoikeuden asiantuntijoiden avustuksella.

Asettamani selvitystyöryhmän raportin olennaisin lopputulos oli se, ettei pääjohtaja Hartikainen ole pääjohtajana toimiessaan vaikuttanut vaimonsa palkkaamiseen Tullin tehtäviin. Sen sijaan hän oli toiminut harkitsemattomasti kommentoidessaan Tullin johdon toimintaa intranetissä julkaistavaksi tarkoitetussa Radio Jerevan-kirjoituksessa sekä arvostellessaan julkisuudessa Tullin henkilöstöpäällikköä. Jälkimmäisestä syystä annoin pääjohtaja Hartikaiselle vakavan huomautuksen. Hän ei kuitenkaan ole menettänyt valtioneuvoston luottamusta toimia Tullin pääjohtajana. Olen tyytyväinen, että Hartikainen on julkisesti pahoitellut lausuntojensa harkitsemattomuutta ja vakuuttanut ottaneensa tästä opiksi.

Hartikainen jatkaa palattuansa niitä organisaation ja sen toimintakulttuurin uudistustoimia, joita hän oli käynnistämässä ennen virkavapaalle jäämistään. Hänen tulee myös huomioida ne kehitysehdotukset, jotka työryhmän raportissa ehdotetaan Tullin toimintakulttuurin kehittämiseksi. Sekä pääjohtaja Hartikaiselle että vt. pääjohtaja Nissiselle on annettu hyvän hallinnon edellyttämät toimintaohjeet. Lisäksi Tullin johtamista tuetaan hyödyntämällä työterveyshuoltoa ja ulkopuolista työyhteisökonsulttia jo ennen Hartikaisen paluuta virkavapaalta.

Kiitän Tullin henkilökuntaa aktiivisesta osallistumisesta tähän prosessiin sekä henkilöstökyselyn vastausten että oma-aloitteisten yhteydenottojen kautta. Näiden kautta olemme saaneet ensikäden tietoa organisaation eri tasoilta siitä, miten Tullilla menee, mitkä ovat sen vahvuuksia ja mihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tullilla on yhteiskunnassamme merkittävä tehtävä, joka ei saa häiriintyä. Haluan antaa kaiken tässä tilanteessa tarvittavan tuen Tullille ja tullilaisille sekä vt. pääjohtaja Nissiselle ja pääjohtaja Hartikaiselle, jotta lopputuloksena olisi entistä paremmin voiva ja tehokkaampi organisaatio.

Luotan, että suomalaisten oikeustajuun sopii hyvin se, ettei päätöksiä tehdä hätiköiden lööppien perusteella vaan perusteellisen tutkimisen jälkeen ja oikeudenmukaisesti lakia noudattaen.

 

Valtiovarainministeriön tiedote ratkaisusta:

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20150210Tullii/name.jsp

Oikeudellinen arviointi asiasta:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Oikeudellinen_arviointi_9._2._2015.pdf

 

Tiedote: Räsänen: Lisätalousarviossa panostetaan yrittäjyyteen ja turvallisuuteen

TIEDOTE
9.2.2015

Sisäministeri Päivi Räsänen: Lisätalousarviossa panostetaan yrittäjyyteen ja turvallisuuteen

Hallituksen lisätalousarvio panostaa yrittäjiin ja turvallisuuteen. Kristillisdemokraatit ovat vaatineet maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamista. Lisätalousarviossa otetaan tässä tärkeä askel, kun perintö- ja lahjaveron maksuaikaa pidennetään viidestä seitsemään vuoteen. Pidennys helpottaa yritystoiminnan jatkumista sukupolvenvaihdoksen yli. Myös kynnystä yrityksen perustamiseen alennetaan ja harmaan talouden houkuttelevuutta vähennetään nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa vuoden 2016 alusta lukien 8 500 eurosta 10 000 euroon sekä siihen liittyvän verohuojennuksen ylärajaa 22 500 eurosta 30 000 euroon. Mielestäni huojennusten kohdentaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on oikea valinta, ja olemme tätä ajaneet.

Tärkeänä pidän myös lisäpanostusta rajaturvallisuuteen Rajavartiolaitokselle osoitetaan 1,9 miljoonaa euroa lisäresursseja itärajan teknisen valvonnan tehostamiseen. Päätös parantaa merkittävästi Suomen ja Venäjän välisen maarajan valvonnan tasoa. Lisäksi hallitus päätti myöntää 0,4 miljoonaa euroa poliisille todistajansuojeluohjelman kehittämiseksi. Todistajansuojeluohjelma lisää viranomaisen mahdollisuuksia suojella henkensä puolesta pelkääviä todistajia ja muita henkilöitä. Se siis lisää mahdollisuuksia vakavan rikollisuuden tutkimiseen. Euroopassa tapahtuneet viimeaikaiset terrori-iskut ovat antaneet syyn parantaa juutalaisen seurakunnan turvallisuutta. Tähän tarkoitukseen hallitus myönsi 100 000 euron avustuksen.

Pidän hyvänä, että hallitus varmistaa turvakotitoiminnan jatkumisen nykyisenlaajuisena 3,3 miljoonan euron määrärahan turvin. Myös kristillisdemokraattien jo aiemmin esittämä pakolaiskiintiön nosto 750 henkilöstä 1050 henkilöön toteutuu. Nyt päätetyt lisäpanostukset perusväylänpitoon ovat samoin erittäin tervetulleita.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Sonja Falk, puh. 050 530 4137

Suomalaisella sisäisen turvallisuuden osaamisella on kysyntää

 

Vierailin pari viikkoa sitten Montenegrossa ja Serbiassa keskustellakseni kollegojeni kanssa oikeus- ja sisäasioiden tilanteesta sekä maidemme välisestä yhteistyöstä. Molemmat maat ovat aloittaneet EU-jäsenyysneuvottelut, joiden aikana maat muuttavat lainsäädäntöään vastaamaan EU-lainsäädäntöä. Neuvottelut on jaettu 35 eri neuvottelulukuun, joiden avulla lainsäädännön eri osa-alueita käsitellään.

Serbian ja Montenegron EU-jäsenyys on vielä pitkän matkan päässä. Euroopan unioni on viisastunut aiemmista kokemuksistaan muun muassa Romanian ja Bulgarian kanssa, mistä johtuen neuvotteluja uusien hakijamaiden kanssa käydään entistä tiukemmalla otteella. Siksi myös oikeudenhoitoa ja sisäasioita koskevat neuvotteluluvut ovat neuvotteluissa entistä keskeisemmässä roolissa. Edellytys luottamukselle ja onnistuneelle yhteistyölle unionissa on, että hallinto jäsenmaissa on läpinäkyvää ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaista.

Montenegrossa tapasin myös kansalaisjärjestöjen edustajia. He korostivat, miten tärkeä rooli EU-jäsenyysneuvotteluilla on korruption kitkemisen kannalta. Komission asettamat ehdot luovat poliittiselle johdolle ja hallinnolle painetta tarttua sellaisiinkin asioihin, joihin muuten ei välttämättä tartuttaisi. Montenegrossa on juuri säädetty uusi korruptionvastainen laki. Kansalaisyhteiskunta odottaa kuitenkin vielä sen toimeenpanoa käytännössä.

Serbiassa keskustelimme kollegani Nebojša Stefanovićin kanssa muun muassa rajaturvallisuudesta ja poliisitoiminnan tehokkuudesta. Molemmissa asioissa suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Monet uhista ovat meille yhteisiä. Järjestäytynyt rikollisuus, huumekauppa sekä kyberrikollisuus ovat ilmiöitä, jotka edellyttävät rajat ylittävää yhteistyötä.

Korruptiota ja rikollisuutta ei kitketä vain säätämällä lakeja. Niin kansalaisten kuin päättäjien keskuudessa tarvitaan laajaa sitoutumista toista ihmistä ja oikeudenmukaisuutta kunnioittavaan moraaliin. Koulutuksella on siinä merkittävä rooli.

Serbian ja Montenegron vahvistuminen oikeusvaltioina on tärkeää paitsi maiden asukkaille, myös Suomelle, erityisesti Euroopan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Mitä vakaampi ja oikeusvaltioperiaatteisiin sitoutuneempi yhteiskunta unionin reuna-alueilla on, sitä paremmin pystymme yhdessä torjumaan rikollisuutta ja turvallisuusuhkia, ja toisaalta myös rakentamaan yhteistyötä ja kauppaa.

 SerbiaDSC_4582

Sisäministeri Päivi Räsänen ja Serbian sisäministeri Nebojša Stefanović allekirjoittivat 22. tammikuuta sopimuksen poliisiyhteistyöstä rikosten torjunnassa.(Kuva: Government of Serbia).

 

serbiaDSC_2565

Sotilaspapit tekevät tärkeää turvallisuustyötä

 

Puolustusministeriössä on valmistunut raportti, jossa esitetään useita toimenpiteitä uskonnonvapauden varmistamiseksi puolustusvoimissa.

Suomella on olemassa valtioneuvoston hyväksymä yhteiskunnan turvallisuusstrategia, jossa kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.  Näihin toimintoihin kuuluu henkinen kriisinkestävyys, josta huolehtimalla vähennetään kriiseistä aiheutuvia henkisiä paineita ja helpotetaan niistä selviytymistä. Yksi osa henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämistä on hengellisten palveluiden turvaaminen myös kaikenlaisten poikkeusolojen aikana.

Puolustusvoimien kirkollisen työn tarkoituksena on tukea hengellisesti ja henkisesti puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palvelevia sekä ylläpitää heidän eettistä toimintakykyään kaikissa olosuhteissa. Varusmiespalvelusta suorittavat joutuvat palvelusaikanaan miettimään kriisitilanteisiin liittyviä vaikeita eettisiä kysymyksiä. Erityistä tukea tarvitsevat sotilaat, jos yhteiskunnan rauha horjuu.

Pidän erittäin tärkeänä sitä työtä, jota sotilaspapit tekevät kaikkien varusmiehien ja henkilökuntaan kuuluvien tukena uskontokunnasta tai vakaumuksesta riippumatta. On huolehdittava siitä, että uskonnonvapauden turvaaminen ei johda vain negatiivisen uskonnonvapauden toteutumiseen ja sotilaspappien merkityksen unohtumiseen. Varusmiehen kynnystä kääntyä elämän vaikeissa kysymyksissä niiden kohtaamiseen koulutetun papin puoleen ei saa nostaa ylivoimaisen korkealle. Uudistukset on tehtävä pitäen mielessä se, että samalla ei heitetä hukkaan sellaista, mikä on yhdessä todettu sekä toimivaksi että elintärkeäksi.

 

Tiedote: Ministeri Räsänen sairauslomalla 2.-8.2.

Sisäministeriö tiedottaa

3.2.2015

Ministeri Räsänen sairauslomalla 2.-8.2.

Sisäministeri Päivi Räsänen pääsee tänään kotiin Töölön sairaalasta, jossa hän on ollut tarkkailtavana ja tutkittavana eilisen liikenneonnettomuuden seurauksena. Räsäsellä ei ole vakavia tai pysyviä vammoja. Voimakas törmäys aiheutti ruhjeita rintakehään ja vatsan alueelle. Tutkimuksissa varmistettiin, ettei sisäelimissä ole vaurioita. Tarkkailua ja tutkimuksia tehtiin myös päänsäryn, huimauksen ja niskakipujen vuoksi.

Edelleen jatkuvien työkykyä rajoittavien lievien oireiden vuoksi ministeri Räsäselle on määrätty sairauslomaa sunnuntaihin 8.2. saakka. Hänellä on kuitenkin lupa työskennellä kevennetysti voimien mukaan sairausloman aikana. Erityisiä sijaisjärjestelyjä ei tarvita.

– Teen alkuun kotona töitä sen mukaan kuin jaksan ja toivon, että jossakin vaiheessa viikkoa voisin jo palata työpaikalle, toteaa Räsänen.

– Olen kiitollinen siitä, että tästä liikenneonnettomuudesta ei seurannut kuolonuhreja eikä vakavia vammoja kenellekään. Kiitän kuljettajaani taitavasta toiminnasta yllättävässä tilanteessa. Kiitän myös lämpimästi osaavaa pelastus- ja ensihoitohenkilöstöä sekä saamaani hyvää hoitoa Kotkan keskussairaalassa ja Töölön sairaalassa.

– Kiitän myös suuresta määrästä kannustavia viestejä. Olen varma, että monissa niissä kerrotut esirukoukset on kuultu, ministeri Räsänen kiittää.

 

Antisemitismin pysäyttäminen vaatii tekoja

 

27. tammikuuta vietetään suomalaisen kalenterin mukaan vainojen uhrien muistopäivää. Päivä muistuttaa Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisesta, josta tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta. Keskitys- ja tuhoamisleirejä oli toisen maailmansodan aikaan Euroopassa useita. Auschwitz oli näistä suurin ja systemaattisin ihmisten tuhoamiseen tarkoitettu murhakoneisto.

Holokaustissa kuoli noin kuusi miljoonaa juutalaista vainojen uhrina, heistä yli miljoona Auschwitzissa. Keskitysleireillä tapettujen joukossa oli juutalaisten lisäksi vammaisia, romaneja, homoseksuaaleja ja poliittisia vankeja.

Historian tapahtumat eivät ole kaukana. Keskuudessamme on edelleen holokaustista selviytyneitä. Emme saa unohtaa. Emme myöskään saa sulkea korviamme ja silmiämme siltä, mitä nyky-Euroopassa tapahtuu. Vuonna 2012 kouluiskussa Toulousessa kuoli rabbi ja kolme lasta. Unkarissa juutalaisia on pahoinpidelty, ja monet ovat turvallisuusuhkien vuoksi päättäneet muuttaa Israeliin. Brysselissä hyökättiin viime toukokuussa juutalaismuseoon ja tapettiin neljä ihmistä. Malmössä kipaa käyttävä tai Daavidin tähteä korussaan kantava saa helposti osakseen vihanpurkauksia. Pariisin kosher-kauppaan tehty isku oli selvästi kohdistettu juutalaisia vastaan.

Uutiset Euroopasta eivät ole vain huolestuttavia, ne ovat sietämättömiä. Ne toistavat liian läheisesti 30- ja 40-lukujen kaikua. Milloin viimeksi juutalainen kuoli ruokakauppaan vain koska oli juutalainen? Moni Euroopan juutalainen joutuu uutisia kuunnellessaan kysymään, onko täällä vielä turvallista asua.

Suomessa yleinen turvallisuustilanne on moneen muuhun EU-maahan verrattuna parempi. Terrorismin uhka on kuitenkin meilläkin todellinen. Viranomaiset arvioivat uhkakuvia jatkuvasti ja ovat ryhtyneet toimenpiteisiin turvallisuuden varmistamiseksi. Silti myös Suomen juutalaiset ovat huolissaan turvallisuudestaan. He ovat ilmaisseet huolensa hallitukselle avoimella kirjeellä, jossa pyydetään valtiolta apua turvallisuusjärjestelyjen kehittämiseen. Aloite on tärkeä, ja suhtaudun siihen erittäin vakavasti. Tulen esittämään, että valtio avustaa juutalaisen seurakunnan ja koulun turvallisuusjärjestelyjen kehittämistä, kuten muissa pohjoismaissa jo aiemmin on tehty.

1930-luvulla taloudellisesti vaikeat ajat toimivat otollisena kasvuympäristönä ääri-ideologialle. Asiat etenivät askel askeleelta; julmat sanat olivat vain alkua. Boikotteja ja pidätyksiä seurasi ammatinharjoittamisoikeuden epääminen juutalaisilta. Juutalaisten avioliitot saksalaisten kanssa kiellettiin, ja heidän kansalaisuutensa lakkautettiin. Synagogia ja juutalaisten omistamia yrityksiä tuhottiin. Loppu on veristä historiaa.

Ei riitä, että muistamme. Ei riitä edes, että puhumme. Aikana, jona antisemitismi tahtoo nostaa päätään uudelleen aivan kotiovellamme, meiltä vaaditaan tekoja. Meidän on osoitettava, ettemme anna huonon kierteen ensiaskeleidenkaan lähteä liikkeelle. Uhkaukset ja kananmunien heitteleminen ovat liikaa.

Kenenkään ei pitäisi Suomessa joutua kokemaan itseään uhatuksi tai vainotuksi. Avoimessa yhteiskunnassa kenenkään ei myöskään pitäisi joutua väkivallan pelossa peittelemään uskoaan tai taustaansa. Maailma vannoi kertaalleen toisen maailmansodan jälkeen, ettei holokaustia nähdä koskaan enää uudestaan. Tänä päivänä tuota sitoumusta tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Edmund Burken sanoja lainatakseni: ”Paha tarvitsee voittaakseen vain sen, että hyvät ihmiset eivät tee mitään.” Emme saa vaieta.

 

Jumalan pilkkaaminen ei edistäisi perusoikeuksien toteutumista

 

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on ehdottanut, että Jumalan pilkkaamisen kieltävä kohta tulisi poistaa uskonrauhan suojelemista koskevasta rikoslain pykälästä. Pariisin terrori-isku uskonnollisia pilakuvia julkaisevaan ranskalaisen Charlie Hebdo-lehden toimitukseen antoi Niinistölle kimmokkeen kysyä, tulisiko uskontojen pyhinä pitämien asioiden pilkkaamisen olla nykyistä sallitumpaa myös Suomessa.

Usein Jumalan pilkan kieltävää lakia vastustetaan sillä perusteella, että Jumala ei tarvitse lain suojaa, koska hän osaa puolustaa itseään. Tämä perustelu pitää toisaalta paikkansa, mutta toisaalta se osuu pahasti harhaan. Jumala osaa varmasti pitää puolensa, mutta se ei olekaan ollut lainsäätäjien huolenaiheena tämän lain kohdalla. Näkökulma on eri tavoin uskovien ihmisten suojeleminen. Jumalan pilkkaaminen kielletään laissa, jonka tarkoituksena on turvata uskonrauha yhteiskunnassa.

En näe suomalaisessa yhteiskunnassa tarvetta uskonrauhaa koskevan, varsin maltillisen lainsäädännön muuttamiseen. Kristillisdemokraateille sananvapaus on tärkeä perusoikeus, mutta se ei ole ainoa perusoikeus, eikä se oikeuta muiden perusoikeuksien loukkaamista. Myös uskonnonvapaus on merkittävä perusoikeus, jota uskonrauhaa koskeva lainsäädäntö osaltaan turvaa.

On hyvä, että sananvapauden toteutumisesta keskustellaan nyt aktiivisesti. Uskonrauhaa koskevan pykälän poistaminen voisi kuitenkin antaa vääränlaisen viestin siitä, että uskonrauhaa loukkaava vihapuhe olisi hyväksyttyä. Nykyinen lainsäädäntö ei estä mielipiteen ilmaisemista, vaan ohjaa sitä rakentavaan ja yhteiskuntarauhaa säilyttävään suuntaan.  

Suomessa tätä lainsäädäntöä on sovellettu hyvin maltillisesti. Kynnys syytteen nostamiseen on varsin korkea. Kaikkien katsomusten kriittinen arvioiminen on ollut mahdollista ilman rangaistuksen pelkoa. Laki ei estä uskontoon tai uskonnon edustajiin kohdistuvaa satiiria. Uskonrauhan huomioiva lainsäädäntö saattaa parhaimmillaan ehkäistä pahimpia ylilyöntejä, jotka voisivat loukata kohtuuttomasti ja horjuttaa siten yhteiskuntarauhaa. 

Globaalisti Jumalan pilkan kieltävä lainsäädäntö on vaikeampi kysymys, koska joissakin islamilaisissa maissa jumalanpilkkalakia käytetään selkeästi ihmisten perusoikeuksien polkemiseen.