Suomessa syntyneiden vauvojen määrä on laskenut jo seitsemän peräkkäistä vuotta. Tärkein tekijä syntyvyyden vähenemisessä on se, että vanhemmaksi tullaan yhä iäkkäämpänä. Ensimmäinen lapsi saadaan keskimäärin 29 vuoden iässä, ja 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus kasvaa jatkuvasti. Viime vuotta vähemmän vauvoja syntyi edellisen kerran meillä nälkävuonna 1868. Huolestuttavaa on erityisesti se, että nuorilla aikuisilla on aukkoja lisääntymisterveyttä koskevissa perustiedoissa.
Korkeakouluopiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa yli puolet miehistä ja kolmasosa naisista luuli hedelmällisyyden merkitsevän heikkenemisen alkavan yli 45-vuoden iässä. Väestöliiton perhebarometrissa 30–35-vuotiaista naisista 12 % ja miehistä 44 % arveli, että naisen hedelmällisyys alkaa heiketä vasta 40-vuotiaana, kun tosiasiassa hedelmällisin ikä ajoittuu 20 ja 30 vuoden välille. On tärkeää, että nuorille kerrotaan iän negatiivisesta vaikutuksesta hedelmällisyyteen esimerkiksi terveystiedon tunneilla. Raskaustoiveiden siirtäminen myöhemmälle iälle lisää tahattoman lapsettomuuden riskiä.
Monille lasten saamisen suurin este on sopivan kumppanin puuttuminen. Perhebarometrin mukaan myös kilpailevat mielenkiinnon kohteet, kuten matkustaminen ja harrastukset, ovat tärkeitä syitä sille, miksi lastenhankintaa siirretään myöhemmäksi. Perhemyönteisen yhteiskunnan luomisessa tarvitaan pitkäjänteisestä perhepolitiikkaa. Perhe-elämän, työn ja opiskelun yhteensovittamista on helpottava, jotta lasta ei tarvitsisi suunnitella ns. valmiiseen elämään.
Pitkään jatkuneesta alhaisesta syntyvyydestä johtuen ikärakenne on vinoutunut ja aiheuttaa vuosikymmeniksi pahenevan epätasapainon julkiseen talouteen. Hallitus on tällä kaudella tehnyt lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Vuosi 2017 oli jo toinen vuosi peräkkäin, jolloin kuolleisuus oli suurempi kuin syntyvyys. Näiden lukujen kääntämiseksi ja alhaisen syntyvyyden nostamiseksi tarvitaan selvä poliittinen signaali ja yhteiskunnan asennemuutos. Silläkin olisi vaikutusta, että naiset voisivat tehdä myönteisen päätöksen lapsen vastaanottamisesta silloinkin, kun raskaus olisi ei-toivottu. Erityisesti nämä naiset tarvitsevat tukea.
Päivi Räsänen
Kansanedustaja (kd), lääkäri
Kolumni julkaistu Aamupostissa.