Naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu työelämässä on tärkeä tavoite, mutta liian usein sitä tavoitellaan keinoin, jotka käytännössä asettavat tasa-arvon ja perhearvot vastakkain. Yritys kotihoidon tuen kiintiöittämisestä, jota kokoomus ja SDP ajoivat, oli tästä ajattelusta oiva esimerkki. Nyt kokoomus ajaa myös kotihoidon tukiajan lyhentämistä. Perheiden saattaminen ahdinkoon ei kuitenkaan edistä tasa-arvoa. On etsittävä ratkaisuja, joissa lisätään tasa-arvoa ilman, että huononnetaan lapsiperheiden ja ennen kaikkea lasten asemaa.

Kristillisdemokraatit ovat jo pitkään pitäneet esillä vanhempainvapaiden kustannusten korvaamista työnantajille, jotta naisten asema työmarkkinoilla sen myötä parantuisi. Yrittäjänaisten mukaan vanhempainvapaiden kustannukset työnantajalle saattavat olla yhdestä lapsesta jopa yli 14 000€. On selvää, että näin suuren lisäkustannuksen riski vaikuttaa johonkin. Ennen kaikkea se näkyy naisten pätkätyöläisyytenä ja todennäköisesti myös palkkauksessa. Näillä ehdoilla naisen palkkaaminen vakituiseen työsuhteeseen on liian suuri riski.

Nykytilanne kurittaa erityisesti naisvaltaisten alojen yrityksiä ja estää naisvaltaisten pienyritysten kasvua, koska työllistämiskynnys on miesvaltaisiin yrityksiin nähden korkeampi. Naisten yrittäjyys onkin Suomessa miesyrittäjyyttä harvinaisempaa. Vain kolmannes kaikista yrittäjistä on naisia. Naisten yritykset ovat myös miesten yrityksiä pienempiä. Kolme neljäsosaa niistä on toiminimimuotoisia. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Naisyrittäjien kasvumahdollisuuksien esteitä poistamalla voidaan naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaali saada esiin.

Vanhempainvapaista työnantajalle koituvien kulujen siirtäminen yhteisvastuulliseksi tulisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Tähän asti yhteinen tahtotila on puuttunut, mutta Kokoomuksen ja Keskustan ulostulot tästä aiheesta voivat olla merkki paremmasta. Kokoomus ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ovat ehdottaneet äidin työnantajalle maksettavaa kertakorvausta, jos tämä palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Ehdotus on oikean suuntainen, mutta pitäisin parempana kustannusten korvaamista laskemalla äidin työnantajan sairausvakuutusmaksua vanhempainvapailta palaamisen jälkeen, tai jopa sen poistamista määräajaksi. Näin korvaus olisi suhteessa todellisiin kustannuksiin, jotka vaihtelevat riippuen vanhempainvapailla olevan ansiotasosta. Tämä kulu voitaisiin kattaa yhteisvastuullisesti korottamalla sairausvakuutusmaksuja vastaavalla summalla. Näin kulu jakautuisi tasaisesti kaikkien työnantajien kesken, eikä kurittaisi naisvaltaisia aloja epäoikeudenmukaisesti.

Tällä muutoksella voisi olla myös laajemmat väestöpoliittiset vaikutukset, jos naisten vakituinen työllistyminen helpottuisi. Kestävyysvaje ei ole helpottanut, koska emme ole edelleenkään huomioineet riittävästi perhe- ja väestöpoliittista näkökulmaa sen ratkaisemiseen. Kestävyysvaje on seurausta siitä, että syntyneet ikäluokat ovat olleet maassamme jo pitkään liian pieniä.

Tilanne on erityisen surullinen siksi, että kyse on myös siitä, että yhä useamman kohdalla omat unelmat perheestä ovat jääneet ja jäävät toteutumatta. Tällä hetkellä jo joka viides naisista ja joka kolmas miehistä on jäänyt lapsettomaksi, vaikka Väestöliiton mukaan omasta halustaan lapsettomia on vain noin 6%. Useimmat toivovat perheen lapsiluvuksi kahdesta kolmeen lasta, mutta keskimääräinen lapsiluku on 1,7.

Tarvitsemme määrätietoista perhepolitiikkaa syntyvyyden kasvattamiseksi, jotta jokaisella olisi taloudelliset edellytykset ottaa vastaan haaveilemansa määrän lapsia. On myös kasvettava irti tasa-arvon ja perhearvojen vastakkainasettelusta, jotta naisilla olisi oikeus iloita naiseudestaan niin äiteinä kuin työntekijöinäkin.