Vastaanotin perjantaina yhdessä oikeusministerin kanssa sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän raportin. Työryhmän ilmaisema eduskuntapuolueiden yhteisymmärrys resurssitarpeista on sisäisen turvallisuuden toimijoiden ja Tullin tulevaisuuden toimintakyvyn kannalta erittäin tärkeä.

Sisäisen turvallisuuden resurssit ja toiminnan taso on kyetty turvaamaan tämän hallituskauden aikana ja tälle vuodelle.  Se on edellyttänyt rakenneuudistuksia ja budjetti- ja kehysriihissä taisteltuja määrärahalisäyksiä.  Valtionhallinnon säästötoimenpiteet ja yleinen kustannustason nousu kiristävät kaikkien sisäministeriön hallinnonalojen taloustilannetta merkittävästi tulevina vuosina. Oma käsitykseni on, että pelkkä jo tehtyjen kehyssäästöjen purku ei riitä säilyttämään nykyistä toiminnallista tasoa. Toiminnallisen tason säilyttämiseksi on välttämätöntä, että resurssit turvataan.

Esimerkiksi poliisin pitkän aikavälin resursseja koskevan selvityksen mukaan poliisien määrän pitäminen tämän vuoden 7 500 henkilössä edellyttää nykyiseen kehyspäätökseen verrattuna ensi vuodesta alkaen määrärahoihin tasokorotusta, joka kasvaa vuoteen 2019 mennessä yli 67 miljoonaan euroon vuodessa.

Rajavalvonnan osalta on tärkeä huomata, että uskottava ja itsenäinen rajavalvonta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintavapauden perusedellytys samalla tavalla kuin uskottava ja itsenäinen maanpuolustuskyky. Suomi on Venäjän EU-rajamaista ainoa, jossa rajavartiolaitoksen resurssit ovat laskussa.

Rahoituksen kannalta merkittäväksi muodostuu se, millainen tulkinta annetaan raportin lausumalle, jonka mukaan ”tulee palauttaa vähintään ne määrärahat, jotka vastaavat kehyspäätöksen 2015–2018 yhteydessä tehtyjä kumulatiivisia toimintamenosäästöjä vuosille 2016–2019.” Kaikkien sisäisen turvallisuuden viranomaisten kannalta on erittäin tärkeää, että työryhmä mainitsee erikseen ICT-tarpeet ja investointien rahoituksen. Valitettavasti sittenkään taso ei tule riittämään toiminnan kehittämiseen ilman selkeää määrärahatason korjausta.

Poliisia uhannut 70 miljoonan euron alijäämä johti 2012 kolmen elementin kokonaisratkaisuun. Toimintaa on tehostettu, PORA III -hanke on toteutumassa, mutta poliisin määrärahoihin tehty asteittainen 30 miljoonaan tasokorotus on leikattu pois lähes kokonaan uusilla päätöksillä. Tämä kertoo jo tehtyjen leikkausten palautuksen merkityksestä. Poliisin kustannusrakenteesta ei ole enää saavutettavissa sellaisia säästöjä, että tulevan kehyskauden yli 28 milj. euron vähennys olisi katettavissa muista kuin henkilöstöstä säästämällä.

Raportissa on hyvää pohdintaa esimerkiksi tullin organisaatiosta. Tullista vastaavan ministerin kokemukseni pohjalta kannatan sen selvittämistä, että tulli siirrettäisiin sisäministeriön alaisuuteen. Tullin henkilöstö on suurelta osin valvonta- ja rikoksentorjuntatehtävissä eikä verotuksessa. Sama ministeriö tehostaisi poliisin, tullin ja rajavartioston ns. PTR-yhteistyötä ja siten esimerkiksi huumerikosten selvittämistä.

Sisäministeriön hallinnonala on tehostanut toimintaansa tällä hallituskaudella. Rakenteita on usean peräkkäisen uudistuksen jälkeen uudistettu jälleen linjakkaammiksi ja kevyemmiksi. Saman mittaluokan rakenneuudistuksia ei ole enää mahdollista löytää. Emme voi kuitenkaan todeta, että olemme nyt valmiita. Muutosten tahti on ollut niin tiheä, että ennen uusiin rakenneuudistuksiin ryhtymistä tulee arvioida jo toteutettujen toimien vaikutuksia erityisesti henkilöstön työoloihin ja jaksamiseen.

Keskeinen jatkokysymys on, riittääkö Suomessa sisäisen turvallisuuden tasoksi muuttuneessa turvallisuustilanteessa nykytason turvaaminen.