Nykyisin voimassa oleva laki lasten päivähoidosta on vuodelta 1973. Yhteiskunta on muuttunut huomattavasti viimeisten 40 vuoden aikana, ja paineet lain uudistamiseen ovat ajan myötä kasvaneet. Tällä hallituskaudella lain uudistaminen päätettiin viimein aloittaa. Merkittävä osa uutta lakia ovat varhaiskasvatuksen tavoitteet. Lain perusteella Opetushallitus laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Vaikka uusi laki ei ole yhtä suoraviivainen uskontokasvatuksen osalta kuin nykyinen, ei se poista uskontokasvatuksen mahdollisuutta päiväkodeista. Uskontokasvatuksen roolista keskusteltiin erityisesti neuvoteltaessa varhaiskasvatuksen tavoitteista. Tavoitteisiin kirjattiin, että varhaiskasvatuksen tulee ”antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.” Maininta yleisen kulttuuriperinteen ymmärtämisestä ja kunnioittamisesta lisättiin tavoitteisiin neuvottelujen edetessä, ja näen sen erittäin tärkeänä. Kristinusko on erottamaton osa maamme yhteiskunnallista perintöä, ja monet perinteemme juontavat juurensa kristillisyyteen. Lapsilla – riippumatta heidän kulttuurisesta ja uskonnollisesta taustastaan – on oikeus tutustua suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, kristillisyys mukaan lukien.

Uutta ja vanhaa lakia verrattaessa nähdään selvästi vuosikymmenten aikana tapahtunut maallistuminen sekä arvojen muutos. Nykyisin elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että uskonto olisi jollain tavalla yksityisempi asia kuin ennen – päinvastoin, erilaisten maailmankatsomusten eläminen sovussa vaatii meiltä yhä enemmän valmiuksia käydä keskustelua ja ymmärtää toisillemme pyhiä asioita ja elämänarvoja. Siksi uskontotaidot ovat tänä päivänä entistäkin tärkeämpiä, ja on lyhytnäköistä politiikkaa heikentää uskontokasvatuksen roolia. Avain muiden maailmankatsomusten ymmärtämiseen on omien juurien, taustan ja uskon löytämisessä ja tuntemisessa. Jotta tämä näkökulma näkyisi myös tulevaisuuden varhaiskasvatuksessa, on tärkeää, että Opetushallituksen laatiessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita eri tahot osallistuvat sen kommentointiin aktiivisesti.

Kristillisdemokraatit pitivät neuvotteluissa kiinni myös siitä, että maailmankatsomukselliset päiväkodit saavat jatkossakin toimia nykyjärjestelmää vastaavasti, koska ne ovat merkittävä osa suomalaisen varhaiskasvatuksen kenttää ja tarjoavat perheille vaihtoehdon.

Pidän tärkeänä, että uudessa laissa myös korostetaan vanhempien roolia lastensa kasvattajina. Lakiin on kirjattu, että varhaiskasvatuksen tavoitteena on ”toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.” Vanhemmilla on paitsi ensisijainen vastuu kasvatuksesta, myös oikeus päättää lastensa kasvatukseen liittyvistä asioista.

Kirjoitus on julkaistu tänään Hanna ja Simeon -verkkolehdessä.