Terrorismin torjunta on kansainvälinen haaste

 

Pariisin terroristi-isku oli järkyttävä osoitus kohonneesta terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhkasta koko Euroopan unionin alueella. Uhka on moninainen, sirpaleinen ja vaikeasti ennakoitava. Pariisin iskussa erityisen huolestuttavaa on se, että se onnistui vaikka uhka oli tiedossa ja Charlie Hebdon toimitus oli poliisivartioinnissa. 

Vaikka tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään tiettyä Suomeen kohdistuvaa iskua, terrorismin uhkan kasvaminen on otettava todesta. Tällä vaalikaudella terrorismin torjunnan keinoja onkin kehitetty monella eri tasolla. Suomalaista viranomaisjärjestelmää ja viranomaisten yhteistyötä on edelleen tehostettu. Poliisi on saanut oikeuden lento-, meri ja maaliikenteen matkustajarekisterien seuraamiseen sekä helmikuun alussa työnsä aloittavan tietoja keräävän yhdysmiehen Turkkiin. Terrorismin kriminalisointia on laajennettu. Lisäksi poliisi sai tälle vuodelle kolmen miljoonan euron lisärahoituksen haastavissa erityistilanteissa tarvittavien varusteiden hankintaan. Selvitämme sisäministeriössä myös keinoja taistelualueille matkustaneiden maahan palaamisen estämiseksi.

Terrorismin torjunnassa on osattava katsoa myös oman maamme rajojen yli. Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö on Suomelle välttämätöntä, jotta osaamisemme pysyy ajan tasalla nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomi on ollut aktiivinen EU:n yhteisen matkustajatietorekisterijärjestelmän (PNR) aikaansaamiseksi. Järjestelmän avulla riskihenkilöiden liikkumista EU:n sisällä olisi mahdollista seurata, vaikka varsinaiset rajatarkastukset on EU:n sisärajoilla kielletty.

Viime syksyn Yhdysvaltain matkallani tapasin varaministeri Alan Bersinin Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden ministeriössä. Keskustelimme tapaamisen aikana yksilöiden radikalisoitumisen aiheuttamasta yhteisestä huolestamme. Radikalisoituminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti internetin välityksellä ilman muuta kontaktia ääriliikkeisiin. Tästä johtuen yksittäisten väkivaltaisten toimijoiden muodostama uhka on kasvanut. Matkustaminen konfliktialueille ja taistelukoulutuksen ja –kokemuksen saaminen antavat näille ”yksinäisille susille” käytännön valmiudet väkivaltaisiin tekoihin.

Tapasin samalla Yhdysvaltain matkalla myös YK:ssa terrorismin torjunnasta vastaavan johtajan Jean-Paul Laborden. Keskustelimme hänen kanssaan Suomen ohjelmasta ekstremismin torjumiseksi sekä muista ennaltaehkäisevistä menetelmistä. Hän totesi, että olemme jo myöhässä silloin, kun taistelijaksi matkustava henkilö otetaan rajalla kiinni, koska radikalisoituminen on jo ehtinyt tapahtua. Vaikka terrorismi on raskaimman luokan rikollisuutta, sen torjumiseksi tarvitaan kovempien keinojen rinnalle myös pehmeämpiä keinoja, jotta myöhemmin väkivaltaan ajava radikalisoituminen voidaan estää.