Olin nuorena tyttönä kesätöissä turvesuolla. Pojat ajoivat traktoria, me tytöt keräsimme kantoja ja viskelimme niitä traktorin kyytiin. Työ oli hikistä aurinkoisina kesäpäivinä aukealla suoalueella. Kannot oli kuitenkin raivattava pois, sillä ne tarttuivat ikävästi turvekoneisiin ja hidastivat turpeenkeruutyötä.

Esteitä on raivattu viime aikoina myös kotimaisessa energiapolitiikassa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi viime viikolla, että turpeen ja metsähakkeen osalta tehdään ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen. Parhaillaan selvitetään, millä tavalla turpeen verotusta voidaan keventää ja metsähakkeen tukea nostaa.

Turve on kiistelty energialähde. Sen käytön vähentämistä on perusteltu erityisesti sen tuomilla ympäristöhaitoilla. Valtioneuvosto linjasi vuonna 2013 tekemässään energia- ja ilmastostrategiassa, että turpeen energiakäyttöä vähennetään siten, ettei turve korvaudu kivihiilellä. Turpeen verotuksen kiristäminen, kivihiilen maailmanmarkkinahinnan jyrkkä lasku ja päästöoikeuksien alhainen hinta ovat kuitenkin johtaneet kivihiilen käytön lisääntymiseen, aivan viime aikoja lukuun ottamatta. Myös metsähakkeen kilpailukyky on kärsinyt, sillä turpeen veroa korotettaessa metsähakkeen tukitasoa on täytynyt vastaavasti alentaa.

On hyvä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kotimaisten energialähteiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Turve ja metsähake ovat kivihiiltä ympäristöystävällisempiä energialähteitä. Niiden käytön lisääminen vahvistaa huoltovarmuutta, tuottaa työpaikkoja Suomeen ja parantaa vaihtotasetta. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen tuotiin tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana erilaisia energiatuotteita yhteensä 6,3 miljardin euron edestä. Kotimaisten energialähteiden käytön lisääminen energiantuotannossa kasvattaisi Suomeen jäävän rahan osuutta.

Ydinvoimahankkeiden tilanne ja maailmanpoliittiset tapahtumat ovat käynnistäneet laajan keskustelun Suomen energiapolitiikan perustasta ja suunnasta. Energiaa tarvitaan Suomessa kylmien ja pimeiden talvien, pitkien välimatkojen ja energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi paljon. Tiukka taloustilanne ajaa etsimään kustannustehokkaampia energiantuotannontapoja. EU:ssa on vuoteen 2020 asetettu tavoitteiksi päästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen.

Kristillisdemokraattien mielestä Suomen oman energiantuotannon tulee olla monipuolista, hajautettua, kilpailukykyistä ja mahdollisimman omavaraista. Ydinenergiahankkeet ovat lähivuosikymmeninä välttämätön osa tätä kokonaisuutta. Samalla tulee kehittää muun käyttämättömän energiapotentiaalin hyödyntämistä. Esimerkiksi meren aalloissa olevaa voimaa on hyödynnetty toistaiseksi vain vähän. Suomalaiset aaltovoimalainnovaatiot vaikuttavat kuitenkin lupaavilta. Vastaavien kotimaisten energiainnovaatioiden tukeminen on tärkeää, sillä niistä voi löytyä uusia avaimia talouden kasvulle.

Kasvun varaa on myös biokaasun hyödyntämisessä. Kotimaisella biokaasulla olisi mahdollista kattaa noin 20% liikenteemme energiantarpeesta. Biokaasu on kotimaista, uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä energiaa, jonka käyttö parantaa maaseudun elinvoimaisuutta ja lisää työllisyyttä. Sitä voi tuottaa kaikesta eloperäisestä materiaalista, ja sen tuotannon sivutuotteet voidaan hyödyntää peltojen lannoituksessa.

Suuriin tuotantolaitoksiin keskittyvästä ajattelusta tulee siirtyä kohti hajautettua energiatuotantoa. Maatilojen, omakotitalojen ja muiden kiinteistöjen hajautettua energiantuotantoa tulee edistää purkamalla esteitä esimerkiksi jakeluverkkoihin pääsyn osalta ja etsimällä ratkaisuja pientuotannon käynnistämisen alkuvaiheen mittavien investointien toteuttamiseen.

Energian pientuotanto ei yksinään ole ratkaisu tulevaisuuden suureen energiantarpeeseen, eikä mikään yksittäinen uusiutuvan energian muoto pysty täyttämään energiantarvettamme. Niiden osuutta ei kuitenkaan pidä vähätellä. Energian hinnan noustessa on yhä tärkeämpää hyödyntää olemassa olevaa kotimaista energiapotentiaalia. Hajautettu energiantuotanto myös vähentää järjestelmän haavoittuvuutta.

Päivi Räsänen

sisäministeri (KD)

Kolumni julkaistu Hämeen Sanomissa.