Hallitus on ensimmäistä kertaa virkamiesmuistiin saanut vastattavakseen välikysymyksen sisäisestä turvallisuudesta. Perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström vaati budjettiriihen jälkeen hallitukselta rakenneuudistuksia ja vain viikko myöhemmin samainen eduskuntaryhmä moittii välikysymyksessään juuri kaikkein onnistuneimpia rakenneuudistuksia. Pitää muistaa, millaisista synnytyskivuista rakenneuudistukset ovat muilla hallinnonaloilla kärsineet.

Välikysymyksen ajankohtaa on syytä ihmetellä. Huolimatta siitä, että tällä kaudella hallitus on jo päättänyt seitsemän miljardin euron sopeutustoimista valtiontalouteen, poliisien määrä on pidetty vakaalla 7500 poliisin tasolla ja poliisin määrärahoihin tulee ensi vuodelle jopa hienoinen korotus.

Poliisin toiminnalliset tunnusluvut osoittavat, että rakenneuudistus etenee asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, korkea operatiivisen poliisitoiminnan taso turvaten. Toimipisteverkko on säilytetty kattavana ja hälytyspartioita on sijoitettu myös harvaan asutetuille alueille.

Välikysymyksen maalaamat uhkakuvat poliisikadosta eivät saa tukea tilastoista. Poliisin vasteajat ovat jopa lyhentyneet pienemmillä paikkakunnilla. Liikennevalvonta on tehostunut.

Välikysymyksessä moitittu suomalainen hätäkeskustoiminta on palkittu viime ja tänä vuonna Euroopan parhaana järjestelmänä. Hätäkeskusuudistuksen myötä hätäilmoitusten vastausajat ovat lyhentyneet niin, että 95 % hätäpuheluista vastataan alle 10 sekunnissa.  Ennen uudistusta vastaava luku oli 77 %

Kaikki indikaattorit kertovat sisäisen turvallisuuden säilyneen vakaalla, hyvällä tasolla. Vastuullista politiikkaa on se, ettei kansalaisten turvallisuudentunnetta horjuteta totuudenvastaisilla väittämillä.

Kolumni julkaistu Kd-lehdessä  11.9.2014.