Arvoisa puoluehallitus,

Me kristillisdemokraatit haluamme olla mukana vaikuttamassa mieluummin kuin seuraamassa sivusta isänmaan tulevaisuuden kannalta tehtäviä aivan keskeisiä päätöksiä Meille kristillisdemokraateille on tärkeää turvata tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointi.  Ilman meitä moni tämän hallituksen tekemistä ratkaisuista olisi aivan erilainen. Jos olisimme yksin hallituksessa, olisi moni päätös myös siinä tapauksessa erilainen – moni päätös olisi tehty paremmin. Me emme kuitenkaan pakene vastuuta vaikeissa olosuhteissa vaan haluamme kantaa kortemme kekoon suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi. Teemme päätöksiä isänmaan parhaaksi. Haluamme vaikuttaa suomalaisten hyväksi kristillisdemokraattisen politiikan pohjalta jäljellä olevan hallituskauden ja tavoittelemme paikkaa myös tulevasta hallituksesta. Suomi tarvitsee kristillisdemokraatteja.

Maaliskuun viimeiset viikot jäävät historiaan hallituksen tekemien poikkeuksellisen suurten ratkaisujen viikkona. Ratkaisujen ansiosta valtion velkaantuminen pystytään taittamaan lähivuosina. Tämä on erittäin tärkeä käänne hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden kannalta. Palvelut pystytään turvaamaan vain jos julkisen talouden perusta on kunnossa.Toissa viikolla tehty päätös valtiontalouden 2,3 miljardin euron sopeutuksesta oli yksi tämän hallituskauden vaikeimmista, jollei jopa kaikkein vaikein.  Taustalla sopeutustarpeelle on Suomen talouden erittäin heikko tilanne. Suomen talous on nyt huonommassa tilassa kuin kaikkein pessimistisimmissäkään ennusteissa muutaman vuoden takaa uskallettiin ennustaa. Teollisuustuotantomme on romahtanut ja vientimme on sakannut kehittyneiden teollisuusmaiden historiassa poikkeuksellisen rajusti. Suomen talouskasvu on jo 15 % jäljessä sitä tasoa, jota ennakoitiin ennen vuotta 2008. Samaan aikaan ovat julkiset menot jatkaneet kasvuaan.

Kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet ovat kooltaan tavattoman suuria ja siitä johtuen myös päätökset, joita kehysriihessä tehtiin, olivat erittäin vaikeita. Taustalla on vielä se, että sopeutustoimet tehtiin jo aikaisemmin sovittujen viiden miljardin euron toimenpiteiden päälle.  Veronkorotuksia ja menosäästöjä tehtiin erittäin laajasti ja siksi tehdyt sopeutusratkaisut koskettavat kaikkia suomalaisia. Nämä päätökset olivat kuitenkin välttämättömiä. Talous on saatava kestävälle pohjalle ja velkaantuminen on pysäytettävä, jotta Suomi pystyy myös tulevaisuudessa huolehtimaan lapsista, sairaista ja vanhuksista

Sovitut sopeutustoimet kohdentuvat erittäin laajasti. Päätökset pyrittiin kohdentamaan siten, että päätökset eivät muuta tulonjakovaikutuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että veronkorotukset kohdennettiin kaikkein hyvätuloisimmille samalla kun pienituloisimpien verotusta kevennettiin. Menosäästöjen puolella haettiin säästöjä indeksijäädytysten lisäksi esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksilla ja julkiselle hallinnolle asetetulla tuottavuustavoitteella joka tarkoittaa määrärahojen pienenemistä. Samoin leikattiin esimerkiksi yritystuista, kehitysyhteistyöstä, eduskunnan toimintamenoista ja puoluetuesta. Myös tupakkaveroa ja valmisteveroja korotettiin.

Meille kristillisdemokraateille vaikeimpia päätöksiä olivat lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset. Emme olisi halunneet koskea lapsilisiin. Monipuoluehallituksessa mikään puolue ei kuitenkaan päätä yksin toimenpiteistä. Mikään puolue ei saa kaikkia tavoitteitaan läpi, mutta on täysin selvää että kehysriihessä saavutettu ratkaisu olisi erinäköinen ilman kristillisdemokraattien vaikutusta. Lapsilisään esitettiin huomattavasti suurempia leikkauksia eri malleilla kuin se malli johon lopulta päädyttiin. Nyt tehdyn päätöksen mukainen leikkauksen kokoluokka on noin 8 %. Ensimmäisen lapsen osalta tämä tarkoittaa käytännössä reilua 8 euroa kuukaudessa. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että samalla kaikkein pienituloisimmat lapsiperheet saavat kompensaation korotetun työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muodossa. Tärkeää sovitussa mallissa on se, ettei se puutu lapsilisien rakenteeseen.  Myös jatkossa lapsilisä kasvaa lapsimäärän kasvaessa. Samoin tulee huomioida, ettei lapsilisien yksinhuoltajakorotusta leikata. Nämä seikat ovat oleellisia sillä lapsiköyhyys keskittyy yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin.

Lapsilisä-asia on puhututtanut julkisuudessa kehysten jälkeenkin. Väärien todistusten on annettu lentää. Kaikki neuvotteluissa mukana olleet kuitenkin tietävät sen, että KD on taistellut kärjessä lapsiperheiden asialla niin kotihoidon tuen kuin lapsilisien puolesta. Kuten todettua, jos asia olisi ollut meistä kiinni, ei lapsilisiin olisi koskettu eikä kotihoidon tuen mallia esitetty muutettavaksi.

Hyvät kuulijat,

Olemme perhepuolue ja perheiden hyvinvointi on meille tärkeimpiä poliittisia tavoitteita. Usein olemme jääneet kuitenkin tässä yksin. Olen huolissani siitä, että perheiden hyvinvointi ei näytä olevan keskeinen tavoite millekään muulle puolueelle ja siksi perheiden asioihin liittyvä poliittinen osaaminen on maassamme heikkoa. Tämä seikka tuli ilmi viime viikolla käydyissä kehysneuvotteluissa. Näyttää vahvasti siltä, että olemme maamme ainoa perheiden asiaa ajava ja päätösten lapsivaikutuksiin perehtynyt puolue. Toivon todellakin, että näin ei ole tulevaisuudessa.

Esimerkiksi monilapsisten perheiden tilannetta ei moni lapsilisäkeskusteluun osallistunut tullut edes ajatelleeksi. Sisaruskorotusten poistaminen olisi leikannut suurten perheiden lapsilisiä vuositasolla tuhansilla euroilla. Samoin lapsilisien verottaminen olisi rokottanut juuri monilapsisia perheitä, ja niistä eniten yksinhuoltajaperheitä. Perhepuolue Kristillisdemokraatit ei hyväksynyt näitä esityksiä, koska oli perillä lapsilisien merkityksestä erilaisille perheille.

Uskon vahvasti, että lapsiperheiden aseman vahvistamiselle on kansalaisten tuki. Perheiden hyvinvoinnin tulee olla poliittisessa päätöksenteossa siinä asemassa, joka sille tosiasiallisesti kuuluu. Siksi esitän, että seuraavassa hallituksessa perheasiat olisi koottu yhden ministerin salkkuun tai vaihtoehtoisesti perheasioille olisi oma ministeriryhmänsä.

Kaikkien hallituksen tekemien päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin on pystyttävä arvioimaan nykyistä paremmin ennakkoon. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun pyrimme kuromaan kestävyysvajetta umpeen. Kestävyysvaje johtuu siitä, että syntyneet ikäluokat ovat jo pitkään olleet liian pieniä. Tarvitsemme lisää lapsia lieventääksemme tulevaisuuden kestävyysvajetta.

Hyvät ystävät, lapsiperheiden tukeminen on tehokkainta syrjäytymisen vastaista työtä. Lapsena koettu turvallisuus ja hyvinvointi antavat ihmiselle hyvät eväät pitkälle elämään. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä.

Kehyspäätöksen lisäksi hallitus teki maaliskuun lopulla myös historiallisen sote-ratkaisun. Ylivoimaisesti suurin osa julkisen palvelutuotannon resursseista kohdentuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi saavutetun sote-ratkaisun merkitystä ei voi väheksyä. Sote-malliksi saatiin sellainen ratkaisu, joka on jo pitkään ollut ihannemallini ja jonka puolesta olen puhunut: viisi vahvaa sote-aluetta, joiden vastuulle tulee kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Täysimittainen uudistus on rohkea mutta tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Nimelliset muutokset eivät olisi tuoneet apua nykyjärjestelmän keskeisimpiin ongelmiin.

Peruspalvelut ovat viime vuosikymmeninä rapistuneet suhteessa erikoispalveluihin. Peruspalvelujen henkilöstömäärä on kehittynyt heikosti suhteessa palvelutarpeeseen. Uudistuksen tulee ennen muuta turvata lähipalvelujen, kuten neuvoloiden, terveyskeskusten ja sosiaalipalvelujen säilyminen lähellä. Laadukkaat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut vähentävät painetta kalliimmista erikoispalveluista. Samalla on mahdollista saada apua nopeammin. Riittävän suuret hallinnolliset alueet mahdollistavat toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ratkaisu antaa lisäksi uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseen. Uudistuksen merkittävin hyöty on se, että se kannustaa panostamaan ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin, kustannuksia säästäviin palveluihin. Kun kaikki palvelut päätetään samassa pöydässä, painopistettä pystytään siirtämään peruspalveluihin.

Kehysriihessä tehtiin myös omaa ministeriötäni koskeva rakenneratkaisu. Jo syksyllä hallitus sopi rakennepaketin yhteydessä, että sisäministeriön alaiselle pelastustoimelle asetetaan 7,5 miljoonan euron rakenteellinen säästötavoite. Tavoitteena on vapauttaa tuo rahamäärä kunnille käytettäväksi peruspalvelujen turvaamiseen osana kuntien velvoitteiden vähentämistä. Säästötavoite tuli saavuttaa palvelutasoa heikentämättä. Vuoden 2013 lopulla sisäministeriö lähetti lausunnoille ehdotuksen säästöjen hakemiseksi pelastustoimen aluejakoa muuttamalla.  Lausuntokierros päättyi maaliskuussa ja lausuntoja saatiin yli 300. Lausuntokierroksen ja tarkentuneiden laskelmien perusteella sisäministeriö päätyi tarkentamaan esitystään niin, että rakenteelliset muutokset toteutetaan aluejaon muuttamisen sijaan pelastuslaitosten sisäisiä rakenteita muuttamalla. Hallituksen samanaikaisesti tekemä päätös viidestä sote-alueesta vaikutti ratkaisevasti tarkennettuun esitykseen pelastustoimen rakenneuudistukseksi. Hallitus päätti, että pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilanne- keskusta suunnitellun 22 sijaan. Tähän liittyen käynnistin virkamiesselvityksen viidestä pelastustoimen tilannekeskuksesta, jotka perustettaisiin yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Tällöin on mahdollista saavuttaa säästöjä hyödyntämällä yhteistä infrastruktuuria sekä lisätä toiminnan sujuvuutta yhteisiin toimipisteisiin sijoitettujen toimintojen avulla. Pelastustoimen tilannekeskusten lopullinen määrä tarkentuu myöhemmin sote-uudistuksen suunnittelun yhteydessä.

Merkittävä osa pelastustoimen säästöistä tullaan saavuttamaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen soveltamista yhtenäistämällä kaikissa valtakunnan pelastuslaitoksissa. Tämä mahdollistaa uudenlaiset tehokkaammat toimintatavat pelastustoiminnan tasoa heikentämättä. Se, että pelastustoiminnan taso ei laske, on koko uudistuksen kantava periaate. Kaikki säästötoimet valmistellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä ja uudistuksen ohjauksesta, seurannasta ja aluekohtaisten tavoitteiden toteutumisen valvonnasta vastaa Sisäministeriön asettama rakenneuudistuksen seurantaryhmä. Pelastuslaitokset tulevat raportoimaan säännöllisesti toiminnan kehittymisestä. Sisäministeriön lisäksi myös aluehallintovirastot tulevat valvovamaan, että pelastustoimen palvelutaso ei heikkene.  Ambulanssin ja paloauton on saavuttava yhtä nopeasti hädässä olevan luo kuin tähänkin asti.

Hyvät kuulijat,

Eurovaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Eurovaaleissa lähdemme tavoittelemaan yhden europarlamentaarikon paikkaa. Tavoite on toteutettavissa kovalla työllä. Me lähdemme vaaleihin tuomaan vaihtoehtoa äärivaihtoehtojen välissä. Liittovaltion ja EU:sta eroamisen välissä on keskitie – kristillisdemokraattinen vaihtoehto, joka perustuu EU:n kehittämiselle siten, että päätöksenteko on mahdollisimman lähellä kansalaista. Politiikan viitekehyksen tulee olla ensin yksilö ja hänen perheensä, sen jälkeen yhteisö ja jäsenvaltio. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU-tasolla. Keskustelussa EU:n toimielinten suhteesta edustamme näkökulmaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden vaikutusvalta EU:n päätöksenteossa on turvattava.

Tänään nimeämme monta uutta ehdokasta. Listamme on erinomainen ja parlamenttipaikka mahdollinen.  Haluan kannustaa kaikkia teitä, hyvät ystävät, aktiiviseen vaalityöhön. Yhdessä töitä tekemällä pääsemme tavoitteeseemme.